Perälän hirviporukka sai ensimmäisen saaliinsa metsästyksen ensimmäisenä päivänä 14. lokakuuta vähän puolenpäivän jälkeen. Kyseessä oli sonnivasa, jonka kaatoi Kalle Kiili 75 metrin etäisyydeltä. Teuraspaino oli 71 kiloa. Tästä vasasta valmistetaan seuran tulevien hirvipäivällisten pääruoka.
Ville Kiili
Susien Jurvassa tekemät petovahingot ovat nostaneet huolta susien määrästä. Myös Teuvalla on tehty susihavaintoja, mutta hirvimetsällä niihin ei törmää.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Petoja on mielestäni liikaa ihmisten lähellä.
Janne Aronen
Henry Aho
PERÄLÄ/TEUVA Hirvenmetsästys alkoi 10. lokakuuta ja kestää aina 15. tammikuuta saakka. Teuvalla on monta hirvenmetsästysporukkaa, joista yksi on hiukan yli 20 metsästäjän Perälän hirviporukka.
– Meillä on 11 kaatolupaa. Suosituksena on, että metsästäisimme kolme sonnia, neljä nuppaa ja loput vasikoita. Yhdellä luvalla saa ampua kaksi vasikkaa. Lupien määrä pysyi samana kuin mitä viime vuonna oli. Jotkut ajattelevat, että lupia on liikaa, toiset taas, että liian vähän. Hirvimiehet kyllä tietävät, paljonko metsässä on hirviä. Sellaista tilannetta ei tule, että metsän viimeinen hirvi ammuttaisiin, Perälän metsästysseuran puheenjohtaja ja hirvipäällikkö Kari Ketola kertoo.
Ketola on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2010 saakka. Suurin piirtein saman ajan hän on ollut myös hirvipäällikkönä.
– Päällikkö määrää mihin mennään. Minulla on kolme hyvää varapäällikköä, joiden kanssa keskustellaan mitä tehdään ja mihin mennään. Varapäälliköt myös määräävät paikat miehille. Minullakin on toki kivääri mukana, että kaikki me hirviä vahdataan, Ketola selvittää.
Tähän mennessä Perälän hirviporukka on ampunut neljä aikuista hirveä ja kaksi vasikkaa.
Perälän hirviporukan nuorin jäsen on 14-vuotias Tuure Peltoniemi.
– Suoritin metsästäjätutkinnon vuonna 2019. Aiemmin olen metsästänyt kyyhkysiä, metsäkanalintuja ja kauriita. Nyt olen ensimmäistä kertaa hirviporukassa, Peltoniemi kertoo.
Hirvijahdin tarkoitus on tietenkin saada hirvi. Niin on Peltoniemenkin tavoite.
– Tietenkin hirven ampuminen on aina tavoitteena ja kyllähän se vähän harmittaa, jos en hirveä pääse ampumaan, mutta ei se minulle maailmanloppu ole, Peltoniemi toteaa.
Kun ollaan metsässä, on aina mahdollisuus, että törmää suurpetoon.
– En ole luonnossa koskaan suurpetoja nähnyt. Kyllähän sellaistakin tilannetta usein tulee mietittyä, mutta ei se varsinaisesti pelottanut ole, Peltoniemi tuumaa.
Sudet ovat viime aikoina herättäneet huolta teuvalaistenkin keskuudessa.
– Susia liikkuu ympäri Teuvaa. Ilmoitettujen havaintojen määrä on ollut laskussa viime vuosien aikana, tähän varmaan on monia syitä. Havaintoja olisi hyvä ilmoitella suurpetoyhdyshenkilöille, ne ovat tärkeitä esimerkiksi koulukyytejä haettaessa, kertoo Teuvan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Janne Aronen.
Metsissä liikkuu myös muita petoja.
– Ilveksiä Teuvalla tavataan harvoin, mutta joitain havaintoja vuosittain tulee. Karhuja on tavattu kuluvan vuoden aikana useasti. On ne muutamia paalejakin kynsinyt rikki, Aronen toteaa.
Se, että vaikka kävelylenkillä törmäisi suteen tai susilaumaan on hyvin epätodennäköistä.
– Normaalisti terveet pedot väistävät ihmisen jo ennen kuin ihminen on sitä edes havainnut. Jos kuitenkin susi tulee vastaan, aggressiivisesta sudesta tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Muuten petohavainto tulee tehdä petoyhdyshenkilölle, joka tekee kirjauksen. Mielestäni metsissä ja maastossa on turvallista liikkua. Jos käy niin, että peto tappaa metsästyskoiran metsään, niin siitä saa hakea valtiolta korvausta, Aronen valistaa.
Onko mielestäsi petokanta kasvanut jo liian suureksi?
– Petoja on mielestäni liikaa ihmisten lähellä. Pedot kuuluvat syvälle metsään, ei kylien, taajamien ja tuotantotilojen läheisyyteen. Pedoille pitäisi saada luotua luontainen pelko ihmisiä kohtaa, jolloin ne eivät hakeutuisi lähelle asutusta, Aronen toteaa.
Myös peräläläiset metsämiehet ovat laittaneet merkille susien kannan kasvun.
– Sudet ovat lisääntyneet paljon. Ennen kuin hirvijahti alkoi, niin muutamaa päivää aiemmin oli kaksi sutta Perälän metsäkämpän lähellä Kalevan pellolla. Hirvijahdissa susiin tai muihinkaan petoihin ei törmää, sillä ne haistavat hirviporukan ja osaavat kiertää meidät kaukaa. Sitten, kun tulee lumi maahan, niin jälkiä toki näemme, Ketola sanoo.
Hirvipäälliköllä on vahva mielipide susiasiasta.
– Oma mielipiteeni on se, että jos mitään ei tehdä, niin kukaan ei pian enää mene koiran kanssa metsään. Susia alkaa olla niin paljon. Lupa-asiat ihmetyttävät. Jurvassakin kahdeksan suden lauma teki pahojaan ja luvat tulivat bumerangina takaisin. Kyllä silloin on päättäjissä jotain vikaa, Ketola tokaisee.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Perälän hirviporukka sai ensimmäisen saaliinsa metsästyksen ensimmäisenä päivänä 14. lokakuuta vähän puolenpäivän jälkeen. Kyseessä oli sonnivasa, jonka kaatoi Kalle Kiili 75 metrin etäisyydeltä. Teuraspaino oli 71 kiloa. Tästä vasasta valmistetaan seuran tulevien hirvipäivällisten pääruoka.
Ville Kiili
Susien Jurvassa tekemät petovahingot ovat nostaneet huolta susien määrästä. Myös Teuvalla on tehty susihavaintoja, mutta hirvimetsällä niihin ei törmää.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Perälän hirviporukka sai ensimmäisen saaliinsa metsästyksen ensimmäisenä päivänä 14. lokakuuta vähän puolenpäivän jälkeen. Kyseessä oli sonnivasa, jonka kaatoi Kalle Kiili 75 metrin etäisyydeltä. Teuraspaino oli 71 kiloa. Tästä vasasta valmistetaan seuran tulevien hirvipäivällisten pääruoka.
Ville Kiili
Susien Jurvassa tekemät petovahingot ovat nostaneet huolta susien määrästä. Myös Teuvalla on tehty susihavaintoja, mutta hirvimetsällä niihin ei törmää.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide