Taistelu toivon puolesta

Juhani Pajunen

TEUVA 108-vuotiasta Suomea juhlistettiin Teuvalla Orrelassa viime lauantaina. Kunnan ja seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut kirkkoherra Lauri Annala keskittyi erityisesti nuoriin ja yrittäjiin.

– Tutkimusten perusteella nuorten usko tulevaisuuteen ei ole enää itsestäänselvää. Se vaikuttaa heidän töihin hakeutumiseensa ja perheen perustamiseen.

Sama tulevaisuuden uskon puute pätee yrityksiin.

– Enää ei investoida, enää ei palkata työntekijöitä, enää ei kasveta, ei eletä eteenpäin. Toivo on jotain sellaista, joka tässä maassa pitää säilyä. Eikä vain yrittäjillä ja nuorilla, vaan kaikilla, Annala peräänkuulutti.

Jos ihmisillä ei ole toivoa, heistä tulee helposti myös itsekkäitä.

– Jos meidän ajattelussamme on, että ei ole huomista, niin valtaa saa kaikki minulle heti -mentaliteetti. Taistelu toivon puolesta on myös taistelua itsekkyyttä vastaan, koska kyllä meitä uhkaa myös sydämen köyhyys. Oikeasti hyvinvointi on myös sellaista, jossa jaamme. Siinä keskinäisessä huolenpidossa on jotain toivoakin.

Teuvalla on jäljellä enää yksi sotaveteraani ja yksi rintamalotta.

– Vanhojen veteraanien läsnäolo näissä juhlissa on aina tuntunut arvokkaalta. Heidän esimerkkinsä oli arvokasta ja rikastutti meitä monella tavalla, totesi Annala.

Juhlapuheenvuoron pitänyt kunnanjohtaja Rami Mattila sivusi isoisäänsä Aleksi Mattilaa, joka oli syntynyt vuonna 1899. Talvi- ja jatkosodassa hänellä oli vastuu kotirintamasta ja hän teki muun muassa mottitalkoita. Ramin oma mottitalkoo on ollut meridrooneihin satsaaminen ja tekoautomatisoitu ilmantorjuntajärjestelmä. Kyseessä ovat olleet Ukrainan puolustusministeriön hankkeet, joissa Mattila on ollut mukana.

Mattila sanoi kokevansa sukupolvien ketjun tärkeäksi asiaksi. Kun hänen vaimonsa isoisä Mauri Honkilahti oli haavoittunut jatkosodassa kuolettavasti tykinsirpaleista, hän kirjoitti viimeisillä voimillaan kotiväelle: "Antakaa pojalleni nimeksi Matti." Tämä toteutui.

Mattiloilla majoittuivat evakot Lyyli ja Matti Ahokas Karjalasta sekä Mari Haljokka Inkeristä. Ahokkaiden kanssa Mattilat pitivät sodan jälkeenkin yhteyttä vuosikymmenien ajan.

Vieraillessaan Moskovassa öljy-yhtiö Jukosin kansallistamisen aikaan vuonna 2003 Mattila kävi myös Jukosin pääkonttorilla.

– Ajattelin, että on hyvä asia, kun valtio vaurastuu, koska silloin voidaan laittaa rahaa kansalaisten hyvinvointiin. Näin ei kuitenkaan Venäjällä käynyt. Vierailu herätti jo silloin arveluita, että mihinkähän tämä maa päätyy.

Demokratian merkitystä alleviivatessaan Mattila totesi, että Suomessa valtuutettuja ja muita vallanpitäjiä voi vapaasti arvostella ilman, että kritiikin esittäjä myöhemmin putoaa mystisesti ikkunasta.

– Tosin jos uusi kunnanjohtaja arvostelee koeajalla liian ankarasti kunnanvaltuutettuja, hän voi pudota jakkaralta, Mattila veisteli.

Käydessään vuonna 2016 Ukrainassa Mattila huomasi, että kansakunnan yhtenäisyys oli maassa syntynyt. Tämä oli tärkeää vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi maahan.

– Putin meni tekemään saman virheen kuin Josif Stalin teki vuonna 1939. Jos Suomi olisi 1939 ollut jakautunut yhteiskunta, suomalaista kulttuuria ei tällä hetkellä olisi, koska olisimme tulleet Stalinin ylikävelemiksi.

Mattilan mukaan puolustusasioissa ei voi tempoilla, vaan niissä tulee olla kansallinen yksimielisyys. Ukraina on osoittanut käynnissä olevassa sodassa pärjäävänsä. Suomikin on hyvin varautunut, kuin Tove Janssonin alttaritaulun neitsyet, joilla on tuli sytytettynä, Mattila vertasi.

Suomella on nyt lisäturvaa Natosta, jonka 32 jäsenmaasta kahdeksalla on käytössä asevelvollisuus. Yhdysvaltain nykyhallinnon aikana supervallan tukeen mahdollisissa konfliktitilanteissa ei voi kuitenkaan luottaa.

– USA on hyvin arvaamaton. Luotan enemmän Ruotsiin ja Puolaan, Mattila sanoi.

Mitä sukupolvien ketjuun tulee, Ramilla on nyt kotona poika nimeltä Mauri Mattila, 16.

– Kieltämättä huoli on oman pojan kohdalla, että miten maailma kehittyy.

Juhlassa paljastettiin sodissa kaatuneiden Perälän kyläläisten muistotaulu. Taulun hankintaan Perälän kyläyhdistys sai Leaderiltä tukea.

– Hanke sai alkunsa helmikuussa 2022, venäläisten hyökättyä jälleen kerran raakalaismaisesti heikompaa ja pienempää naapuriaan vastaan Ukrainassa, kuten Neuvostoliitto oli tehnyt Suomea vastaan 1939–44, totesi hankkeen puuhamiehenä ollut Martti Raittila.

Raittilan äiti menetti kotipaikkansa Jaakkimassa Karjalassa ja joutui lähtemään kahteen kertaan sotapakolaiseksi Länsi-Suomeen. Raittilan isoisä katosi 20.6.1944 Viipurin edustalla JR 58:n kymmenen päivän viivytystaisteluissa.

Talvisodassa kuoli viisi peräläläistä ja jatkosodassa 34, eli yhteensä vainajia oli 39.

– Määrä oli Teuvan kylistä kaikkein suurin.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Toni Nevanperä kiitti puheenvuorossaan Raittilaa tämän aktiivisuudesta kaatuneiden muistotaulun hankkimisessa.

– Itsenäisyyspäivä on muistutus siitä, kuinka kallisarvoinen vapaus on. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomen itsenäisyyden merkitys on kasvanut entisestään.

Yksi ohjelmanumero juhlassa oli Itsenäisyys lasten sanoin. Yleisölle näytettiin video, jolla teuvalaislapset pohtivat, mitä itsenäisyys on.

– En mä tiä, ei äiti oo sanonu vielä.

– Leikkiä pupun kaa. Luistelua. Rakkautta, luettelivat lapset videolla.

Teuvan Toiveorkesteri soitti juhlassa Lippulaulun, Taivas Sylissänin ja Maamme-laulun. Trio Martina ja Peppi Sundberg sekä Helmi Sukari esittivät laulut Täällä Pohjantähden alla ja Mestaripiirros.