Valtioneuvoston päätös: Kaskinen osaksi Pohjanmaan työllisyysaluetta

Juhani Pajunen

SUUPOHJA Kaskisista tulee osa Pohjanmaan työllisyysaluetta. Näin päätti valtioneuvosto kokouksessaan tänään. Samalla valtioneuvosto päätti, että Teuva, Karijoki, Kauhajoki, Isojoki, Kristiinankaupunki ja Kurikka muodostavat Suupohjan työllisyysalueen.

Valtioneuvosto päätti lisäksi Keski-Pohjanmaan työllisyysalueen kokoonpanon ja Valkeakosken kaupungin kuulumisesta Tampereen seudun työllisyysalueeseen.

Kaskisten kaupunginvaltuusto päätti viime syyskuussa äänin 13–3 Suupohjan työllisyysalueeseen liittymisestä. Lain mukaan kunnalla täytyy kuitenkin olla työllisyysalueen kanssa yhteistä rajaa, jota Kaskisilla ei Suupohjan alueen kuntien kanssa ole, koska sen rajanaapuri Närpiö on valinnut suunnakseen Pohjanmaan työllisyysalueen, jonka vastuukuntana on Vaasan kaupunki. Valtioneuvosto perusteleekin nyt tehtyä päätöstä juuri sillä, ettei Kaskisilla ole yhteistä maa- tai vesirajaa muiden kuntien kuin Närpiön kanssa.

Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että kaikesta Kaskisten ulkopuolelle suuntautuvasta työssäkäynnistä 75 prosenttia suuntautuu Pohjanmaan työllisyysalueelle, 15 prosenttia Suupohjan työllisyysalueelle ja 5 prosenttia Seinäjoki–Isokyrö–Ilmajoki-työllisyysalueelle. Kaskisiin suuntautuva työmatkaliikenne tulee pääasiassa Suupohjan työllisyysalueeseen kuuluvista Teuvalta ja Kristiinankaupungista sekä Pohjanmaan työllisyysalueeseen kuuluvasta Närpiöstä. Tämän takia Pohjanmaan työllisyysalue Kaskisten kaupungilla täydennettynä muodostaisi myös työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivan alueen.

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Työllisyysalueita tulee Suomeen yhteensä 45. Niistä 39 järjestää työvoimapalvelut vastuukuntamallilla ja kaksi kuntayhtymämallilla, Suupohjan ja Kympin työllisyysalueet. Neljä kuntaa järjestää työvoimapalvelut itse: Lahti, Kouvola, Helsinki ja Vantaa.

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille ensi vuoden alussa. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta.