PÄÄKIRJOITUS 20.9.2023

Lähipalveluiden kohtalo valinkauhassa

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ei voi hyvin. Se kipuilee rahan puutteessa. Näillä näkymin lokakuun alussa hyvinvointialueen ylin päättävä elin eli luottamushenkilöistä koostuva aluevaltuusto käsittelee noin 40–60 miljoonan euron haarukkaan asettuvaa säästötavoitetta.

Tarkentunutta noin 50 miljoonan euron säästötavoitetta on sorvattu pääosin hyvinvointialueen viranhaltijoista koostuvan UTV:n eli uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman puitteissa. Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvisen vetämänä säästöjä esiteltiin tiedotusvälineiden edustajille eilen tiistaina.

Tälle vuodelle hyvinvointialueen tulos näyttäisi puolen vuoden toteutuneen ennusteen mukaan jäävän noin 36,5 miljoonaa euroa miinukselle. Alijäämän suuruuteen vaikuttaa valtion keväällä lupaileman korjauserän suuruus, joka parhaimmillaan oikaisee alijäämää 27 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön vahvistusta asialle odotetaan kuin kuuta nousevaa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ei ole epikriisinsä kanssa yksin, vaan sama tauti vaivaa 20 muuta maamme hyvinvointialuetta. Muun muassa Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueet tiivistävät palveluverkostoa, ja kunnista katoaa lähipalveluja. Kuntalaisista muodostuvat kunnat eivät voi päätöksiin vaikuttaa. Kunnille nuijankopautukset menevät niin sanotusti tiedoksi.

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja teuvalainen Esko Lehtimäki heittää lisää vettä kihisevälle kiukaalle. Lehden haastattelussa (Tejuka 6.9.) hän muun muassa totesi, että muuttotappiosta kärsivälle Etelä-Pohjanmaalle valtiolta tuleva ja palveluihin käytettävä rahamäärä pienentyy vuositasolla noin 4–5 miljoonaa euroa. Hän lähtee siitä, että paljon puheena olleet lähipalvelut säilyvät, mutta muuttuvat tietyiltä osiltaan digitaalisten etäpalveluiden suuntaan. Mitä ja miten, jää nähtäväksi.

Kuten tiedetään, niin terveydenhuollossa käytetään yhä enemmän teknologioita, kuten tekoälyä, etähoitoa ja terveyssovelluksia. Toivottavasti digiloikka tehostaa terveyspalveluita ja tarjoaa yksilöllisempiä hoitomuotoja. Väestön ikääntyessä tarvitaan lisää resursseja vanhusten terveydenhuoltoon ja hyvinvointipalveluihin. Teuvan Perälässä asuva mummo ei edelleenkään omista älykännykkää.

Vuoden alussa toimintansa käynnistänyt Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä alueellamme. Uusi organisaatio palvelee noin 192 150 eteläpohjalaista asukasta ja sillä on noin 10 000 työntekijää.

Hyvinvointialueen vuosibudjetti on lähes miljardi euroa. Siitä lähes puolet eli 478,1 miljoonaa euroa muodostuu henkilöstökuluista. Henkilöstön ja palveluja tarvitsevien maakunnan asukkaiden puolesta on toivottava, että homma, säästöistä huolimatta, toimisi jatkossakin edes tyydyttävästi.