Paulakankaalle kaavaillaan yhdeksää voimalaa

Henry Aho

TEUVA Kulttuuritalo Orrelassa pidettiin 9. kesäkuuta Paulakankaan tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva yleisötilaisuus, jossa paikalla olivat Teuvan kunnan, Valorem Energies Finland Oy:n sekä Ramboll Finland Oy:n edustajat.

– Nyt on luonnosvaiheesta edetty kaavaehdotusvaiheeseen. Luonnosvaiheesta on jotain muuttujia lievennetty, kuten voimaloiden korkeutta madallettu. Paulakankaan alue on alempana merenpinnasta kuin Paskooharju, joten matalampi maasto lieventää voimaloiden korkeutta Paskoonharjun voimaloihin nähden, Teuvan kunnanjohtaja Rami Mattila kertoo.

Kunnan näkökulmasta tuulivoimahankkeet tuovat merkittävät tulovirrat.

– Tuulivoimahankkeet ovat kunnalle tärkeitä. Kiinteistöverot ovat vuositasolla kymmenissä tuhansissa per voimala, ja voimaloiden elinkaari on 30 vuoden paikkeilla. Kunnanvaltuusto tekee kuitenkin lopulliset päätökset kaavasta, Mattila jatkaa.

Ensin ääneen pääsi Valoremin hankevastaava Clarisse Fellman, joka muun muassa esitteli yritystä.

– Valorem on perustettu vuonna 1994 ja olemme energiahankkeiden itsenäinen kehittäjä ja operoija, Fellman valisti.

Valorem Energies Finland Oy taas on perustettu vuonna 2019. Yrityksellä on valmiudet hoitaa koko projektin elinkaari hankekehityksestä rakennusvaiheen kautta operointiin. Tuulivoimaa yritys on rakentanut Suomeen yli 300 MW ja kehityksessä on tällä hetkellä yli 1000 MW.

Seuraavaksi osayleiskaavaehdotusta esitteli kaavakonsultti Ramboll Finland Oy:n yksikönpäällikkö Juha-Matti Märijärvi.

– Kaava-alueeseen ei ole tehty muutoksia kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Se, mitä on tehty, niin kaavaluonnoksen pohjoisin voimala on siirretty alueen eteläosaan ja kahta muuta voimalaa on siirretty sivummalle. Toinen tärkeä muutos on, että voimaloiden korkeutta on madallettu 300 metristä 280 metriin. Märijärvi luettelee.

Alun perin alueen oli määrä ulottua lähemmäs Horonkylää, mutta hankealueen pohjoisosa poistettiin jo kaavaluonnosvaiheessa kokonaan ja aluetta laajennettiin etelän suuntaan noin 130 hehtaaria. Samalla myös voimaloiden kokonaismäärä laski 15 voimalasta yhdeksään.

– Alueen läheisyydessä on verrattain vähän asutusta verrattuna moneen muuhun tuulivoimahankkeeseen. Neljän kilometrin säteellä voimaloista on ainoastaan 18 asuin- tai lomarakennusta. Niistä lähin lomarakennus on 1,4 kilometrin päässä ja asuinrakennus yli 3 kilometrin päässä.

Sähkö on tarkoitus siirtää Kärppiön asemalle maakaapeleita pitkin.

Niin ikään Rambollin Team Leader Ville Yli-Teevahainen osasi kertoa asiasta luonnon näkökulmasta.

– Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta luontoon. Totta kai aina, kun jotain rakennetaan, siitä koituu luonnolle jotain negatiivista. Suomessa on tiettyjä lajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Näitä ovat muun muassa liito-orava, lepakot sekä viitasammakko. Tässä hankkeessa vaikutukset kahteen ensimmäiseen on arvioitu vähäisen kielteiseksi ja viitasammakkoon ei ole vaikutusta lainkaan.

Linnustoon vaikutuksia on jonkin verran ja linnut ovatkin yksi syy siihen, miksi luonnosvaiheesta on tehty joitain muutoksia.

– Yhtä voimalaa on siirretty, että vaikutukset Varisnevan linnustoon vähenevät. Lähiseudulla on merikotkan reviiri. Reviiri on heikkolaatuinen, eikä se toistaiseksi ole tuottanut poikasia. Pesä on kuitenkin olemassa ja merikotka on pitkäikäinen lintu. Tämä tilanne on merkittävästi huomioitu hankkeessa. Varisnevalle ja pesään on jätetty riittävä suojaetäisyys, Yli-Teevahainen jatkaa.

Muuttolintuihin hankkeella on jonkin verran vaikutusta, mutta alue ei ole niin kutsuttu muuttolintujen pullonkaula-alue. Voimaloiden alaosat maalataan harmaaksi 20 metrin korkeuteen, etteivät linnut törmäilisi voimaloihin. Etenkin kanalinnut saattavat luulla, että valkoinen tolppa keskellä metsää on aukko puustossa.

Yleisöä kiinnosti muun muassa se, miten iso osa alueesta on tällä hetkellä vuokrattu.

– Noin 80 prosenttia pinta-alasta on tällä hetkellä vuokrattu, Fellman vastaa.

Erästä maanomistajaa askarrutti se, että jos kaava menee läpi, millainen merkitys on jos maanomistaja ei halua lähteä mukaan. Viekö se päätäntävallan siitä, mitä metsäpalstalla saa tehdä?

– Palstalla saa jatkaa maa- ja metsätaloutta kuten ennenkin, mutta sille ei saa rakentaa asumista tai loma-asumista. Metsätaloutta edistävä asia on, kun hankkeessa rakennetaan teitä ja niitä pidetään kunnossa ympäri vuoden, Märijärvi vastaa.

Jatkokysymyksessä tiedusteltiin sitä, voidaanko teitä laajentaa sellaisen henkilön puolelle, joka ei ole vuorannut aluettaan.

– Teiden laajentamisen yksityiskohdat riippuvat siitä, että kuuluuko henkilö tiekuntaan. Mutta jos tien toisella puolella on vuokrattua maata, niin luultavasti laajennus tehdään sille puolelle, Fellman selventää.

Tiesuunnitelmia aletaan tehdä lähempänä mahdollista rakennuslupa-ajankohtaa.

Myös melusta oltiin huolissaan.

– Tavat, joilla mallinnukset tehdään, on tarkasti määritelty ja ohjearvoja noudatetaan suunnittelussa. Se, miten melu koetaan, on yksilökohtaista. Ohjearvot lasketaan aina mallinnuksen mukaan. Sääolosuhteet vaikuttavat myös meluun, Märijärvi sanoo.

Yhdestä voimalasta lähtee tietty ääni. Haluttiin tietää, miten ääneen vaikuttaa se, että tuulivoima-alueita on useita.

– Melun mallinnuksessa on huomioitu Paskoonharjun toiminnassa olevat voimalat. Lisäksi on tehty yhteismelumallinnus myös Närpiön puolelle suunniteltu Bredåsenin hanke huomioiden, Märijärvi jatkaa.

Kaavaehdotus on nähtävillä Tekilla ja Teuvan kunnan nettisivuilla 3. heinäkuuta saakka. Jos merkittäviä muutoksia ei tule palautteiden myötä, asia valmistellaan nopeimmillaan kunnan hyväksymiskäsittelyyn syys–lokakuussa.