A-
A+
Arviointimenettely käynnistyy Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Aluevaltuuston tunnelma oli vakava, jopa vaisu. Arviointimenettelyyn joutuessaan valtuusto pystyy edelleen päättämään monista asioista, mutta arviointiryhmän (eli käytännössä valtion) asettamissa rajoissa
Terhi Rintala
HYVINVOINTIALUE Valtiovarainministeriö on 16.6.2026 päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistetään taloudellisin perustein.
– Arviointimenettelyn käynnistyminen johtuu nimenomaan taloussyistä, ei palvelujen laadusta tai riittämättömyydestä. Alueemme saama valtionrahoitus ei riitä siihen, että voisimme pitää yllä vanhaa palvelurakennetta. Tällä päätöksellä pyritään varmistamaan talouden sopeuttamistoimien eteneminen, päätöksenteko ja toimeenpano. Vaikka tälle vuotta ennakoimmekin ylijäämäistä tulosta, aiempien vuosien alijäämiä on kertynyt yhteensä yli 120 miljoonaa euroa. Arviointimenettely tähtää hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen erikseen arviointimenettelyssä määriteltävänä ajanjaksona, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen korostaa.
Arviointimenettelyä varten valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän. Siihen nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö nimeää alueesta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön.
– Omalle alueellemme nimettävä arviointiryhmä tekee ehdotukset talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Tämän jälkeen niistä tehdään päätökset hallintosäännön mukaisesti. Arviointimenettelyssä hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa on kuitenkin rajoitettu, Järvinen havainnollistaa prosessin kulkua.
Arviointimenettelyn käynnistymisen jälkeen hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.
– Arviointimenettely vauhdittaa nyt niitä muutoksia, joita on jo tehty ja tekeillä, ja jotka olisivat olleet edessä joka tapauksessa. Sopeutustoimien virkavalmistelu jatkuu koko ajan.
Hyvinvointialue tiedottaa arviointimenettelyn etenemisestä säännöllisesti.
Arviointimenettely hallitsi aluevaltuustoa
Terhi Rintala
ALUEVALTUUSTO Kolmen eri hyvinvointialueen johtajille ja aluehallituksen puheenjohtajille esiteltiin viime perjantaina virkaesitys, josta alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen teki ratkaisun tiistaina. Nämä kolme aluetta ovat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) otti asiaan rauhallisen suhtautumistavan ja rauhoitteli myös valtuustoa.
– Tässä pelko on pahempi kuin paukahdus. En tiedä mitään syytä, miksi emme olisi mukana arviointimenettelyssä, kun kriteerit kerran täyttyvät.
Risikko on seurannut muiden arviointimenettelyyn joutuneiden hyvinvointialueiden tilannetta.
– Menettelyssä on ollut aikaisemmin kolme aluetta eli Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi. Arviointiryhmät ovat antaneet hyvinvointialueelle toiminnalle reunat. Sisältöön jokainen alue on voinut vaikuttaa itse.
Risikko kehotti tutustumaan THL:n raportteihin, jotka näyttävät, missä asioissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue poikkeaa muista.
– Niiden perusteella voidaan ennakoida, mihin arviointiryhmä tulee kiinnittämään huomiota.
Valtion mukaantuloa hyvinvointialueen päätöksentekoon Risikko kutsui keskihelläksi tuuppaukseksi.
– Liikaa ei kannata pelätä, mutta se pitää tiedostaa, että meille asetetaan tiukat raamit, joissa toimia.
Arviointimenettelyä esitteli tarkemmin hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen. Hän korosti, että arviointiryhmä tekee ensin perusteellisen selvityksen siitä, onko hyvinvointialueella edellytykset selviytyä sen järjestämisvastuulla olevista tehtävistä.
– Selvityksistä ja toimenpide-ehdotuksista tulee ilmetä, voidaanko hyvinvointialueen tilanne ratkaista sen omalla päätöksenteolla ja toimilla. Toimenpide-ehdotukset voivat koskea hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena.
Tavoitteena on, että alue löytäisi mahdollisimman oma-aloitteisesti toimenpiteitä, joilla talous tasapainotetaan ja palvelut turvataan. Samalla vahvistetaan alueella jo aloitettuja toimia.
– Edelleen tärkeintä on oma tekeminen.
Järvinen painotti, että alueen itsehallinnollinen asema ja valtuuston vaikutusmahdollisuudet toteutuvat sitä paremmin, mitä aktiivisempi alue itse on valmistelutyössä. Arviointiryhmä ei päätä asioita hyvinvointialueen puolesta, vaan tekee alueelle ehdotuksia.
– Juuri päättyneissä kolmessa menettelyssä arviointiryhmien toimikausi kesti noin 10 kuukautta. Meillä se käynnistynee elokuussa, joten aikataulu on sama kuin talousarvion valmistelussa.
Arviointiryhmän tekemiä ehdotuksia ei voi kuitenkaan jättää käsittelemättä.
– Vastaan tulee varmasti esimerkiksi palveluverkkoon liittyviä asioita, jotka ovat kaikkein kivuliaimpia päätettäviä, Järvinen ennakoi.
Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) painotti valtuustolle, että he ovat täällä tekemässä päätöksiä, joilla tilanteesta selvitään.
– Näin kävi niille kolmelle alueelle, jotka ovat jo olleet arviointimenettelyssä. Ne päätökset eivät aina ole mieluisia, ja menettely rajoittaa meidän omaa päätäntävaltaamme.
Arviointimenettelyssä oleva hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia, heikentäviä vaikutuksia alueen talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.
Hautala varoitti, että eteen tulee vaikeita asioita, joista joudutaan äänestämään.
– Ei-ääni on aina askel lähemmäksi aluejakoselvitystä. Se (yhdistäminen toiseen alueeseen) on hankalin tilanne, joka meillä voi tulla eteen. Meidän jokaisen on pidettävä se mielessä.
Arviointimenettelyssä hyvinvointialueen itsenäistä toimintaa rajoitetaan.
* Kun talouteen liittyvät kriteerit täyttyvät, valtionvarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn.
* Menettelyä varten hyvinvointialueelle asetetaan arviointiryhmä, jonka puheenjohtajaksi nimetään hyvinvointialueesta ja ministeriöistä riippumaton henkilö.
* Arviointiryhmän on mahdollisimman perusteellisesti selvitettävä ja arvioitava hyvinvointialueen edellytykset sen järjestämisvastuulla olevien tehtävien hoitamiseen. Se laatii ehdotuksen, jossa määritellään, mitä hyvinvointialueen on tehtävä taloutensa tervehdyttämiseksi ja palvelujensa turvaamiseksi.
* Päätökset arviointiryhmän esittämistä asioista tekee lopulta hyvinvointialueen valtuusto.
* Valtiovarainministeriö voi lopulta päättää myös aluejakoselvittäjän asettamisesta, mikäli hyvinvointialueen talousongelmia ei saada ratkaistua.
* Seurauksena voi olla hyvinvointialueen yhdistyminen toiseen alueeseen.
A-
A+
Arviointimenettely käynnistyy Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Aluevaltuuston tunnelma oli vakava, jopa vaisu. Arviointimenettelyyn joutuessaan valtuusto pystyy edelleen päättämään monista asioista, mutta arviointiryhmän (eli käytännössä valtion) asettamissa rajoissa
Terhi Rintala
HYVINVOINTIALUE Valtiovarainministeriö on 16.6.2026 päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistetään taloudellisin perustein.
– Arviointimenettelyn käynnistyminen johtuu nimenomaan taloussyistä, ei palvelujen laadusta tai riittämättömyydestä. Alueemme saama valtionrahoitus ei riitä siihen, että voisimme pitää yllä vanhaa palvelurakennetta. Tällä päätöksellä pyritään varmistamaan talouden sopeuttamistoimien eteneminen, päätöksenteko ja toimeenpano. Vaikka tälle vuotta ennakoimmekin ylijäämäistä tulosta, aiempien vuosien alijäämiä on kertynyt yhteensä yli 120 miljoonaa euroa. Arviointimenettely tähtää hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen erikseen arviointimenettelyssä määriteltävänä ajanjaksona, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen korostaa.
Arviointimenettelyä varten valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän. Siihen nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö nimeää alueesta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön.
– Omalle alueellemme nimettävä arviointiryhmä tekee ehdotukset talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Tämän jälkeen niistä tehdään päätökset hallintosäännön mukaisesti. Arviointimenettelyssä hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa on kuitenkin rajoitettu, Järvinen havainnollistaa prosessin kulkua.
Arviointimenettelyn käynnistymisen jälkeen hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.
– Arviointimenettely vauhdittaa nyt niitä muutoksia, joita on jo tehty ja tekeillä, ja jotka olisivat olleet edessä joka tapauksessa. Sopeutustoimien virkavalmistelu jatkuu koko ajan.
Hyvinvointialue tiedottaa arviointimenettelyn etenemisestä säännöllisesti.
Arviointimenettely hallitsi aluevaltuustoa
Terhi Rintala
ALUEVALTUUSTO Kolmen eri hyvinvointialueen johtajille ja aluehallituksen puheenjohtajille esiteltiin viime perjantaina virkaesitys, josta alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen teki ratkaisun tiistaina. Nämä kolme aluetta ovat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) otti asiaan rauhallisen suhtautumistavan ja rauhoitteli myös valtuustoa.
– Tässä pelko on pahempi kuin paukahdus. En tiedä mitään syytä, miksi emme olisi mukana arviointimenettelyssä, kun kriteerit kerran täyttyvät.
Risikko on seurannut muiden arviointimenettelyyn joutuneiden hyvinvointialueiden tilannetta.
– Menettelyssä on ollut aikaisemmin kolme aluetta eli Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi. Arviointiryhmät ovat antaneet hyvinvointialueelle toiminnalle reunat. Sisältöön jokainen alue on voinut vaikuttaa itse.
Risikko kehotti tutustumaan THL:n raportteihin, jotka näyttävät, missä asioissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue poikkeaa muista.
– Niiden perusteella voidaan ennakoida, mihin arviointiryhmä tulee kiinnittämään huomiota.
Valtion mukaantuloa hyvinvointialueen päätöksentekoon Risikko kutsui keskihelläksi tuuppaukseksi.
– Liikaa ei kannata pelätä, mutta se pitää tiedostaa, että meille asetetaan tiukat raamit, joissa toimia.
Arviointimenettelyä esitteli tarkemmin hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen. Hän korosti, että arviointiryhmä tekee ensin perusteellisen selvityksen siitä, onko hyvinvointialueella edellytykset selviytyä sen järjestämisvastuulla olevista tehtävistä.
– Selvityksistä ja toimenpide-ehdotuksista tulee ilmetä, voidaanko hyvinvointialueen tilanne ratkaista sen omalla päätöksenteolla ja toimilla. Toimenpide-ehdotukset voivat koskea hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena.
Tavoitteena on, että alue löytäisi mahdollisimman oma-aloitteisesti toimenpiteitä, joilla talous tasapainotetaan ja palvelut turvataan. Samalla vahvistetaan alueella jo aloitettuja toimia.
– Edelleen tärkeintä on oma tekeminen.
Järvinen painotti, että alueen itsehallinnollinen asema ja valtuuston vaikutusmahdollisuudet toteutuvat sitä paremmin, mitä aktiivisempi alue itse on valmistelutyössä. Arviointiryhmä ei päätä asioita hyvinvointialueen puolesta, vaan tekee alueelle ehdotuksia.
– Juuri päättyneissä kolmessa menettelyssä arviointiryhmien toimikausi kesti noin 10 kuukautta. Meillä se käynnistynee elokuussa, joten aikataulu on sama kuin talousarvion valmistelussa.
Arviointiryhmän tekemiä ehdotuksia ei voi kuitenkaan jättää käsittelemättä.
– Vastaan tulee varmasti esimerkiksi palveluverkkoon liittyviä asioita, jotka ovat kaikkein kivuliaimpia päätettäviä, Järvinen ennakoi.
Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) painotti valtuustolle, että he ovat täällä tekemässä päätöksiä, joilla tilanteesta selvitään.
– Näin kävi niille kolmelle alueelle, jotka ovat jo olleet arviointimenettelyssä. Ne päätökset eivät aina ole mieluisia, ja menettely rajoittaa meidän omaa päätäntävaltaamme.
Arviointimenettelyssä oleva hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia, heikentäviä vaikutuksia alueen talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.
Hautala varoitti, että eteen tulee vaikeita asioita, joista joudutaan äänestämään.
– Ei-ääni on aina askel lähemmäksi aluejakoselvitystä. Se (yhdistäminen toiseen alueeseen) on hankalin tilanne, joka meillä voi tulla eteen. Meidän jokaisen on pidettävä se mielessä.
Arviointimenettelyssä hyvinvointialueen itsenäistä toimintaa rajoitetaan.
* Kun talouteen liittyvät kriteerit täyttyvät, valtionvarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn.
* Menettelyä varten hyvinvointialueelle asetetaan arviointiryhmä, jonka puheenjohtajaksi nimetään hyvinvointialueesta ja ministeriöistä riippumaton henkilö.
* Arviointiryhmän on mahdollisimman perusteellisesti selvitettävä ja arvioitava hyvinvointialueen edellytykset sen järjestämisvastuulla olevien tehtävien hoitamiseen. Se laatii ehdotuksen, jossa määritellään, mitä hyvinvointialueen on tehtävä taloutensa tervehdyttämiseksi ja palvelujensa turvaamiseksi.
* Päätökset arviointiryhmän esittämistä asioista tekee lopulta hyvinvointialueen valtuusto.
* Valtiovarainministeriö voi lopulta päättää myös aluejakoselvittäjän asettamisesta, mikäli hyvinvointialueen talousongelmia ei saada ratkaistua.
* Seurauksena voi olla hyvinvointialueen yhdistyminen toiseen alueeseen.
