Perälän kyläillassa suunniteltiin tulevaa

Henry Aho

PERÄLÄ Perälän kyläyhdistys sai alkunsa 6.4.1990, jolloin perustettiin kylätoimikunta, johon kuului yhdeksän jäsentä. Alullepanijana toimi Seppo Kiili. Perustavassa kokouksessa oli mukana 52 kyläläistä. Toimikunnan tehtävänä oli tuoda esiin kyläläisten näkökantoja ja valvoa heidän etujaan tarpeellisiksi katsomissaan asioissa ja tehdä kunnan päättäville elimille aloitteita kylän kehittämiseksi. Huhtikuussa 1997 kylätoimikunta alkoi julkaista kylän tapahtumista kertovaa lehtistä: Perälän Sanomia. Seuraavana vuonna, 27.10.1998, kylätoimikunta muuttui Perälän kyläyhdistys ry:ksi. Kylätoimikunta ja sitä seurannut kyläyhdistys teki useita aloitteita, joista yksi oli alikulku Perälän koulun kohtaan sekä jääkiekkokaukalo koulun yhteyteen.

– Toiminta laitettiin jäihin joskus vuosituhannen vaihteessa. Uudelleen se herätettiin henkiin silloin, kun kyläkauppa loppui vuonna 2012, Perälän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Kiili lisää.

Kyläyhdistyksen pääpaikkana toimii Kylätalo Kemula. Rakennus on entinen Perälän nuorisoseurantalo, jonka nuorisoseura myi kyläyhdistykselle vuoden 2020 päätteeksi. Kauppaan kuuluivat myös urheiluhalli Junula sekä kesäteatteri Tanula. Kokonaisuutta voisi kutsua vaikkapa Tanulanraitiksi, ja sen kehittäminen olikin kyläillan tärkein asia.

– Tuula ja Esa Peltola ovat olleet tässä pääpuuhamiehinä, Kiili kiittää.

Kyläiltaan oli saapunut kuutisenkymmentä peräläläistä.

– Kyläyhdistys on pysynyt virkeänä, koska yhä useampi kyläläinen on ollut toiminnassa mukana. Meillähän kaikki kyläläiset ovat automaattisesti jäseniä, eikä jäsenmaksuja peritä, Kiili kertoo.

Kyläillan aloitti puheenjohtaja Kiili, joka toivotti kyläläiset tervetulleiksi. Sen jälkeen puheenvuoro annettiin Harri Kittilälle, joka veti ohjelman läpi ja huolehti puheenvuorojen jaosta.

– Sanotaan, että pitää käydä kaukana, että näkee lähelle. Me peräläläiset emme välttämättä itse näe, miten hienoja alueita meillä on. Muualle muuttaneet näkevät asiat usein tarkemmin. Totuus on se, että jos me emme nyt tee jotain rakennusten kunnolle ja Tanulan maisemille, niin mitä me jätämme jälkipolvelle? Kittilä kysyi.

Puheenvuoro annettiin Leader Suupohjan toiminnanjohtaja Hanna-Leena Pihlajaniemelle, joka kertoi olemassa olevista rahoitusmalleista, joita yhdistykset voivat hakea erilaisiin projekteihinsa. Etenkin energiatehokkaat hankkeet sekä luonnon ennallistaminen ovat tärkeitä hankkeita, joihin myönnetään rahoitusta. Perälän kyläyhdistyksen kaavailemat hankkeet sopivat juuri näihin lokeroihin.

Kyläyhdistys kaavailee kolmea eri projektia: Tanulan ympäristön ennallistamista, urheiluhalli Junulan korjausta sekä Kylätalo Kemulan muuttamista energiatehokkaaksi.

– Olemme tutkineet aluetta maisemoinnin, esteettömyyden sekä rakennusten kunnon näkökulmasta. Unelmani on, että maisema saataisiin jälleen siistiksi, Tuula Peltola kertoo.

Mukana on ollut myös Tiina Innanen, omaa sukua Kaleva.

– Olen ollut 40 vuotta pois Teuvalta, ennen kuin muutin takaisin. Mietin, mitä muistan Teuvalta, ja tärkeimmiksi nousivat elämykset. Moniko täällä olevista on esimerkiksi nuorena pussaillut tai halaillut Tanulanrannassa? Pitää siis olla paikka, jossa elämykset tapahtuvat, Innanen tuumaa.

– Meillä Perälässä on mahtavat puitteet vaikka mihin, kun vaan laitetaan paikat kuntoon, hän jatkaa.

Rakennuksia on arvioinut Pentti Aho, joka on tehnyt pitkän uran Helsingissä rakennusten parissa.

– Olen mielelläni mukana urheiluhallin kunnostuksessa. Nuorempana olin itsekin innokas urheilija, Aho sanoo.

Urheiluhalli Junula on rakennettu 1970-luvulla.

– Halli on noin 50-vuotias ja se tehtiin aikoinaan talkootyönä, mikä on aikamoinen saavutus. Nyt kuitenkin hallin vesikatto alkaa olla tiensä päässä ja sisäänkäynnin kohdassa on vesivuoto, mikä johtuu ränneistä. Osa ränneistä on ruostunut puhki ja ehjät osat täynnä oksia ja muuta likaa. Vaikka meillä ei ole huoltomiestä, niin tällaiset asiat kuin rännien putsaus pitäisi hoitaa vuosittain. Se kuuluu ylläpitoon, Aho selvittää.

Koska puhutaan korkeasta rakennuksesta, ei kaikkea voi korjata kökällä.

– Pääosin työt ovat sellaisia, että niihin tarvitaan ammattimiehiä. Jos Junulan korjaukseen ei saada rahoitusta, niin sitten meidän täytyy tehdä elvytystöitä sen mitä pystymme, Aho tietää.

– Teuvalla on tällä hetkellä tasan yksi halli junioreille, ja sinne on hankala saada vuoroja. Olen varma, että jos Junula saadaan kuntoon, sille löytyy käyttöä, Kittilä kertoo.

Kylätalo Kemulan tilanteesta kertoi Irma Harjula.

– Kemulaan pitäisi saada uudet ikkunat, ovet ja salin katto. Pelkästään sillä talosta tulisi paljon energiatehokkaampi, eikä lämpö menisi harakoille. Lisäksi vessoja täytyisi nykyaikaistaa, Harjula luetteli.

Projektit herättivät mukavasti keskustelua kyläläisten kesken. Kysymyksiä esitettiin ja ideoita vaihdeltiin.

Perälän kyläyhdistys on viime vuosina tullut tutuksi isoista tapahtumista. Vuonna 2022 Tanulassa esitettiin lastennäytelmä Minivampyyrien Mato-onkiretki. Seuraavana vuonna pistettiin uusi ja suurempi vaihde silmään, kun järjestettiin ensimmäinen Pohjanmaan Classic Motor Show.

– Kyllä se on tärkein tapahtuma, mitä järjestämme. Aika pitkälti autonäyttelyn menestyksen tuoman pohjan avulla voimme järjestää muutakin toimintaa. Autotapahtumasta saamme kiittää Ulla ja Juha Nikitintä, Kiili tietää.

Toinen menestynyt tapahtuma oli viime kesän Mopomiitti.

– Se sai alkunsa Sonja Lehtosen ajatuksesta. Minäkin vähän aluksi ajattelin, että mikä tämä tällainen miitti on, mutta mitä pidemmälle projekti eteni, sitä enemmän innostuin. Tapahtuma sai hienosti näkyvyyttä aivan valtakunnallisessakin mediassa. Helsingistä saakka on tullut kehuja, miten hienoa on, kun nuorille järjestetään tällaista. Ilokseni voinkin ilmoittaa, että molemmat tapahtumat saavat jatkoa myös ensi vuonna, Kittilä paljastaa.

Kyläillan lopuksi palkittiin pitkäaikaisia toimijoita, joita ilman tapahtumat eivät olisi järjestyneet.

– Tämä on yksi tämän illan pääpointteja. Haluamme kannustaa myös muita kyläläisiä osallistumaan entistä enemmän toimintaan, että kaikki ei kaatuisi aina samojen henkilöiden vahvoille harteille, Kittilä kertoi.

Pitkäaikaisista toimijoista palkittiin Jarkko Kiili, Irma Harjula sekä Jorma Kittilä. Mediatiimi Johanna Salo, Arttu Rantakoski ja Heli Backlund saivat palkinnon tapahtumien markkinoinnista. Ulla ja Juha Nikitin Pohjanmaan Classic Motor Show’n ideoinnista ja Sonja Lehtonen Perälän Mopomiitin järjestämisestä. Myös monitoimimies Harri Kittilää muistettiin kukkakimpulla. Kyläillan tarjoilut hoidettiin nyyttikestit-periaatteella, ja tarjolla olikin monenlaista naposteltavaa niin paljon, että kukaan ei lähtenyt kyläillasta nälkäisenä. Kylätalo Kemula oli myös koristeltu hienoksi valoin ja kukin.