Närvijoki Etelä-Pohjanmaan Vuoden kylä

Juhani Pajunen

NÄRVIJOKI Närvijoen kylän monipuolinen ja pitkäjänteinen toiminta on tienannut sille Etelä-Pohjanmaan Vuoden kylä 2024 -nimityksen.

– Kyllähän siinä meni päivä kaksi asiaa sulatellessa, että onko tämä totta. Tämä on hieno palkinto ja arvostamme sitä kovasti, sanoo Närvijoen Kyläseuran puheenjohtaja Juha Pukkala.

Maakuntarajalla Jurvassa sijaitseva 200 asukkaan Närvijoki on ehkä laajimmin tunnettu vapaa-ajan alueestaan. Kökkävoimin ylläpidetyllä alueella on maauimala, savusauna ja puusauna, kylätupa, kioski sekä leikkikenttä. Alue toimii kesällä myös kylän kohtaamispaikkana.

Vajaat neljä vuotta koossa ollut kyläseuran nykyinen johtokunta on kunnostanut vapaa-ajan aluetta hankerahoituksella vuosina 2021–23. Uima-altaan ympäristöä on ehostettu täystekonurmella ja aidoilla. Altaalle on tehty lämmitysjärjestelmä veden lämmitykseen. Alueelle on hankittu sähköskoottereita ja uusia laitteita leikkikentälle.

– Kun tuollainen alue on aikoinansa saatu kylään, niin ei sitä voi päästää, sitä pitää remontoida, Pukkala toteaa.

Kyseisen kunnostushankkeen budjetti oli noin 67 000 euroa, josta 20 000 euroa oli kökkätyötä. Ilman hankkeeseen myönnettyä leader-rahaa alueen kunnostus ei olisi ollut mahdollista.

– Se on ainoa keino saada maaseudun kyliä elävöitettyä. Joka paikkaa pitää kunnostaa, ja jos sitä ei pystytä tekemään, ei ole jatkuvuutta.

Vapaa-ajan aluetta on kehitetty vuodesta 1997 lähtien. Se oli aiemmin nuorisoseuran urheilukenttä.

– Se ei ollut enää käytössä ja kasvoi heinää. Se oli sopiva ei-kenenkään tontti, Pukkala kertoo.

Jurvan kunta myönsi kylille rahaa maauimaloiden tekemistä varten. Närvijoki sai avustuksen vuonna 1997 ja uima-allas valmistui seuraavana vuonna. Närvijoen Kyläseura perustettiin vuonna 1999 vapaa-ajan aluetta kehittämään.

Yhdessä vaiheessa Aila ja Heikki Alanen huolehtivat alueesta vuosikausia kahdestaan.

– Minulle jäivät mieleen Heikin sanat, että kun hänestä aika jättää, niin alue kasvaa horsmaa. Se oli hänellä se pahin pelko. Nyt me yritämme pitää huolen siitä hommasta, Pukkala toteaa.

Kesäaikaan vapaa-ajan alue kerää kävijöitä laajalta alueelta ja vieraita on jopa 150–200 päivässä. Alueen viikottainen hoitovastuu on jaettu kyläseuran johtokunnan seitsemän jäsenen kesken.

– Kävijät pitävät sitä aluetta hyvänä. Kun kävijät ovat tyytyväisiä, se luo meille intoa tehdä sitä työtä ja kehittää aluetta.

Juha Pukkalan mielestä Närvijoella on hyvä henki. Kökkäväkeä on löydetty aina kun sitä on tarvittu. Vapaa-ajan alueella ja muutenkin Närvijoella järjestetään vuosittain useita erilaisia tapahtumia lauluilloista pyöräretkiin ja avoimista saunailloista metalliromun keräykseen.

Erityismaininnan arvoisena seikkana Vuoden kylän valintaraati huomioi Närvijoen kylän työn Ukrainan sotapakolaisten parissa. Kyläläiset ovat tarjonneet ukrainalaisille virkistystoimintaa Närvijoella, ja käytiinpä kerättyjen lahjoitusten mahdollistamana vuonna 2022 Rovaniemelläkin saakka.

Vapaa-ajan alueen kioskille on kahtena edelliskesänä palkattu töihin ukrainalaisnaisia.

– Halusimme, että he tavallaan kotiutuisivat ja että pystyisimme antamaan heille toimeentuloa ja sosiaalista elämää. Nyt he ovat päässeet töihin muualle, Pukkala kertoo.

Pukkala toivoo, että tyhjilleen jäävät talot laitettaisiin Närvijoella myyntiin. Muutama talo onkin saatu myytyä, ja niihin on tullut uusia asukkaita.

– Se on ainut konsti, jolla kylään saadaan väkeä. Vaikka myynti on kipeä paikka, niin pystyttäisiin tekemään se ratkaisu.

Närvijoen kylän ja vapaa-ajan alueen kehittäminen jatkuu. Kylä on mukana Kylään Külla! -hankkeessa, jossa kehitetään ystävyyskylätoimintaa virolaisen kumppanin kanssa. Lisäksi Närvijoki on lähtenyt mukaan juuri alkaneeseen maakunnalliseen Tulevaisuuden kylä 2.0 -hankkeeseen.

Vapaa-ajan alueelle kyläseura aikoo tehdä seuraavaksi kloorin annostelujärjestelmän uima-altaalle, mihin on jo haettu leader-rahoitusta. Tähän asti kloorin määrä on pitänyt käydä manuaalisesti mittaamassa pari kolme kertaa päivässä.

– Paljonhan tämä ottaa aikaa, mutta se antaa niin monin verroin takaisin. Sitä ei pysty rahalla mittaamaan. Kun näet sen lasten ja perheiden hyvän olon, sitä iloa ja riemua, eikä olla puhelimella. Se sulattaa sydämen. Perheiden luonnollista yhdessäoloa tarvitaan, eikä sitä tarvitse lähteä hakemaan kaukaa: se voi olla lähelläkin, Pukkala muistuttaa.