Syreenin talon mennyt ja tuleva työpajojen polttopisteessä
Ruralia-instituutin alaisuudessa työskentelevät Heidi Väliaho ja Jaakko Mäntylä järjestivät viime viikolla kaksi teuvalaisille avointa työpajaa, jossa käsiteltiin Otto Syreenin talon menneisyyttä sekä visioitiin sen tulevaisuutta.
Eveliina Kälviäinen
TEUVA Matkailuinfo, kahvila, kuntalaisten yhteinen olohuone, näyttelytila vai kenties järjestötalo? Nämä ja monet muut ehdotukset syntyivät, kun Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin järjestämä hanke keräsi teuvalaisia kahtena iltana yhteen keskustelemaan entisenä kunnantalona tunnetun Otto Syreenin talon tulevaisuudesta.
Jatka lukemista
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Syreenin talon mennyt ja tuleva työpajojen polttopisteessä
Ruralia-instituutin alaisuudessa työskentelevät Heidi Väliaho ja Jaakko Mäntylä järjestivät viime viikolla kaksi teuvalaisille avointa työpajaa, jossa käsiteltiin Otto Syreenin talon menneisyyttä sekä visioitiin sen tulevaisuutta.
Eveliina Kälviäinen
TEUVA Matkailuinfo, kahvila, kuntalaisten yhteinen olohuone, näyttelytila vai kenties järjestötalo? Nämä ja monet muut ehdotukset syntyivät, kun Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin järjestämä hanke keräsi teuvalaisia kahtena iltana yhteen keskustelemaan entisenä kunnantalona tunnetun Otto Syreenin talon tulevaisuudesta.
TEOS- eli Teuvalaisten oma Syreenin talo -hanketta rahoittaa Leader Suupohja ja mukana ovat Ruralia-instituutin lisäksi Teuvan kunta ja Teuvalaisen kulttuurin tuki ry.
– Trendinä on, että ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin ja monia rakennuksia jää tyhjilleen, tutkimusavustaja Heidi Väliaho pohjusti ja esitteli hankkeita, joissa tyhjilleen jäänyt rakennus on saanut uuden elämän. Esimerkiksi Seinäjoen Pohjan kaupunginosan vanha koulu on muutettu nuorisotiloiksi, Forssan vanha puuvillakehräämö on muutettu taidekeskukseksi ja Joupin vanha tupa Seinäjoella on saanut uuden elämän yrittäjän käsissä.
– Jokaiselle kohteelle täytyy keksiä oma toimintaideansa siinä toimintaympäristössä, jossa se sijaitsee, Väliaho toteaa. Yksi ja sama kehitysidea ei automaattisesti ole käyttökelpoinen kaikkialla.
ILLAN keskustelua ohjannut Väliaho arvioi molempien iltatilaisuuksien onnistuneen tavoitteiden mukaisesti.
– Hankkeen yhtenä päätavoitteena on alustava visiointi, käyttösuunnitelma eli se, mitä Otto Syreenin taloon voisi tulla tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli saada aikaan vilkasta keskustelua, ja sitä saatiin. Osallistujat olivat todella kivasti miettineet ideoita. Kuntalaiset haluaisivat kovasti rakennuksen jälleen julkiseen käyttöön.
– Ideointi ei tosin ole koskaan ongelma, vaan se, että löytää tekijät ja toimijat ideoiden toteuttamiseen, hän huomauttaa.
KUNTALAISILLE järjestettyjen tulevaisuustyöpajojen lisäksi hankkeeseen kuuluvat rakennuskonservaattori Liisukka Oksan tekemä rakennusinventointi sekä tutkija Jaakko Mäntylän tekemä historiaselvitys, jossa Mäntylä dokumentoi talon historiaa, sen perustietoja ja toimintoja vuosien varrelta.
Eveliina Kälviäinen
Lue lisää hankkeesta ja Otto Syreenin talossa tehdyistä tutkimuksista printti-Tejukasta tai näköislehdestä.
