A-
A+
Marianne Kittilän (KOK) esitykset, että Perälän ja Äystön koulut lakkautetaan vasta 1.8.2028, voittivat äänestyksissä Teuvan kunnanhallituksen pohjaesitykset. Näin kyläkoulut saivat vuoden lisäajan.
Henry Aho
Henry Aho
TEUVA Teuvalla tehdyn kouluverkkoselvityksen lopputulos oli, että Äystön ja Perälän koulut tulisi lakkauttaa 1.8.2027 alkaen. Perimmäinen syy tähän on oppilasmäärien lasku molemmissa kouluissa.
Asian valmistelussa varattiin kuntalaisille mahdollisuuksia esittää näkemyksiään. Kuntalaiskysely toteutettiin 19.3.–26.4.2026, asiasta annettiin lausuntopyyntö ja järjestettiin lasten kuuleminen. Lisäksi Teuvan kunta järjesti avoimet keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Perälän koululla, Teuvan yhtenäiskoululla ja Äystön koululla. Myös henkilöstölle järjestettiin keskustelu- ja kuulemistilaisuus. Saadut lausunnot ja vastaukset koottiin osaksi vaikutusten arviointia ja otettiin huomioon asian arvioinnissa. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 25. toukokuuta ja päätti äänin 7–2 esittää kunnanvaltuustolle, että molemmat koulut lakkautetaan 1.8.2027 alkaen.
Ensin käsiteltiin Äystön koulua.
Muualla päin Suomea koulujen lakkauttamispäätöksiä on kritisoitu siitä, että päätökset perustuvat usein pääasiassa konsulttien laskelmiin.
– Teuvalla tehtiin asiassa kattava kuunteleminen. Vaikutusten arvioinnissa nousivat esiin lasten kaverisuhteet sekä koulukuljetusten turvallisuus ja koulupäivien venyminen. Huomioon tulee ottaa myös kylien vetovoiman heikentyminen ja koulujen pihojen leikkipaikkojen kohtalo. Tiedämme myös valtiontalouden heikon kunnon. Teuvan työikäinen väestö vähenee ja sitä kautta kunnan verotulot vähenevät. Syntyvyys ei käänny nopeasti kasvuun, eikä asukaslukua saada paikkaamaan sadan oppilaan vajetta, Marianne Kittilä (KOK) toteaa.
Kittilä lopetti puheenvuoronsa omaan esitykseensä.
– Esitän, että Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028 alkaen. Näin viranomaiset saavat enemmän aikaa valmistautua muutokseen. Lisäksi teen valtuustoaloitteen, että lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta ja saadaan tieto, millaiset vaikutukset olivat päätöksellämme.
Myös Irma Åkerblad (KESK) teki esityksen.
– Tuntuu, että on nostettu kädet pystyyn väestökadon suhteen. Nyt olemme yhden kunnan vetovoima-asian edessä, kyläkoulujen. Asian valmistelu on ollut pitkä ja perusteellinen. Asian taustalla on huoli lasten laskevasta määrästä. Nyt meillä olisi vielä mahdollisuus edes yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen. Äystö on erityinen kylä, jossa on päiväkoti ja kolmen opettajan peruskoulu samassa pihapiirissä, Åkerblad muistuttaa.
Hän löysi oppilasmäärän laskuun muitakin syitä kuin pelkästään syntyvyys.
– Yksi syy oppilasmäärien laskuun on päättäjät. Me annoimme Äystön asuntoalueen kaavoituksen kestää liian kauan. Nyt kaava on valmis ja tonttien sijainti erinomainen. Voisiko laivaa vielä kääntää ja antaa Äystön koululle vielä aikaa?
Åkerblad esitti, että Äystön koulu jatkaisi vielä kolme vuotta, jonka jälkeen asiaa tarkasteltaisiin uudelleen.
– Kunnanhallituksen päätös ei ollut yksimielinen. Teuvalla huokuu pessimistinen tunnelma tulevaisuuden suhteen. Uskon, että tällainen ajattelutapa johtaa vielä jyrkempään asukasmäärän laskuun ja kunnan heikentymiseen. Eikö Teuva voisi olla erilainen ja erottua muista kunnista, joissa kyläkouluja lakkautetaan. Kaikkia vaikutuksia ei pysty mitata euroina. Laskelmien mukaan koulun lakkauttamisesta tulisi 195 000 euron vuosittainen säästö. On kuitenkin epävarmaa, missä määrin se toteutuisi. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan säästöt jäisivät vähäisiksi tai toteuttamattomaksi, Lasse Tamsi (KOK) jatkaa.
Hän muistutti, että koulussa tehdään myös muutakin kuin opiskellaan.
– Koulun yhteydessä on myös muuta infraa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. On liikuntasali, jota käytetään aktiivisesti. Koululla ja päiväkodilla on yhteinen lämmitys ja sähkö. Jos ne erotetaan, siitä tulee lisäkustannuksia. Äystön koulu on kohtuullisen kokoinen kolmiopettajainen kyläkoulu. Älkäämme antako periksi antautumalla. Voimme suhtautua tulevaisuuteen myös positiivisesti.
Kylien elinvoima on osa koko kunnan elinvoimaa. Kannatan Åkerbladin esitystä, Tamsi summaa.
Osa valtuutetuista oli kunnanhallituksen esityksen puolella.
– Seisomme vaikean ja tunteita herättävän päätöksen äärellä. Koulujen lakkauttaminen on aihe, joka koskettaa kuntalaisia syvältä. Koulut ovat kyläyhteisön sydän ja toiminnan keskus. On kuitenkin katsottava tosiasioita silmiin. Olemme osa laajempaa kehitystä, joka koskee koko Suomea. Väestön väheneminen ei ole enää luku paperilla, vaan asia, joka koskettaa konkreettisesti. Ikäluokat ovat pienentyneet koko ajan. Olemme odottaneet käännettä, jota ei ole tullut. Kun oppilasmäärät laskevat alle kestävän tason, käy mahdottomaksi turvata palveluiden laatu lapsille. On tunnustettava tosiasiat, niin ikäviä kuin ne ovatkin. Emme voi rakentaa tulevaisuutta pelkkien toiveiden varaan. Olen kunnanhallituksen päätöksen takana, Ville Heikkilä (KD) kertoo.
– Puoli vuotta sitten meillä oli huippukonsultit. Nyt oli ensimmäistä kertaa sellaiset, että kaikki ymmärsivät mitä sanottiin. Joka paikassa höpötetään, että mennään eurot edellä. Totuus on se, että maailma nyt vaan menee eurot edellä. Jostain on pakko säästää, kun väki vähenee. Aivan turha siirtää päätöstä eteenpäin, kun koko maassa on tämä tilanne. Koulujen lakkautus on väistämättä edessä, Jorma Nikitin (PS) jatkaa.
– En olisi uskonut 1987, kun kuljin reppu selässä Perälän kouluun, että olen täällä puolustamassa kunnanhallituksen esitystä sen lakkauttamisesta. Vaikutusten arvioinnista iso kiitos. Se oli tehty hyvin ja kattavasti. Kylillä on 11 vuotta ollut kunnan linjaus tiedossa, että 36 oppilasta on raja, jonka jälkeen aletaan tarkastella tilannetta, eikä lasten määrä ole silti kasvanut. En näe perusteita siirtää sulkemista ja olen hallituksen ehdotuksen takana, kunnanhallituksen puheenjohtoja, Toni Nevanperä (KOK) sanoo.
– Kyllä ne oppilasmäärät vaan ovat menneet ennusteiden mukaan. En näe, miten se yhtäkkiä kääntyisi. Olen hallituksen esityksen kannalla Hannu Aho (VAS) lisää.
Keskustan Sauli Koski otti esiin viime vaalien Tejukan vaalikoneen ja kunnanvaltuutettujen vastaukset.
– Muistin virkistämiseksi Tejukan vaalikoneen yhtenä kysymyksenä koulujen lakkauttaminen. 45 ehdokasta vastasi ja heistä 31 oli lakkauttamista vastaan. Nyt on sitten kiva katsoa äänestyksessä kuka vastaa mitäkin. Kannatan Irman ehdotusta, että koulut jatkuvat ainakin keväälle 2029.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron piti Jaana Ilkkala.
– Lukemat ovat tulleet kaikille tutuiksi. Olin itse hallituksessa äänestämässä lakkautuksen puolesta, mutta kaduin sitä heti äänestyksen jälkeen. SDP:n valtuustoryhmä on sitä mieltä, että lakkauttaminen näin nopealla aikataululla ei ole hyvä. Mielestämme tilanne ei ole niin kriittinen, että lakkauttamista voisi sillä perustella. Kriittinen piste oppilasmäärissä on vasta 2030. Neljän vuoden lisäaika ei Teuvan taloutta horjuta, mutta sen aikana voidaan tehdä työtä, että oppilasmäärät nousisivat. SDP:n valtuustoryhmä esittää, että kouluja ei lakkauteta ja kouluverkkotilanne otetaan tarkasteluun uudelleen seuraavalla valtuustokaudella.
– Tejukan vaalikoneeseen viitaten, joskus pitää pystyä muuttamaan mielipidettään. Täällä puhutaan paljon toiveista, kuten datakeskus ja sen vaikutus väestöön. Kunnan 10 miljoonan ylijäämä saattaa kuitenkin huveta hyvinkin nopeasti. Jos tehdään päätös, että kyläkoulut säilyvät, yhtenäiskoulun hyvät ja uudet tilat jäävät vajaakäytölle. Seison kunnanhallituksen esityksen takana, Jaakko Ketomäki (KESK) jatkaa.
– Yhdyn pitkälti valtuutettu Heikkilän lausahduksiin ja se, mitä kunnallisvaalien aikana on lausuttu, niin siitä on maailma muuttunut aika paljon. Olen kunnanhallituksen ehdotuksen kannalla, Jouko Haapala (KOK) jatkaa.
Keskustelun jälkeen seurasi äänestys, koska esityksiä oli tullut, ja niitä oli kannatettu. Ennen äänestystä SDP:n valtuustoryhmä veti oman esityksensä pois ja siirtyi kannattamaan Åkerbladin esitystä. Ensin äänestettiin Kittilän, Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Åkerbladin, Äystön koulu jatkaa kolme seuraavaa lukuvuotta ja sen jälkeen asiaa tarkastellaan uudelleen, esitysten välillä. Kittilän esitys voitti äänin 16–11. Seuraavaksi Kittilän esitys meni äänestykseen kunnanhallituksen pohjaesitystä, Äystön koulu lakkautetaan 1.8.2027, vastaan. Äänin 15–12 Kittilän esitys voitti.
Kunnanhallituksen esitys Perälän koulun kohdalla oli sama kuin Äystöllä. Kittilä uusi esityksensä myös Perälän koulun osalta. Juho Kaleva (KESK) kannatti valtuutettu Kittilän ehdotusta.
– Minua on mietityttänyt yksi asia ylitse muiden. On painotettu, että ei mennä eurot edellä, mutta miksi ne ovat silti koko ajan hallinneet keskustelua. Säästöt, neliöt, oppilasmäärät jne. Ei puhuta lainkaan siitä, mitä tapahtuu lasten hyvinvoinnille ja kylien yhteisöllisyydelle, jos koulut katoavat, Sonja Lehtonen (VAS) toteaa.
Lehtosella on itsellään kokemusta lasten parissa työskentelystä.
– Olen ollut töissä Perälän koulussa ja yhtenäiskoulussa. Tiedän, etteivät ne ole samanlaisia kouluja. Pienessä koulussa tunnetaan lapset niin hyvin, että kiusaamiseen ja ulkopuolisuuteen voidaan puuttua heti. Pienessä koulussa ongelmat tunnistetaan nopeasti. Tämä koskee yhtä lailla myös Äystön koulua. Kunnan hyvinvointisuunnitelmassa puhutaan palveluiden kehittämisestä ja niiden saavuttavuudessa myös kylillä. Minusta on perusteellista kysyä, miten koulujen lakkauttaminen tukee niitä tavoitteita mitä kunta on itselleen asettanut. Kyläkoulu voidaan sulkea yhdessä illassa, mutta yhteisöä ei rakenneta yhtä nopeasti takaisin. Toivon todella, että jokainen miettii vielä kerran mitä ollaan päättämässä. Esitän, ettei Perälän koulua lakkauteta 1.8.27, vaan tarkastellaan asiaa uudelleen seuraavalla valtuustokaudella, Lehtonen jatkaa.
– En voi sanoa, että äskeisen äänestyksen tulos olisi ollut mieluinen lopputulos Äystön kannalta, mutta SDP:n valtuustoryhmä kannattaa valtuutettu Lehtosen esitystä, Johanna Alanen lisää.
Asia meni siis äänestykseen. Vastakkain olivat Kittilän esitys, lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Lehtosen esitys, ei lakkauteta, vaan tarkastellaan asiaa seuraavalla valtuustokaudella. Kittilän esitys voitti äänin 22–5. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitystä vastaan, Kittilän esitys voitti äänestyksen 14–12, Lasse Tamsin äänestäessä tyhjää.
Näin ollen molempien kyläkoulujen osalta päätettiin, että ne lakkautetaan 1.8.2028 ja lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta.
A-
A+
Marianne Kittilän (KOK) esitykset, että Perälän ja Äystön koulut lakkautetaan vasta 1.8.2028, voittivat äänestyksissä Teuvan kunnanhallituksen pohjaesitykset. Näin kyläkoulut saivat vuoden lisäajan.
Henry Aho
Henry Aho
TEUVA Teuvalla tehdyn kouluverkkoselvityksen lopputulos oli, että Äystön ja Perälän koulut tulisi lakkauttaa 1.8.2027 alkaen. Perimmäinen syy tähän on oppilasmäärien lasku molemmissa kouluissa.
Asian valmistelussa varattiin kuntalaisille mahdollisuuksia esittää näkemyksiään. Kuntalaiskysely toteutettiin 19.3.–26.4.2026, asiasta annettiin lausuntopyyntö ja järjestettiin lasten kuuleminen. Lisäksi Teuvan kunta järjesti avoimet keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Perälän koululla, Teuvan yhtenäiskoululla ja Äystön koululla. Myös henkilöstölle järjestettiin keskustelu- ja kuulemistilaisuus. Saadut lausunnot ja vastaukset koottiin osaksi vaikutusten arviointia ja otettiin huomioon asian arvioinnissa. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 25. toukokuuta ja päätti äänin 7–2 esittää kunnanvaltuustolle, että molemmat koulut lakkautetaan 1.8.2027 alkaen.
Ensin käsiteltiin Äystön koulua.
Muualla päin Suomea koulujen lakkauttamispäätöksiä on kritisoitu siitä, että päätökset perustuvat usein pääasiassa konsulttien laskelmiin.
– Teuvalla tehtiin asiassa kattava kuunteleminen. Vaikutusten arvioinnissa nousivat esiin lasten kaverisuhteet sekä koulukuljetusten turvallisuus ja koulupäivien venyminen. Huomioon tulee ottaa myös kylien vetovoiman heikentyminen ja koulujen pihojen leikkipaikkojen kohtalo. Tiedämme myös valtiontalouden heikon kunnon. Teuvan työikäinen väestö vähenee ja sitä kautta kunnan verotulot vähenevät. Syntyvyys ei käänny nopeasti kasvuun, eikä asukaslukua saada paikkaamaan sadan oppilaan vajetta, Marianne Kittilä (KOK) toteaa.
Kittilä lopetti puheenvuoronsa omaan esitykseensä.
– Esitän, että Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028 alkaen. Näin viranomaiset saavat enemmän aikaa valmistautua muutokseen. Lisäksi teen valtuustoaloitteen, että lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta ja saadaan tieto, millaiset vaikutukset olivat päätöksellämme.
Myös Irma Åkerblad (KESK) teki esityksen.
– Tuntuu, että on nostettu kädet pystyyn väestökadon suhteen. Nyt olemme yhden kunnan vetovoima-asian edessä, kyläkoulujen. Asian valmistelu on ollut pitkä ja perusteellinen. Asian taustalla on huoli lasten laskevasta määrästä. Nyt meillä olisi vielä mahdollisuus edes yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen. Äystö on erityinen kylä, jossa on päiväkoti ja kolmen opettajan peruskoulu samassa pihapiirissä, Åkerblad muistuttaa.
Hän löysi oppilasmäärän laskuun muitakin syitä kuin pelkästään syntyvyys.
– Yksi syy oppilasmäärien laskuun on päättäjät. Me annoimme Äystön asuntoalueen kaavoituksen kestää liian kauan. Nyt kaava on valmis ja tonttien sijainti erinomainen. Voisiko laivaa vielä kääntää ja antaa Äystön koululle vielä aikaa?
Åkerblad esitti, että Äystön koulu jatkaisi vielä kolme vuotta, jonka jälkeen asiaa tarkasteltaisiin uudelleen.
– Kunnanhallituksen päätös ei ollut yksimielinen. Teuvalla huokuu pessimistinen tunnelma tulevaisuuden suhteen. Uskon, että tällainen ajattelutapa johtaa vielä jyrkempään asukasmäärän laskuun ja kunnan heikentymiseen. Eikö Teuva voisi olla erilainen ja erottua muista kunnista, joissa kyläkouluja lakkautetaan. Kaikkia vaikutuksia ei pysty mitata euroina. Laskelmien mukaan koulun lakkauttamisesta tulisi 195 000 euron vuosittainen säästö. On kuitenkin epävarmaa, missä määrin se toteutuisi. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan säästöt jäisivät vähäisiksi tai toteuttamattomaksi, Lasse Tamsi (KOK) jatkaa.
Hän muistutti, että koulussa tehdään myös muutakin kuin opiskellaan.
– Koulun yhteydessä on myös muuta infraa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. On liikuntasali, jota käytetään aktiivisesti. Koululla ja päiväkodilla on yhteinen lämmitys ja sähkö. Jos ne erotetaan, siitä tulee lisäkustannuksia. Äystön koulu on kohtuullisen kokoinen kolmiopettajainen kyläkoulu. Älkäämme antako periksi antautumalla. Voimme suhtautua tulevaisuuteen myös positiivisesti.
Kylien elinvoima on osa koko kunnan elinvoimaa. Kannatan Åkerbladin esitystä, Tamsi summaa.
Osa valtuutetuista oli kunnanhallituksen esityksen puolella.
– Seisomme vaikean ja tunteita herättävän päätöksen äärellä. Koulujen lakkauttaminen on aihe, joka koskettaa kuntalaisia syvältä. Koulut ovat kyläyhteisön sydän ja toiminnan keskus. On kuitenkin katsottava tosiasioita silmiin. Olemme osa laajempaa kehitystä, joka koskee koko Suomea. Väestön väheneminen ei ole enää luku paperilla, vaan asia, joka koskettaa konkreettisesti. Ikäluokat ovat pienentyneet koko ajan. Olemme odottaneet käännettä, jota ei ole tullut. Kun oppilasmäärät laskevat alle kestävän tason, käy mahdottomaksi turvata palveluiden laatu lapsille. On tunnustettava tosiasiat, niin ikäviä kuin ne ovatkin. Emme voi rakentaa tulevaisuutta pelkkien toiveiden varaan. Olen kunnanhallituksen päätöksen takana, Ville Heikkilä (KD) kertoo.
– Puoli vuotta sitten meillä oli huippukonsultit. Nyt oli ensimmäistä kertaa sellaiset, että kaikki ymmärsivät mitä sanottiin. Joka paikassa höpötetään, että mennään eurot edellä. Totuus on se, että maailma nyt vaan menee eurot edellä. Jostain on pakko säästää, kun väki vähenee. Aivan turha siirtää päätöstä eteenpäin, kun koko maassa on tämä tilanne. Koulujen lakkautus on väistämättä edessä, Jorma Nikitin (PS) jatkaa.
– En olisi uskonut 1987, kun kuljin reppu selässä Perälän kouluun, että olen täällä puolustamassa kunnanhallituksen esitystä sen lakkauttamisesta. Vaikutusten arvioinnista iso kiitos. Se oli tehty hyvin ja kattavasti. Kylillä on 11 vuotta ollut kunnan linjaus tiedossa, että 36 oppilasta on raja, jonka jälkeen aletaan tarkastella tilannetta, eikä lasten määrä ole silti kasvanut. En näe perusteita siirtää sulkemista ja olen hallituksen ehdotuksen takana, kunnanhallituksen puheenjohtoja, Toni Nevanperä (KOK) sanoo.
– Kyllä ne oppilasmäärät vaan ovat menneet ennusteiden mukaan. En näe, miten se yhtäkkiä kääntyisi. Olen hallituksen esityksen kannalla Hannu Aho (VAS) lisää.
Keskustan Sauli Koski otti esiin viime vaalien Tejukan vaalikoneen ja kunnanvaltuutettujen vastaukset.
– Muistin virkistämiseksi Tejukan vaalikoneen yhtenä kysymyksenä koulujen lakkauttaminen. 45 ehdokasta vastasi ja heistä 31 oli lakkauttamista vastaan. Nyt on sitten kiva katsoa äänestyksessä kuka vastaa mitäkin. Kannatan Irman ehdotusta, että koulut jatkuvat ainakin keväälle 2029.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron piti Jaana Ilkkala.
– Lukemat ovat tulleet kaikille tutuiksi. Olin itse hallituksessa äänestämässä lakkautuksen puolesta, mutta kaduin sitä heti äänestyksen jälkeen. SDP:n valtuustoryhmä on sitä mieltä, että lakkauttaminen näin nopealla aikataululla ei ole hyvä. Mielestämme tilanne ei ole niin kriittinen, että lakkauttamista voisi sillä perustella. Kriittinen piste oppilasmäärissä on vasta 2030. Neljän vuoden lisäaika ei Teuvan taloutta horjuta, mutta sen aikana voidaan tehdä työtä, että oppilasmäärät nousisivat. SDP:n valtuustoryhmä esittää, että kouluja ei lakkauteta ja kouluverkkotilanne otetaan tarkasteluun uudelleen seuraavalla valtuustokaudella.
– Tejukan vaalikoneeseen viitaten, joskus pitää pystyä muuttamaan mielipidettään. Täällä puhutaan paljon toiveista, kuten datakeskus ja sen vaikutus väestöön. Kunnan 10 miljoonan ylijäämä saattaa kuitenkin huveta hyvinkin nopeasti. Jos tehdään päätös, että kyläkoulut säilyvät, yhtenäiskoulun hyvät ja uudet tilat jäävät vajaakäytölle. Seison kunnanhallituksen esityksen takana, Jaakko Ketomäki (KESK) jatkaa.
– Yhdyn pitkälti valtuutettu Heikkilän lausahduksiin ja se, mitä kunnallisvaalien aikana on lausuttu, niin siitä on maailma muuttunut aika paljon. Olen kunnanhallituksen ehdotuksen kannalla, Jouko Haapala (KOK) jatkaa.
Keskustelun jälkeen seurasi äänestys, koska esityksiä oli tullut, ja niitä oli kannatettu. Ennen äänestystä SDP:n valtuustoryhmä veti oman esityksensä pois ja siirtyi kannattamaan Åkerbladin esitystä. Ensin äänestettiin Kittilän, Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Åkerbladin, Äystön koulu jatkaa kolme seuraavaa lukuvuotta ja sen jälkeen asiaa tarkastellaan uudelleen, esitysten välillä. Kittilän esitys voitti äänin 16–11. Seuraavaksi Kittilän esitys meni äänestykseen kunnanhallituksen pohjaesitystä, Äystön koulu lakkautetaan 1.8.2027, vastaan. Äänin 15–12 Kittilän esitys voitti.
Kunnanhallituksen esitys Perälän koulun kohdalla oli sama kuin Äystöllä. Kittilä uusi esityksensä myös Perälän koulun osalta. Juho Kaleva (KESK) kannatti valtuutettu Kittilän ehdotusta.
– Minua on mietityttänyt yksi asia ylitse muiden. On painotettu, että ei mennä eurot edellä, mutta miksi ne ovat silti koko ajan hallinneet keskustelua. Säästöt, neliöt, oppilasmäärät jne. Ei puhuta lainkaan siitä, mitä tapahtuu lasten hyvinvoinnille ja kylien yhteisöllisyydelle, jos koulut katoavat, Sonja Lehtonen (VAS) toteaa.
Lehtosella on itsellään kokemusta lasten parissa työskentelystä.
– Olen ollut töissä Perälän koulussa ja yhtenäiskoulussa. Tiedän, etteivät ne ole samanlaisia kouluja. Pienessä koulussa tunnetaan lapset niin hyvin, että kiusaamiseen ja ulkopuolisuuteen voidaan puuttua heti. Pienessä koulussa ongelmat tunnistetaan nopeasti. Tämä koskee yhtä lailla myös Äystön koulua. Kunnan hyvinvointisuunnitelmassa puhutaan palveluiden kehittämisestä ja niiden saavuttavuudessa myös kylillä. Minusta on perusteellista kysyä, miten koulujen lakkauttaminen tukee niitä tavoitteita mitä kunta on itselleen asettanut. Kyläkoulu voidaan sulkea yhdessä illassa, mutta yhteisöä ei rakenneta yhtä nopeasti takaisin. Toivon todella, että jokainen miettii vielä kerran mitä ollaan päättämässä. Esitän, ettei Perälän koulua lakkauteta 1.8.27, vaan tarkastellaan asiaa uudelleen seuraavalla valtuustokaudella, Lehtonen jatkaa.
– En voi sanoa, että äskeisen äänestyksen tulos olisi ollut mieluinen lopputulos Äystön kannalta, mutta SDP:n valtuustoryhmä kannattaa valtuutettu Lehtosen esitystä, Johanna Alanen lisää.
Asia meni siis äänestykseen. Vastakkain olivat Kittilän esitys, lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Lehtosen esitys, ei lakkauteta, vaan tarkastellaan asiaa seuraavalla valtuustokaudella. Kittilän esitys voitti äänin 22–5. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitystä vastaan, Kittilän esitys voitti äänestyksen 14–12, Lasse Tamsin äänestäessä tyhjää.
Näin ollen molempien kyläkoulujen osalta päätettiin, että ne lakkautetaan 1.8.2028 ja lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Marianne Kittilän (KOK) esitykset, että Perälän ja Äystön koulut lakkautetaan vasta 1.8.2028, voittivat äänestyksissä Teuvan kunnanhallituksen pohjaesitykset. Näin kyläkoulut saivat vuoden lisäajan.
Henry Aho
Henry Aho
TEUVA Teuvalla tehdyn kouluverkkoselvityksen lopputulos oli, että Äystön ja Perälän koulut tulisi lakkauttaa 1.8.2027 alkaen. Perimmäinen syy tähän on oppilasmäärien lasku molemmissa kouluissa.
Asian valmistelussa varattiin kuntalaisille mahdollisuuksia esittää näkemyksiään. Kuntalaiskysely toteutettiin 19.3.–26.4.2026, asiasta annettiin lausuntopyyntö ja järjestettiin lasten kuuleminen. Lisäksi Teuvan kunta järjesti avoimet keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Perälän koululla, Teuvan yhtenäiskoululla ja Äystön koululla. Myös henkilöstölle järjestettiin keskustelu- ja kuulemistilaisuus. Saadut lausunnot ja vastaukset koottiin osaksi vaikutusten arviointia ja otettiin huomioon asian arvioinnissa. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 25. toukokuuta ja päätti äänin 7–2 esittää kunnanvaltuustolle, että molemmat koulut lakkautetaan 1.8.2027 alkaen.
Ensin käsiteltiin Äystön koulua.
Muualla päin Suomea koulujen lakkauttamispäätöksiä on kritisoitu siitä, että päätökset perustuvat usein pääasiassa konsulttien laskelmiin.
– Teuvalla tehtiin asiassa kattava kuunteleminen. Vaikutusten arvioinnissa nousivat esiin lasten kaverisuhteet sekä koulukuljetusten turvallisuus ja koulupäivien venyminen. Huomioon tulee ottaa myös kylien vetovoiman heikentyminen ja koulujen pihojen leikkipaikkojen kohtalo. Tiedämme myös valtiontalouden heikon kunnon. Teuvan työikäinen väestö vähenee ja sitä kautta kunnan verotulot vähenevät. Syntyvyys ei käänny nopeasti kasvuun, eikä asukaslukua saada paikkaamaan sadan oppilaan vajetta, Marianne Kittilä (KOK) toteaa.
Kittilä lopetti puheenvuoronsa omaan esitykseensä.
– Esitän, että Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028 alkaen. Näin viranomaiset saavat enemmän aikaa valmistautua muutokseen. Lisäksi teen valtuustoaloitteen, että lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta ja saadaan tieto, millaiset vaikutukset olivat päätöksellämme.
Myös Irma Åkerblad (KESK) teki esityksen.
– Tuntuu, että on nostettu kädet pystyyn väestökadon suhteen. Nyt olemme yhden kunnan vetovoima-asian edessä, kyläkoulujen. Asian valmistelu on ollut pitkä ja perusteellinen. Asian taustalla on huoli lasten laskevasta määrästä. Nyt meillä olisi vielä mahdollisuus edes yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen. Äystö on erityinen kylä, jossa on päiväkoti ja kolmen opettajan peruskoulu samassa pihapiirissä, Åkerblad muistuttaa.
Hän löysi oppilasmäärän laskuun muitakin syitä kuin pelkästään syntyvyys.
– Yksi syy oppilasmäärien laskuun on päättäjät. Me annoimme Äystön asuntoalueen kaavoituksen kestää liian kauan. Nyt kaava on valmis ja tonttien sijainti erinomainen. Voisiko laivaa vielä kääntää ja antaa Äystön koululle vielä aikaa?
Åkerblad esitti, että Äystön koulu jatkaisi vielä kolme vuotta, jonka jälkeen asiaa tarkasteltaisiin uudelleen.
– Kunnanhallituksen päätös ei ollut yksimielinen. Teuvalla huokuu pessimistinen tunnelma tulevaisuuden suhteen. Uskon, että tällainen ajattelutapa johtaa vielä jyrkempään asukasmäärän laskuun ja kunnan heikentymiseen. Eikö Teuva voisi olla erilainen ja erottua muista kunnista, joissa kyläkouluja lakkautetaan. Kaikkia vaikutuksia ei pysty mitata euroina. Laskelmien mukaan koulun lakkauttamisesta tulisi 195 000 euron vuosittainen säästö. On kuitenkin epävarmaa, missä määrin se toteutuisi. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan säästöt jäisivät vähäisiksi tai toteuttamattomaksi, Lasse Tamsi (KOK) jatkaa.
Hän muistutti, että koulussa tehdään myös muutakin kuin opiskellaan.
– Koulun yhteydessä on myös muuta infraa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. On liikuntasali, jota käytetään aktiivisesti. Koululla ja päiväkodilla on yhteinen lämmitys ja sähkö. Jos ne erotetaan, siitä tulee lisäkustannuksia. Äystön koulu on kohtuullisen kokoinen kolmiopettajainen kyläkoulu. Älkäämme antako periksi antautumalla. Voimme suhtautua tulevaisuuteen myös positiivisesti.
Kylien elinvoima on osa koko kunnan elinvoimaa. Kannatan Åkerbladin esitystä, Tamsi summaa.
Osa valtuutetuista oli kunnanhallituksen esityksen puolella.
– Seisomme vaikean ja tunteita herättävän päätöksen äärellä. Koulujen lakkauttaminen on aihe, joka koskettaa kuntalaisia syvältä. Koulut ovat kyläyhteisön sydän ja toiminnan keskus. On kuitenkin katsottava tosiasioita silmiin. Olemme osa laajempaa kehitystä, joka koskee koko Suomea. Väestön väheneminen ei ole enää luku paperilla, vaan asia, joka koskettaa konkreettisesti. Ikäluokat ovat pienentyneet koko ajan. Olemme odottaneet käännettä, jota ei ole tullut. Kun oppilasmäärät laskevat alle kestävän tason, käy mahdottomaksi turvata palveluiden laatu lapsille. On tunnustettava tosiasiat, niin ikäviä kuin ne ovatkin. Emme voi rakentaa tulevaisuutta pelkkien toiveiden varaan. Olen kunnanhallituksen päätöksen takana, Ville Heikkilä (KD) kertoo.
– Puoli vuotta sitten meillä oli huippukonsultit. Nyt oli ensimmäistä kertaa sellaiset, että kaikki ymmärsivät mitä sanottiin. Joka paikassa höpötetään, että mennään eurot edellä. Totuus on se, että maailma nyt vaan menee eurot edellä. Jostain on pakko säästää, kun väki vähenee. Aivan turha siirtää päätöstä eteenpäin, kun koko maassa on tämä tilanne. Koulujen lakkautus on väistämättä edessä, Jorma Nikitin (PS) jatkaa.
– En olisi uskonut 1987, kun kuljin reppu selässä Perälän kouluun, että olen täällä puolustamassa kunnanhallituksen esitystä sen lakkauttamisesta. Vaikutusten arvioinnista iso kiitos. Se oli tehty hyvin ja kattavasti. Kylillä on 11 vuotta ollut kunnan linjaus tiedossa, että 36 oppilasta on raja, jonka jälkeen aletaan tarkastella tilannetta, eikä lasten määrä ole silti kasvanut. En näe perusteita siirtää sulkemista ja olen hallituksen ehdotuksen takana, kunnanhallituksen puheenjohtoja, Toni Nevanperä (KOK) sanoo.
– Kyllä ne oppilasmäärät vaan ovat menneet ennusteiden mukaan. En näe, miten se yhtäkkiä kääntyisi. Olen hallituksen esityksen kannalla Hannu Aho (VAS) lisää.
Keskustan Sauli Koski otti esiin viime vaalien Tejukan vaalikoneen ja kunnanvaltuutettujen vastaukset.
– Muistin virkistämiseksi Tejukan vaalikoneen yhtenä kysymyksenä koulujen lakkauttaminen. 45 ehdokasta vastasi ja heistä 31 oli lakkauttamista vastaan. Nyt on sitten kiva katsoa äänestyksessä kuka vastaa mitäkin. Kannatan Irman ehdotusta, että koulut jatkuvat ainakin keväälle 2029.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron piti Jaana Ilkkala.
– Lukemat ovat tulleet kaikille tutuiksi. Olin itse hallituksessa äänestämässä lakkautuksen puolesta, mutta kaduin sitä heti äänestyksen jälkeen. SDP:n valtuustoryhmä on sitä mieltä, että lakkauttaminen näin nopealla aikataululla ei ole hyvä. Mielestämme tilanne ei ole niin kriittinen, että lakkauttamista voisi sillä perustella. Kriittinen piste oppilasmäärissä on vasta 2030. Neljän vuoden lisäaika ei Teuvan taloutta horjuta, mutta sen aikana voidaan tehdä työtä, että oppilasmäärät nousisivat. SDP:n valtuustoryhmä esittää, että kouluja ei lakkauteta ja kouluverkkotilanne otetaan tarkasteluun uudelleen seuraavalla valtuustokaudella.
– Tejukan vaalikoneeseen viitaten, joskus pitää pystyä muuttamaan mielipidettään. Täällä puhutaan paljon toiveista, kuten datakeskus ja sen vaikutus väestöön. Kunnan 10 miljoonan ylijäämä saattaa kuitenkin huveta hyvinkin nopeasti. Jos tehdään päätös, että kyläkoulut säilyvät, yhtenäiskoulun hyvät ja uudet tilat jäävät vajaakäytölle. Seison kunnanhallituksen esityksen takana, Jaakko Ketomäki (KESK) jatkaa.
– Yhdyn pitkälti valtuutettu Heikkilän lausahduksiin ja se, mitä kunnallisvaalien aikana on lausuttu, niin siitä on maailma muuttunut aika paljon. Olen kunnanhallituksen ehdotuksen kannalla, Jouko Haapala (KOK) jatkaa.
Keskustelun jälkeen seurasi äänestys, koska esityksiä oli tullut, ja niitä oli kannatettu. Ennen äänestystä SDP:n valtuustoryhmä veti oman esityksensä pois ja siirtyi kannattamaan Åkerbladin esitystä. Ensin äänestettiin Kittilän, Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Åkerbladin, Äystön koulu jatkaa kolme seuraavaa lukuvuotta ja sen jälkeen asiaa tarkastellaan uudelleen, esitysten välillä. Kittilän esitys voitti äänin 16–11. Seuraavaksi Kittilän esitys meni äänestykseen kunnanhallituksen pohjaesitystä, Äystön koulu lakkautetaan 1.8.2027, vastaan. Äänin 15–12 Kittilän esitys voitti.
Kunnanhallituksen esitys Perälän koulun kohdalla oli sama kuin Äystöllä. Kittilä uusi esityksensä myös Perälän koulun osalta. Juho Kaleva (KESK) kannatti valtuutettu Kittilän ehdotusta.
– Minua on mietityttänyt yksi asia ylitse muiden. On painotettu, että ei mennä eurot edellä, mutta miksi ne ovat silti koko ajan hallinneet keskustelua. Säästöt, neliöt, oppilasmäärät jne. Ei puhuta lainkaan siitä, mitä tapahtuu lasten hyvinvoinnille ja kylien yhteisöllisyydelle, jos koulut katoavat, Sonja Lehtonen (VAS) toteaa.
Lehtosella on itsellään kokemusta lasten parissa työskentelystä.
– Olen ollut töissä Perälän koulussa ja yhtenäiskoulussa. Tiedän, etteivät ne ole samanlaisia kouluja. Pienessä koulussa tunnetaan lapset niin hyvin, että kiusaamiseen ja ulkopuolisuuteen voidaan puuttua heti. Pienessä koulussa ongelmat tunnistetaan nopeasti. Tämä koskee yhtä lailla myös Äystön koulua. Kunnan hyvinvointisuunnitelmassa puhutaan palveluiden kehittämisestä ja niiden saavuttavuudessa myös kylillä. Minusta on perusteellista kysyä, miten koulujen lakkauttaminen tukee niitä tavoitteita mitä kunta on itselleen asettanut. Kyläkoulu voidaan sulkea yhdessä illassa, mutta yhteisöä ei rakenneta yhtä nopeasti takaisin. Toivon todella, että jokainen miettii vielä kerran mitä ollaan päättämässä. Esitän, ettei Perälän koulua lakkauteta 1.8.27, vaan tarkastellaan asiaa uudelleen seuraavalla valtuustokaudella, Lehtonen jatkaa.
– En voi sanoa, että äskeisen äänestyksen tulos olisi ollut mieluinen lopputulos Äystön kannalta, mutta SDP:n valtuustoryhmä kannattaa valtuutettu Lehtosen esitystä, Johanna Alanen lisää.
Asia meni siis äänestykseen. Vastakkain olivat Kittilän esitys, lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Lehtosen esitys, ei lakkauteta, vaan tarkastellaan asiaa seuraavalla valtuustokaudella. Kittilän esitys voitti äänin 22–5. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitystä vastaan, Kittilän esitys voitti äänestyksen 14–12, Lasse Tamsin äänestäessä tyhjää.
Näin ollen molempien kyläkoulujen osalta päätettiin, että ne lakkautetaan 1.8.2028 ja lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Marianne Kittilän (KOK) esitykset, että Perälän ja Äystön koulut lakkautetaan vasta 1.8.2028, voittivat äänestyksissä Teuvan kunnanhallituksen pohjaesitykset. Näin kyläkoulut saivat vuoden lisäajan.
Henry Aho
Henry Aho
TEUVA Teuvalla tehdyn kouluverkkoselvityksen lopputulos oli, että Äystön ja Perälän koulut tulisi lakkauttaa 1.8.2027 alkaen. Perimmäinen syy tähän on oppilasmäärien lasku molemmissa kouluissa.
Asian valmistelussa varattiin kuntalaisille mahdollisuuksia esittää näkemyksiään. Kuntalaiskysely toteutettiin 19.3.–26.4.2026, asiasta annettiin lausuntopyyntö ja järjestettiin lasten kuuleminen. Lisäksi Teuvan kunta järjesti avoimet keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Perälän koululla, Teuvan yhtenäiskoululla ja Äystön koululla. Myös henkilöstölle järjestettiin keskustelu- ja kuulemistilaisuus. Saadut lausunnot ja vastaukset koottiin osaksi vaikutusten arviointia ja otettiin huomioon asian arvioinnissa. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 25. toukokuuta ja päätti äänin 7–2 esittää kunnanvaltuustolle, että molemmat koulut lakkautetaan 1.8.2027 alkaen.
Ensin käsiteltiin Äystön koulua.
Muualla päin Suomea koulujen lakkauttamispäätöksiä on kritisoitu siitä, että päätökset perustuvat usein pääasiassa konsulttien laskelmiin.
– Teuvalla tehtiin asiassa kattava kuunteleminen. Vaikutusten arvioinnissa nousivat esiin lasten kaverisuhteet sekä koulukuljetusten turvallisuus ja koulupäivien venyminen. Huomioon tulee ottaa myös kylien vetovoiman heikentyminen ja koulujen pihojen leikkipaikkojen kohtalo. Tiedämme myös valtiontalouden heikon kunnon. Teuvan työikäinen väestö vähenee ja sitä kautta kunnan verotulot vähenevät. Syntyvyys ei käänny nopeasti kasvuun, eikä asukaslukua saada paikkaamaan sadan oppilaan vajetta, Marianne Kittilä (KOK) toteaa.
Kittilä lopetti puheenvuoronsa omaan esitykseensä.
– Esitän, että Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028 alkaen. Näin viranomaiset saavat enemmän aikaa valmistautua muutokseen. Lisäksi teen valtuustoaloitteen, että lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta ja saadaan tieto, millaiset vaikutukset olivat päätöksellämme.
Myös Irma Åkerblad (KESK) teki esityksen.
– Tuntuu, että on nostettu kädet pystyyn väestökadon suhteen. Nyt olemme yhden kunnan vetovoima-asian edessä, kyläkoulujen. Asian valmistelu on ollut pitkä ja perusteellinen. Asian taustalla on huoli lasten laskevasta määrästä. Nyt meillä olisi vielä mahdollisuus edes yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen. Äystö on erityinen kylä, jossa on päiväkoti ja kolmen opettajan peruskoulu samassa pihapiirissä, Åkerblad muistuttaa.
Hän löysi oppilasmäärän laskuun muitakin syitä kuin pelkästään syntyvyys.
– Yksi syy oppilasmäärien laskuun on päättäjät. Me annoimme Äystön asuntoalueen kaavoituksen kestää liian kauan. Nyt kaava on valmis ja tonttien sijainti erinomainen. Voisiko laivaa vielä kääntää ja antaa Äystön koululle vielä aikaa?
Åkerblad esitti, että Äystön koulu jatkaisi vielä kolme vuotta, jonka jälkeen asiaa tarkasteltaisiin uudelleen.
– Kunnanhallituksen päätös ei ollut yksimielinen. Teuvalla huokuu pessimistinen tunnelma tulevaisuuden suhteen. Uskon, että tällainen ajattelutapa johtaa vielä jyrkempään asukasmäärän laskuun ja kunnan heikentymiseen. Eikö Teuva voisi olla erilainen ja erottua muista kunnista, joissa kyläkouluja lakkautetaan. Kaikkia vaikutuksia ei pysty mitata euroina. Laskelmien mukaan koulun lakkauttamisesta tulisi 195 000 euron vuosittainen säästö. On kuitenkin epävarmaa, missä määrin se toteutuisi. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan säästöt jäisivät vähäisiksi tai toteuttamattomaksi, Lasse Tamsi (KOK) jatkaa.
Hän muistutti, että koulussa tehdään myös muutakin kuin opiskellaan.
– Koulun yhteydessä on myös muuta infraa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. On liikuntasali, jota käytetään aktiivisesti. Koululla ja päiväkodilla on yhteinen lämmitys ja sähkö. Jos ne erotetaan, siitä tulee lisäkustannuksia. Äystön koulu on kohtuullisen kokoinen kolmiopettajainen kyläkoulu. Älkäämme antako periksi antautumalla. Voimme suhtautua tulevaisuuteen myös positiivisesti.
Kylien elinvoima on osa koko kunnan elinvoimaa. Kannatan Åkerbladin esitystä, Tamsi summaa.
Osa valtuutetuista oli kunnanhallituksen esityksen puolella.
– Seisomme vaikean ja tunteita herättävän päätöksen äärellä. Koulujen lakkauttaminen on aihe, joka koskettaa kuntalaisia syvältä. Koulut ovat kyläyhteisön sydän ja toiminnan keskus. On kuitenkin katsottava tosiasioita silmiin. Olemme osa laajempaa kehitystä, joka koskee koko Suomea. Väestön väheneminen ei ole enää luku paperilla, vaan asia, joka koskettaa konkreettisesti. Ikäluokat ovat pienentyneet koko ajan. Olemme odottaneet käännettä, jota ei ole tullut. Kun oppilasmäärät laskevat alle kestävän tason, käy mahdottomaksi turvata palveluiden laatu lapsille. On tunnustettava tosiasiat, niin ikäviä kuin ne ovatkin. Emme voi rakentaa tulevaisuutta pelkkien toiveiden varaan. Olen kunnanhallituksen päätöksen takana, Ville Heikkilä (KD) kertoo.
– Puoli vuotta sitten meillä oli huippukonsultit. Nyt oli ensimmäistä kertaa sellaiset, että kaikki ymmärsivät mitä sanottiin. Joka paikassa höpötetään, että mennään eurot edellä. Totuus on se, että maailma nyt vaan menee eurot edellä. Jostain on pakko säästää, kun väki vähenee. Aivan turha siirtää päätöstä eteenpäin, kun koko maassa on tämä tilanne. Koulujen lakkautus on väistämättä edessä, Jorma Nikitin (PS) jatkaa.
– En olisi uskonut 1987, kun kuljin reppu selässä Perälän kouluun, että olen täällä puolustamassa kunnanhallituksen esitystä sen lakkauttamisesta. Vaikutusten arvioinnista iso kiitos. Se oli tehty hyvin ja kattavasti. Kylillä on 11 vuotta ollut kunnan linjaus tiedossa, että 36 oppilasta on raja, jonka jälkeen aletaan tarkastella tilannetta, eikä lasten määrä ole silti kasvanut. En näe perusteita siirtää sulkemista ja olen hallituksen ehdotuksen takana, kunnanhallituksen puheenjohtoja, Toni Nevanperä (KOK) sanoo.
– Kyllä ne oppilasmäärät vaan ovat menneet ennusteiden mukaan. En näe, miten se yhtäkkiä kääntyisi. Olen hallituksen esityksen kannalla Hannu Aho (VAS) lisää.
Keskustan Sauli Koski otti esiin viime vaalien Tejukan vaalikoneen ja kunnanvaltuutettujen vastaukset.
– Muistin virkistämiseksi Tejukan vaalikoneen yhtenä kysymyksenä koulujen lakkauttaminen. 45 ehdokasta vastasi ja heistä 31 oli lakkauttamista vastaan. Nyt on sitten kiva katsoa äänestyksessä kuka vastaa mitäkin. Kannatan Irman ehdotusta, että koulut jatkuvat ainakin keväälle 2029.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron piti Jaana Ilkkala.
– Lukemat ovat tulleet kaikille tutuiksi. Olin itse hallituksessa äänestämässä lakkautuksen puolesta, mutta kaduin sitä heti äänestyksen jälkeen. SDP:n valtuustoryhmä on sitä mieltä, että lakkauttaminen näin nopealla aikataululla ei ole hyvä. Mielestämme tilanne ei ole niin kriittinen, että lakkauttamista voisi sillä perustella. Kriittinen piste oppilasmäärissä on vasta 2030. Neljän vuoden lisäaika ei Teuvan taloutta horjuta, mutta sen aikana voidaan tehdä työtä, että oppilasmäärät nousisivat. SDP:n valtuustoryhmä esittää, että kouluja ei lakkauteta ja kouluverkkotilanne otetaan tarkasteluun uudelleen seuraavalla valtuustokaudella.
– Tejukan vaalikoneeseen viitaten, joskus pitää pystyä muuttamaan mielipidettään. Täällä puhutaan paljon toiveista, kuten datakeskus ja sen vaikutus väestöön. Kunnan 10 miljoonan ylijäämä saattaa kuitenkin huveta hyvinkin nopeasti. Jos tehdään päätös, että kyläkoulut säilyvät, yhtenäiskoulun hyvät ja uudet tilat jäävät vajaakäytölle. Seison kunnanhallituksen esityksen takana, Jaakko Ketomäki (KESK) jatkaa.
– Yhdyn pitkälti valtuutettu Heikkilän lausahduksiin ja se, mitä kunnallisvaalien aikana on lausuttu, niin siitä on maailma muuttunut aika paljon. Olen kunnanhallituksen ehdotuksen kannalla, Jouko Haapala (KOK) jatkaa.
Keskustelun jälkeen seurasi äänestys, koska esityksiä oli tullut, ja niitä oli kannatettu. Ennen äänestystä SDP:n valtuustoryhmä veti oman esityksensä pois ja siirtyi kannattamaan Åkerbladin esitystä. Ensin äänestettiin Kittilän, Äystön koulu lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Åkerbladin, Äystön koulu jatkaa kolme seuraavaa lukuvuotta ja sen jälkeen asiaa tarkastellaan uudelleen, esitysten välillä. Kittilän esitys voitti äänin 16–11. Seuraavaksi Kittilän esitys meni äänestykseen kunnanhallituksen pohjaesitystä, Äystön koulu lakkautetaan 1.8.2027, vastaan. Äänin 15–12 Kittilän esitys voitti.
Kunnanhallituksen esitys Perälän koulun kohdalla oli sama kuin Äystöllä. Kittilä uusi esityksensä myös Perälän koulun osalta. Juho Kaleva (KESK) kannatti valtuutettu Kittilän ehdotusta.
– Minua on mietityttänyt yksi asia ylitse muiden. On painotettu, että ei mennä eurot edellä, mutta miksi ne ovat silti koko ajan hallinneet keskustelua. Säästöt, neliöt, oppilasmäärät jne. Ei puhuta lainkaan siitä, mitä tapahtuu lasten hyvinvoinnille ja kylien yhteisöllisyydelle, jos koulut katoavat, Sonja Lehtonen (VAS) toteaa.
Lehtosella on itsellään kokemusta lasten parissa työskentelystä.
– Olen ollut töissä Perälän koulussa ja yhtenäiskoulussa. Tiedän, etteivät ne ole samanlaisia kouluja. Pienessä koulussa tunnetaan lapset niin hyvin, että kiusaamiseen ja ulkopuolisuuteen voidaan puuttua heti. Pienessä koulussa ongelmat tunnistetaan nopeasti. Tämä koskee yhtä lailla myös Äystön koulua. Kunnan hyvinvointisuunnitelmassa puhutaan palveluiden kehittämisestä ja niiden saavuttavuudessa myös kylillä. Minusta on perusteellista kysyä, miten koulujen lakkauttaminen tukee niitä tavoitteita mitä kunta on itselleen asettanut. Kyläkoulu voidaan sulkea yhdessä illassa, mutta yhteisöä ei rakenneta yhtä nopeasti takaisin. Toivon todella, että jokainen miettii vielä kerran mitä ollaan päättämässä. Esitän, ettei Perälän koulua lakkauteta 1.8.27, vaan tarkastellaan asiaa uudelleen seuraavalla valtuustokaudella, Lehtonen jatkaa.
– En voi sanoa, että äskeisen äänestyksen tulos olisi ollut mieluinen lopputulos Äystön kannalta, mutta SDP:n valtuustoryhmä kannattaa valtuutettu Lehtosen esitystä, Johanna Alanen lisää.
Asia meni siis äänestykseen. Vastakkain olivat Kittilän esitys, lakkautetaan vasta 1.8.2028, ja Lehtosen esitys, ei lakkauteta, vaan tarkastellaan asiaa seuraavalla valtuustokaudella. Kittilän esitys voitti äänin 22–5. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitystä vastaan, Kittilän esitys voitti äänestyksen 14–12, Lasse Tamsin äänestäessä tyhjää.
Näin ollen molempien kyläkoulujen osalta päätettiin, että ne lakkautetaan 1.8.2028 ja lakkautusten vaikutuksista tehdään seuranta-arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyläkoulujen lakkautuksesta.
Ajankohtaista
luetuimmat
uusimmat
Mielipide