Aluevaltuutetut kriittisiä palveluverkko- ja vuodeosastoesitystä kohtaan

Juhani Pajunen

HYVINVOINTIALUE Aluevaltuusto käsittelee ensi maanantaina Etelä-Pohjanmaan sote-palveluiden tarveperusteista palveluverkkoa ja neljän vuodeosaston lakkauttamista. Tejuka teki sähköpostitse kyselyn Teuvan, Jurvan ja Karijoen aluevaltuutetuille siitä, mitä he ajattelevat asiasta.

Aluevaltuusto päätti joulukuussa palauttaa sote-palveluiden tarveperusteisen palveluverkon takaisin valmisteluun tiukan äänestyksen jälkeen äänin 30–29. Kokouksessaan 13. tammikuuta aluehallitus muutti aiempaa esitystä siten, että terveydenhoitajan tuottamia lastenneuvolapalveluja tarjottaisiin jatkossa tarpeenmukaisesti 1–2 päivänä kuukaudessa muun muassa Karijoella ja Jurvassa. Muita muutoksia uuteen esitykseen ei tullut.

Rami Aallon (ps) mielestä esitys palveluverkosta ei ole muuttunut riittävästi.

– Muutokset ovat varsin vähäisiä, vaikka asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Tarveperusteisuus ei saa tarkoittaa sitä, että palveluja ajetaan hiljalleen alas erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.

Tarveperusteisuus lähtee siitä, että jatkossa useimpia palveluja järjestetään pienemmissä kunnissa tarpeen mukaisesti ja aiemmista tarkoista määrittelyistä (esimerkiksi x kertaa viikossa) luovutaan.

– Tarveperusteisuutta ei koko hyvinvointialueen aikana ole kunnolla edes määritelty. Mikä on riittävä tarve? X tuntia/päivää viikossa on selkeä sekä henkilökunnalle että asiakkaille, sanoo Jouni Vallin (ps).

– Hyväksyn tarveperusteisuuden, kun se on mitattavissa ja työntekijälle on koko päiväksi asiakkaita ajanvarauksella varattuna, toteaa puolestaan Esko Lehtimäki (kesk).

Tarveperusteisuus voi Aallon mukaan toimia vain, jos palvelujen saatavuus oikeasti turvataan.

– Esimerkiksi neuvolapalvelujen on oltava lähellä perheitä. Ei ole järkevää, että vanhemmat joutuvat olemaan töistä pois koko päivän tai sulkemaan yrityksensä neuvolakäynnin takia. Lähipalvelut tukevat arkea ja alueen elinvoimaa.

Lehtimäki kertoo pyytäneensä useasti aluehallituksen ja valtuuston kokouksissa sitä, että potilaan henkilötunnuksen avulla saataisiin selville se, missä kunnissa tarvetta kullekin palvelulle on.

– Nyt tarve kirjautuu sinne, missä palvelu annetaan. Kun teuvalainen kysyy vaikka verikokeeseen aikaa omalle terveysasemalleen ja aikaa sinne ei ole, hänet ohjataan Kauhajoelle. Nykysysteemissä tarve kirjautuu Kauhajoen tarpeeksi.

Pyyntöönsä Lehtimäki on saanut vastauksen, että hyvinvointialueen käytössä oleva tietokoneohjelma ei taivu hänen esittämäänsä malliin potilaiden kirjaamisessa.

– Asia on kuitenkin nyt etenemässä. Jatkossa saamme tietää sen, kuinka paljon teuvalaisilla on tarvetta esimerkiksi verikokeisiin.

Aluevaltuuston joulukuista päätöstä vuodeosastojen lakkautuksesta ei pantu täytäntöön muotovirheen takia. Kokouksessaan 26. tammikuuta aluehallitus päätti äänin 8–4 esittää valtuustolle täsmälleen samansisältöistä lakkautuspäätöstä eli Lapuan, Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan vuodeosastojen lakkauttamista.

– Vuodeosastojen lakkauttaminen on hölmöläisen säästämistä, kun vanhusten ja huonokuntoisten määrä kasvaa jatkuvasti, huomauttaa Vallin.

Aalto ei pidä vuodeosastopaikkojen vähentämistä perusteltuna ilman selkeää ratkaisua sille, mihin hoitoa tarvitsevat ihmiset jatkossa sijoitetaan.

– Tälläkin hetkellä vuodeosastoilla on ihmisiä, jotka odottavat pääsyä ympärivuorokautiseen asumispalveluun. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että paikkoja vain vähennetään. Palveluiden on mahdollistettava asuminen myös pienemmillä paikkakunnilla, esimerkiksi liikkuvien palveluiden avulla.

Ulkopuolinen konsultti on todennut selvityksessään, että Etelä-Pohjanmaan alueella on liikaa vuodeosastopaikkoja. Osa niissä olevista asiakkaista on selvityksen mukaan väärässä hoivapaikassa eikä tarvitse sairaanhoidollista hoitoa.

– Nyt kuitenkin saamme koko ajan palautetta siitä, että maakunnan sisällä kuljetetaan ympäri maakuntaa ihmisiä vuodeosastoille, kun ei ole tilaa omalla paikkakunnalla tai alueella. Kotisairaanhoitoa on yritetty lisätä, mistä toki on saatu positiivista palautetta, mutta se ei vielä korvaa laajaa vuodeosastojen tarvetta. Näin ajattelen, ja siksi jo joulukuussa äänestin vuodeosastojen säilyttämisen puolesta, Lehtimäki kertoo.

Hän muistuttaa, että hyvinvointialue on tehnyt toimintavuosiensa aikana noin 130 miljoonan euron tappion, joka pitää seuraavien vuosien aikana kattaa.

– Muuten valtionvarainministeriön virkamiehet ”määräävät” tekemään alijäämien ”pakkosopeutukset”, ottamalla samat hyvinvointialueen virkamiesten ehdotukset toimenpiteiden pohjaksi. Viikonloppuna pääministeri Orpo jo väläytteli parlamentaarisen toimikunnan perustamista hyvinvointialueiden vaikeiden ongelmien ratkaisemiseksi. Ylimmässä johdossa on nyt viimein eduskuntavaalien alla alettu ymmärtämään, että pelkkä keskittäminen ei ratkaise palveluiden saamisen ongelmaa.

Osana vuodeosastojen lakkautusesitystä on Jurvan vuorohoitoyksikön siirtäminen Jalasjärvelle.

– Jurvan valtakunnallisesti ja alueellisesti palkitun yksikön siirtäminen muualle tuo mukanaan vain negatiivisia seurauksia sekä asiakkaille että henkilökunnalle, toteaa Vallin.

Aallon mielestä siirto heikentää palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla ja lisää etäisyyksiä.

– Se ei ole asiakkaiden eikä omaisten näkökulmasta järkevää eikä tue sitä tavoitetta, että ihmiset voisivat asua omilla paikkakunnillaan mahdollisimman pitkään.

Lehtimäki kävi tutustumassa Jurvan yksikköön marraskuussa.

– Tuolloin huomasin, kuinka hyvässä kunnossa tilat olivat. Myös palvelu oli hyvää. Lisäksi näen täysin järjenvastaisena sen, että sen yksikön asiakkaita alettaisiin kuljettamaan Jalasjärvelle ja työntekijät perässä. Säästöesitys tuossa tapauksessa oli vain alle 200 000 euroa.

Aallon kokonaisnäkemys Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tilanteesta on, että sen nykyinen hallintomalli on raskas ja kallis.

– Tätä kokonaisuutta en kannattanut tässä muodossa. Nyt näyttää siltä, että isolla rahalla saadaan vähemmän aikaan, eikä se ole kestävää talouden eikä palvelujen kannalta.