Hannes-myrsky päästi Teuvan ja Karijoen vähällä

Henry Aho

TEUVA/KARIJOKI Lauantai-iltana ja sunnuntainvastaisena yönä, 27.–28. joulukuuta, Suomen yli pyyhkäisi harvinaisen voimakas myrsky. Kovin maa-alueasemien tuulilukema, 29,2 sekuntimetrin voimalla puhaltanut puuska, mitattiin Kauhavan lentokentällä. Kaskisen rannikkoasemalla mitattiin 27,0 m/s:n keskituuli. Hannes-myrsky oli yksi koko 2000-luvun voimakkaimmista ja teki paljon tuhoja. Osansa saivat myös Teuva ja Karijoki.

– Me pääsimme aika vähällä täällä Teuvalla. Pahin myrsky taisi vähän kiertää meitä, vt. palomies Tomi Rintamäki Teuvan paloasemalta kertoo.

Teuvalla myrsky aiheutti noin 15 tehtävää.

– Kaikki olivat perustehtäviä, kuten puiden raivauksia tieltä ja muutama peltikatto kärsi vahinkoja. Mitään merkittäviä omaisuus- tai henkilövahinkoja ei tapahtunut.

Lauantai-iltana myrskyvahinkojen lisäksi Teuvalla sattui yksi tulipalo Jännekorventiellä.

– Pienehkö pihasauna kärsi mittavia palovahinkoja. Palon syttymissyytä ei tiedetä, mutta tuskin myrskyllä oli sen kanssa juurikaan tekemistä, Rintamäki tuumaa.

Karijoella oli myrskyn aikaan niin ikään viitisentoista hälytystä.

– Myrsky vähän kiersi meidätkin, Karijoen paloaseman asemavastaava Kari Auressalmi toteaa.

Karijoella myrsky kaatoi niin ikään puita teille.

– Yksi eläinsuojan kattokin lensi irti tuulen voimasta. Sitten oli muutama sellainen tapaus, että isoja puita oli kaatunut talojen päälle. Niissä tapauksissa annoin ohjeeksi, että hankkivat paikalle koneita, joilla puut saa pois, Auressalmi luettelee.

Mitään suurempaa paniikkia Hannes-myrsky ei aiheuttanut Karijoellakaan.

– Meillä oli hyvä tuuri tällä kertaa.

Kun puita kaatuu sähkölinjoille ja sähkölinjat tippuvat maahan, täytyy pelastajienkin olla erityisen varovaisia.

– Ne ovat aina vähän tilannekohtaisia, mutta yleensä silloin ei tehdä mitään muuta, kuin merkataan paikka ja jos sähkölinja on vilkkaassa paikassa, ohjataan liikennettä. Sähkömiehet hoitavat nämä tällaiset vahingot, mutta kuten voi arvata, myrskyjen aikaan korjaus saattaa kestää, koska heillä on niin paljon töitä, Rintamäki tietää.

Myrskyjen aikaan hätänumeroon tulee paljon aiheettomiakin ilmoituksia.

– Hätänumeroon tulee soittaa silloin, kun on selvä terveyteen, omaisuuteen tai liikenteeseen kohdistuva uhka. Jos talon päälle on kaatunut puu, tulee vähän itse arvioida tapauskohtaisesti, että aiheuttaako tilanne lisävahingon vaaraa ja onko katto mahdollisesti pahoinkin vaurioitunut. Pelastuslaitos arvioi myös näitä tapauksia aina tapauskohtaisesti ja mahdollisen kattovaurion suhteen harkitsemme tapauskohtaisesti mahdolliset toimenpiteet. Tässäkin pointtina juurikin se lisävahinkojen torjunta, Rintamäki muistuttaa.