Teuva tähtää nollatulokseen

Juhani Pajunen

TEUVA Teuvan kunta pääsee ensi vuonna hiuksenhienosti omilleen. Vuoden 2026 talousarvio on nimittäin 6 000 euroa ylijäämäinen.

– Talousarvion valmistelu on ollut poikkeuksellisen haastavaa, mutta asetetuissa reunaehdoissa on pysytty, sanoi taloussihteeri Anne Kalajainen budjettia kunnanvaltuustolle esitellessään.

Kunnan toimintatuotot laskevat ensi vuonna peräti 30 prosentilla tästä vuodesta 2,38 miljoonaan euroon. Tämä johtuu pääosin sote-kiinteistöjen mahdollisesta yhtiöittämisestä ja niiden vuokratulojen vähentymisestä. Yhtiöittäminen poistaisi kiinteistöjen vuokratulot kunnan tuloslaskelmasta kiinteistöyhtiön tuloslaskelmaan. Lisäksi hyvinvointialue aikoo jatkossa vuokrata pienemmän määrän tiloja ja maksaa niistä pienempää neliövuokraa.

Toimintakulut kasvavat yhdellä prosentilla 18,22 miljoonaan euroon. Toimintakatteeksi siis muodostuu –15,84 miljoonaa.

Verotulot kasvavat tästä vuodesta kunnallisverokertymän hyvän kehityksen ansiosta seitsemällä prosentilla eli noin 800 000 eurolla 11,21 miljoonaan, kun taas valtionosuudet laskevat neljällä prosentilla 5,89 miljoonaan euroon. Kun ne vähennetään toimintakatteesta, muodostuu vuosikatteeksi 1,2 miljoonaa euroa. Vuosikate heikkenee tämänvuotiseen verrattuna lähes 600 000 eurolla.

Kun vuosikatteesta vähennetään 1,19 miljoonan euron poistot, jää viivan alle 6 200 euroa, mikä on käytännössä nollatulos.

– Ensi vuoden talousarvio on tasapainoinen kokonaisuus, vaikka taloustilanne kiristyy. Verotulojen kasvu ja kulukuuri pitävät tuloksen plussalla. Särkymävaraa ei juuri ole, Kalajainen totesi.

Kunnan lainamäärä laskee tänä vuonna arviolta 1 600 euroon per asukas.

– Lainakantaa on vähennetty hyvin määrätietoisesti eikä uutta lainaa ole nostettu moneen vuoteen. Taseessa on kymmenen miljoonaa ylijäämää ja kassavaroja noin seitsemän miljoonaa euroa. Investointeja on kuitenkin merkittävissä määrin suunnitteilla tälle ja ensi vuodelle, Kalajainen muistutti.

Ensi vuonna investointeja tehdään 5,6 miljoonalla eurolla, mistä yli puolet koostuu teollisuushalleista ja uudesta kirjastosta. Investointien takia kunnan lainamäärä kasvaa ensi vuonna merkittävästi, 4,3 miljoonaa euroa. Vuosina 2027–29 lainamäärä lisääntyy vielä yhteensä 4,5 miljoonalla eurolla.

– Tarvittaessa toissijaisten investointien toteuttamista on voitava siirtää myöhemmille vuosille, ehdotti Kaj Erlands keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

– Investointiohjelma on mittava, mutta näköpiirissä ei enää ole suurempia investointeja sen jälkeen, kun nämä saadaan maaliin, huomautti puolestaan Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Hannu Aho.

Vuosille 2027–29 on varattu 7,2 miljoonaa euroa uimahallin peruskorjaukseen.

– Isoja investointeja on siis suunnitteilla, mutta talouden pitäisi tämä juuri ja juuri kestää. Jotain uimahallin kanssa on kuitenkin tehtävä, jos sen käyttöä aiotaan jatkaa, sanoi Toni Nevanperä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

– Uimahalli lisää kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten viihtyvyyttä. Uskomme, että hieno ja moderni uimahalli tuo asiakkaita myös lähikunnista, totesi Jaana Ilkkala SDP:n ryhmäpuheenvuorossa.

Kunnanjohtaja Rami Mattila myönsi uimahallihankkeen olevan Teuvan kunnan koko huomioiden hyvin merkittävä. Jos investointiin otetaan esimerkiksi kuuden miljoonan euron laina 30 vuoden laina-ajalla, sen vaikutus on nykyisellä korkotasolla 350 000 euroa vuodessa.

– Jos hankkeeseen ryhdytään, olisi varmasti hyvä miettiä, että asetetaan tavoitteita velkaantumisen hallintaan muilta osin. Näin saadaan pidettyä Teuvan talous kunnossa tulevinakin vuosina.

Ryhmäpuheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota kunnan henkilöstömäärän kasvuun. Kolmen vuoden aikana määrä on lisääntynyt 16 henkilöllä eli kymmenellä prosentilla. Henkilöstökulut muodostavat kunnan toimintakuluista lähes 60 prosenttia. Vuonna 2024 ne olivat 9,6 miljoonaa, tänä vuonna talousarvion mukaan 10 miljoonaa ja ensi vuonna 10,3 miljoonaa euroa. Rami Mattila myönsi, että henkilöstömaltti tulee ottaa vakavasti kunnassa, jonka asukasmäärä vähenee.

– Kun väki vähenee sadalla per vuosi, ei me voida lähteä siitä, että koko ajan henkilökunta lisääntyy, totesi myös Jorma Nikitin (ps) myöhemmässä puheenvuorossaan.

Talousarvioprosessin yhteydessä olisi Mattilan mielestä mahdollista tehdä enemmän poliittista arvovalintaa.

– Se edellyttäisi, että meillä olisi kunnanhallitukseen hyvin valmiina oleva talousarviokirja jo vaikka viikkoa ennen lopullista päätöksentekoa. Silloin olisi mahdollista tuoda kaikilta kanteilta punnittu kirja viralliseen päätöksentekoon.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Hannu Aho kysyi, mistä toimintatuottojen lasku oppimisen toimialalla johtuu: vuonna 2024 niiden määrä oli 560 000, tänä vuonna 315 000 ja ensi vuonna 228 000 euroa. Sivistyspäällikkö Pia Valtonen kertoi hanketoiminnan runsaiden maksutuottojen leimanneen vuotta 2024. Ensi vuonna puolestaan tulee muutoksia kotikuntakorvauksiin ja varhaiskasvatuksen maksut poistuvat kokonaan elokuun alussa.

Ari Ollikkala (kesk) tiedusteli omassa puheenvuorossaan sitä, miksi elinkeinon toimialalla kasvaa kirvesmiesten ja rakentajien ryhmä.

– Onko kunnan edelleen tarkoitus jatkaa gryndaamista ja olla mukana sekoittamassa yritysten toimialoja?

Tekninen johtaja Tommi Korpi selvensi, että talousarviossa olevassa taulukossa kolme aiemmin tuntipalkkaiseksi merkittyä työntekijää on siirretty rakennustyömiesten ja kirvesmiesten riveille. Lisäksi yksi useamman vuoden määräaikaisena työskennellyt henkilö on nyt vakinaistettu.

Kokouksessa sivuttiin myös suunnitteilla olevia uusiutuvan energian hankkeita.

– Hankkeet vaativat jo tässä vaiheessa vahvaa paneutumista mutta onnistuessaan lisäävät Teuvan kunnan tuloja ja elinvoimaa. Useampi toimija näkee Kärppiön alueen erittäin potentiaalisena uusiutuvan energian tuotannon ja varastoinnin sijoituspaikkana, totesi Kaj Erlands keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

Kunnanjohtaja piti Kärppiötä suurena mahdollisuutena kunnalle.

– Meidän on oltava päämäärätietoisia alueen kehittämisessä ja tähdättävä korkealle. Uskon, että meillä on ensi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla myönteisiä uutisia kerrottavaksi alueen kehittämisestä, Rami Mattila vinkkasi.

Perussuomalaiset teki aloitteen siitä, että Teuvan kunta selvittää mahdollisuudet kehittää oma perheohjelma tai vastaava matalan kynnyksen perhepalvelu, joka tarjoaa tukea kaikille lapsiperheille. Se toimisi yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koulun ja sosiaalipalveuiden kanssa ja olisi helposti saavutettavissa. Perhepalvelu tukisi vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia sekä vahvistaisi yhteisöllisyyttä.

Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Esko Lehtimäki (kesk) kiitti valtuustoa miellyttävästä vuodesta.

– Täällä ei ole rähisty eikä pidetty ikäviä puheita. Varmasti positiivinen talouskin on auttanut siinä. Tulevat vuodet ovat varmasti haasteellisempia.

Juttua korjattu klo 18.55: Hannu Ahon ja Jaana Ilkkalan puoluekannat korjattu oikeiksi.