Uusi maatalousoppilaitos otettu käyttöön

Juhani Pajunen

KAUHAJOKI Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksin maatalousoppilaitoksen uusi päärakennus on valmistunut ja otettu käyttöön. Siellä järjestetään jatkossa kaikki oppilaitoksen teoriaopetus.

Uusi päärakennus on 1 150 neliömetrin suuruinen. Siellä on neljä isoa ja kaksi pientä luokkahuonetta, yhdeksän toimistoa, yksi neuvottelutila, yksi opiskelijoiden taukotila sekä keittiö ja ruokasali.

– Nyt on ainakin hienot puitteet opiskella, summaa Vuoksin vs. rehtori Esko Lehtimäki, joka toimii myös luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusjohtajana.

Päärakennuksessa annetaan opetusta nyt neljättä viikkoa. Kun haastattelua tehtiin toissa viikolla, tilojen kalustaminen oli vielä osittain kesken ja joitakin kalusteita saapumatta.

Talon rakentaminen alkoi kesäkuussa 2024 ja loppui nyt syyskuussa. Sen vihkiäiset pidetään marraskuun lopussa. 1960-luvun lopussa rakennettu vanha päärakennus on määrä purkaa loppuvuodesta.

Rakennus maksoi yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa. Rahoitus siihen saatiin Kuntarahoitukselta. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on betonirunko, puuelementit seinissä, rossipohja ja harjakatot pitkillä räystäillä. Rakennus lämpenee kaukolämmöllä ja sen katolla on aurinkopaneeleita.

Maatalousoppilaitos on ollut Kauhajoella samalla tontilla 106 vuotta. Sen perustamisen taustalla oli tavoite turvata ruuantuotanto ja nostaa alueen ihmisten koulutustasoa.

– Tämä on nyt alueen vanhin ammatillista opetusta antava laitos. Kristiinankaupungin lukio on 7–8 vuotta vanhempi, Lehtimäki kertoo.

Maatalousoppilaitoksessa on kolme koulutuslinjaa: maaseutuyrittäjän, eläintenhoitajan ja puutarhurin linjat.

– Se, miksi luonnonvara-ala on ollut aika suosittu, on että siinä saa aika monesta alasta perusteet, Lehtimäki toteaa. Opiskelijat oppivat opintojensa aikana eläintenhoitoa, kasvinviljelyä, metsäasioita, rakentamista, hitsaamista, koneistamista, teknologiaa ja yrittäjyyttä.

Maatilojen tilakoot kasvavat.

– Sen takia mekin olemme saaneet hankittua lisää peltoa. Näin pystytään takaamaan se, että kaikki oppilaat muun muassa kyntävät, äestävät ja ajavat leikkuupuimuria. Pidämme tärkeänä, että koulutuksessa saisi harjoitella niitä käytännön asioita.

Oppilaitoksella on käytössä 185 hehtaaria peltoa ja 180 hehtaaria metsää, josta pieni osa on nevaa. Oppilaitoksella on oma maatila, jossa on mun muassa seitsemän traktoria, kaksi leikkuupuimuria ja rehuntekolaitteet. Vielä tämän vuoden aikana on tarkoitus hankkia yksi traktori lisää. Oppilaitoksella on robottinaveta, jossa on noin 60 lehmää. Lisäksi on lampaita, kolme hevosta ja harraste-eläimiä pieneläinkoulutuksen tiloissa.

Maatalousoppilaitoksen ykkösluokkalaisten harjoittelujakso on aina ollut kesällä. Tuolloin ykköset hoitavat karjaa ja tekevät peltotöitä.

Vuoksin opiskelijat ovat pääosin Suupohjan alueelta sekä Kristiinasta ja Kaskisista. Joitakin opiskelijoita, etenkin aikuisopiskelijoita, tulee myös muualta Suomesta.

– Yli puolet teuvalaisesta ikäluokasta on tullut ammatilliseen koulutukseen, Lehtimäki kertoo.

Opinnot suoritetaan yleensä 2,5–3 vuodessa. Oppilailla on myös mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto.

Työssä oppimisen osuus opinnoista on kaikilla Vuoksin koulutusaloilla noin yksi vuosi. Sen määrä ammatillisessa koulutuksessa on vuosien aikana valtakunnallisesti kasvanut.

– On varmaankin koettu, että siellä työpaikalla saadaan valmiuksia työelämään paremmin.

Ammatilliseen koulutukseen on tehty leikkauksia. Vuosien 2011–18 aikana rahoitusta leikattiin noin 450 miljoonalla eurolla. Orpon hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta tänä vuonna 120 miljoonaa euroa. Vuoksissa leikkaukset ovat Lehtimäen mukaan näkyneet muun muassa siinä, että aikuiset alanvaihtajat eivät enää niin laajasti uskalla lähteä opiskelemaan itselleen uutta ammattia, koska he eivät saa aikuiskoulutustukea. Kyseinen tuki lakkautettiin elokuussa 2024.

Iso osa Vuoksista valmistuneista nuorista hakee jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. Maatalousoppilaitoksen opiskelijoiden kohdalla suosittuja ovat agronomin, agrologin ja erilaiset insinöörin opinnot.

Vuoksista on Lehtimäen mukaan myös työllistytty hyvin.

– Jos on työhaluja ja kello hallussa, niin aika hyvin työllistytään.

Entä nimi Vuoksi, mistä se juontuu?

– Opetus on vuolaana virtaava koski, joka on jatkuvaa oppimista, Lehtimäki luonnehtii.

Tuskin on yksi rakennusprojekti saatu päätökseen, kun toinen jo alkaa. Myös Kauhajoen uuden lukion rakentaminen on nimittäin Lehtimäen työpöydällä. Lukio nousee Vuoksin Oppitien yksikön tontille. Kauhajoen kaupunginvaltuusto siunasi yhteiskampushankkeen vuosi sitten.

Uusi runsaan 1 800 neliön lukio tehdään leasing-rahoituksella. Sen kustannusarvio on 4,5–5 miljoonaa euroa. Rakennuksen rahoittaa Danske Bank Vuoksille, jolta Kauhajoen kaupunki vuokraa tilat lukiokäyttöön. Rakentamisen on tarkoitus alkaa vielä tänä syksynä piha-aluiden tekemisellä. Varsinainen lukiorakennuksen rakentaminen alkaa ensi helmikuussa.

– Se työllistää aika paljon itseänikin tässä loppumetreillä. Voisi vähän Mattia ja Teppoa lainaten todeta: aina vain vauhti kiihtyy, Lehtimäki sanailee.

Vuoksin johtaja ja rehtori Ari Loppi on ollut virkavapaalla toukokuusta asti. Lehtimäki on sijaistanut häntä siitä alkaen. Näillä näkymin hän jatkaa vs. kuntayhtymäjohtajana ja rehtorina ensi toukokuuhun asti.

– Aika paljon työajasta menee nyt tähän koko kuntayhtymän rehtorin tehtävään. Sen takia minun eläkkeelle jääminenkin siirtyy.

65-vuotias Lehtimäki aikoi alun perin jäädä eläkkeelle tämän vuoden joulukuussa. Hän on ollut kuntayhtymässä töissä 38 vuotta ja opiskelijana kaksi vuotta. Uransa aikana hän on ollut ammatinopettaja, lehtori, osastonjohtaja, koulutusjohtaja ja nyt vs. kuntayhtymäjohtaja ja rehtori.

– Itse koen, että se on esimerkki siitä, että urallansa voi edetä myös ammatillisen koulutuksen puolelta.