Teuvan Keitintehdas juhli sataa vuottaan

Henry Aho

TEUVA Teuvan Keitintehtaan 100-vuotisjuhlat alkoivat jo päivällä, kun yrityksessä pidettiin avoimia ovia. Iltapäivällä olivat vuorossa kutsuvieraat.

– Fiilis on hyvä, ei valittamista. Komea keli ja porukka onnittelee. Se tuntuu vähän kummalliselta, kun juhlitaan sataa vuotta ja ihmiset onnittelevat minua, vaikka en omasta mielestäni näytä päivääkään yli 60-vuotiaaksi, Teuvan Keitintehtaan toimitusjohtaja Henri Penttilä naurahtaa.

Todellisuudessa Penttilä on 47-vuotias. Teuvan Keitintehdas valmistaa kenttäkeittimiä, saunatuotteita, vedenlämmittimiä sekä yleisötapahtumiin tarkoitettuja grillejä. Ylivoimaisesti suurin artikkeli on kenttäkeittimet.

– Kenttäkeittimet ovat tällä hetkellä noin kolme neljäsosaa toiminnastamme. Olemme tehneet päätöksen, että lopetamme kiukaidenvalmistuksen lähiaikoina. Kiukaiden kanssa on tilanne, että tekijöitä on monta, joiden kanssa kilpailemme. Että voisimme vastata kilpailuun, täytyisi volyymia kasvattaa paljon ja se vaatisi huomattavia investointeja, että se ei ole realistista, Penttilä kertoo.

Kenttäkeittiöitä tehdään nykyisin niin paljon, että yritys on ottanut käyttöönsä myös vanhat tilansa Teuvan keskustasta.

– Tämän kuun alusta lähtien on vanhoissa tiloissa alettu valmistaa LFK150 kenttäkeittiöitä, jotka ovat pienempiä kenttäkeittiöversioita siviilikäyttöön. Näin saamme vapautettua uudelta tehtaalta enemmän kapasiteettia isoille keittiöille, Penttilä valaisee.

Teuvan Keitintehtaalla työskentelee 23 omaa työntekijää.

– Tilanne on hyvä. Koska kapasiteettia on kasvatettu, myös uusia työntekijöitä on palkattu lisää noin kaksi henkeä joka vuosi, Penttilä sanoo.

Yksi uusimmista työntekijöistä on 18-vuotias Einari Suksi.

– Valmistuin keväällä Vuoksista ja noin kuukausi sitten tulin tänne töihin. Teen sähköhommia. Joulukuuhun saakka olen töissä ja tammikuussa lähden armeijaan, Suksi kertoo.

Suksi pitää Keitintehdasta hyvänä työpaikkana.

– Mukavaa on ollut. Esimiehet ja muu työporukka ovat kivoja, Suksi tietää.

Keitintehtaan 23 työntekijästä viisi ovat naisia. Heistä kolme työskentelee tehtaassa ja kaksi konttorissa.

– Tulin tänne töihin vajaa kaksi vuotta sitten, Sanna Humalamäki laskee.

Hän työskentelee särmärinä.

– Olen aina tykännyt tehdä töitä käsilläni. hain tänne aikoinaan töihin, sillä kuulin että täällä on hyvät tilat ja hyvä työyhteisö. Työporukka onkin hyvin monipuolinen ja sellainen hyvin yhteen hiileen puhaltava sakki. Työilmapiiri on oikein hyvä, Humalamäki kehuu.

Metallityöt on mielletty perinteisesti hyvin miesvaltaisiksi töiksi.

Miten naiset metallitöissä pärjäävät?

– Paremmin kuin miehet, Humalamäki hymyilee.

Juhlatilaisuuteen kuului myös ruoka. Kuinkas muutenkaan, ruokana oli hernekeittoa joka tarjoiltiin kenttäkeittimestä. Keiton kanssa sai nauttia voileipiä, ja ruokailun jälkeen kahvia ja leivoksia. Tarjoilusta vastasi Ruokapirtti 67. Musiikkipuolta hoiti yhtye Rehupiikles, joka soitti kaksiosaisen konsertin Rahti-Kalevan rekan lavalla. Soitannan välissä yhtye viihdytti monisatapäistä yleisöä huumorillaan. Musiikin väliajalla sai hakea grillimakkaraa, joiden grillaamisen huolehti Teuvan Pallo. Väliajalla myös Keitintehtaan toimitusjohtaja Penttilä piti puheen.

– Kaikki sai alkunsa siitä, kun virolainen Jean Pöder muutti Teuvalle. Hän avioitui teuvalaisen Aino Luomalan kanssa, ja otti hänen sukunimensä. Hän perusti yrityksen Teuvan Höyry- ja rehukeitintehdas ja alkoi valmistaa Teuva-Keittimiä.

Ensimmäiset hevosvetoiset M29-kenttäkeittiöt otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1929.

– Sotien jälkeen Suomessa oli paljon kenttäkeittiöitä varastossa, joten niitä ei juuri valmistettu. Silloin keskityttiin pääasiassa rehukeittimiin, ruokakeittimiin, vedenlämmittimiin ja 60-luvulta saakka myös saunankiukaisiin ja -vesipatoihin. Vuonna 1956 Jean kuoli ja hänen tyttärensä Maila Penttilä sekä Mailan mies Erkki Penttilä siirtyivät yrityksen johtoon. Vuonna 1975 johtoon siirtyi isäni Kari. Itse tulin mukaan toimintaan noin neljännesvuosisata sitten opiskeluaikanani. Itselleni koettelevinta aikaa oli vuosi 2011, kun isäni menehtyi äkisti ja siirryin itse yrityksen johtoon. Samaan aikaan tyttäreni oli puolivuotias. Se vuosi kasvatti minua monella tapaa, kuten myös seuraavat, jolloin perheeni kasvoi vielä kahdella lapsella. Perheen merkitys elämässäni on ollut todella iso, Penttilä muistelee.

Tällä hetkellä Teuvan Keitintehtaalla on noin 2600 m2 tuotantotilaa sekä 1600 m2 muuta tilaa. Lisäksi vanha tehdas on jälleen herätetty toimintaan.

– Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä valoisalta. Varautuminen on nykyään agendana niin meillä kuin muussakin Euroopassa Venäjän aggressiivisuuden. Esimerkiksi Ruotsiin tilataan tällä hetkellä paljon keittimiä. Se johtuu siitä, että he olivat vähentäneet omaa varautumistasoaan paljon ennen Ukrainan kriisiä. Baltiasta toivomme myös hyvää liikekumppania niin siviili- kuin sotilaallisessa varautumisessa. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että satavuotias yritys on tällä hetkellä elämänsä kunnossa. Siitä on kiittäminen hyviä yhteistyökumppaneita ja etenkin meidän upeita työntekijöitä, Penttilä kiittää.

Satavuotiaasta Teuvan Keitintehtaasta on vielä tämän vuoden puolella ilmestymässä laaja historiikki, jonka kirjoittaa toimittaja Toni Viljanmaa.