Markkinoilla perinteisiä tuotteita ja matkailun edistämistä

Saila Reiniö

TEUVA Se perinteinen markkinaostos, eli pärekori, oli Esa Kätkän sunnuntaihankinta.

– Täysi heräteostos, mutta täytyyhän piirakka ja mansikat kantaa kotiin jollakin, hän perustelee.

– Puukorit ja -kopat ovat taas tapetilla, sillä muovin saanti on ehtynyt jo pari vuotta sitten, eikä muovisia kantokoppia tehdä enää kuten ennen, sanoo korikauppaa kesän markkinoilla ja rompepäivillä 50 kilometrin säteellä tekevä Lauri Pekkanen.

Uusi yrittäjä markkinoilla oli tuotantoaan esittelevä PeltiTech. Pitkään Pauli Haapamäen nimissä kulkenut firma sai uudet omistajat viime syksynä, kun Torolf Back osti poikiensa Rasmuksen ja Björnin kanssa yrityksen, ja muutti toimintatilat Lidenin kylään Tiukassa.

– Itse kattoja emme tee, mutta muut katto- ja ohutpeltituotteet, kuten vaikka ikkunapellit, kuuluvat tuotantoomme, PeltiTechin tuotantoa esittelemässä olleet Torolf ja Rasmus kertovat.

Jopa pellisiä istutussuojia oli tilattu tekijöiltä jokin aika sitten.

– Tulimme tänne mainostusmielessä, jotta ihmiset tietävät tuotannon jatkuvan huolimatta, vaikka firman aiempi omistaja on lopettanut alan hommat. Ja että palvelu löytyy edelleen läheltä, vajaan puolen tunnin ajomatkan päästä naapurikunnasta, Rasmus sanoo.

Vaikka väkeä ei tungokseen asti markkinoilla pyörinyt, ovat he tyytyväisiä viikonlopun saldoon.

– Pisteellämme kävi tutustumassa tuotannostamme kiinnostuneita, ja saimme muutaman asiakastilauksenkin, Torolf kiittelee.

Matkailun ilosanomaa Närpiön kaupungin edustajana oli levittämässä Raymond Wesander.

– Täältä käy ihmisiä syömässä ja ostoksilla Närpiössä. Tomaatit ja niiden ympärille rakennettu karnevaali ovat tuttuja suurimmalle osalle, ja olenkin nyt tekemässä tutuksi myös alueen muuta monipuolista tarjontaa, matkailupuolen promoa neljännesvuosisadan tehnyt yrittäjä sanoo.

Wesanderilla on yhteensä 12 suomalaista markkinointikohdetta, joihin Närpiön ohella kuuluvat muun muassa Tropiclandia, Levi, ja Kristiinankaupunki.

– Edustan näitä suomalaisia kohteita ulkomailla niitä markkinoiden. Kalajoki ja Levi ovat muodostuneet eritoten norjalaisten brändituotteiksi. Täällä Suomessa tehtäväni on ennen muuta saada ihmiset liikkeelle pohjalaisiin matkailukohteisiin, hän kertoo työnkuvastaan, johon kuuluu myös paljon ruokaesityksiä.

Vaikka netti on täynnä matkailuesitteitä ja -mainoksia, maan matkailun suurlähettiläs tietää henkilökohtaisen kontaktin merkityksen maan ja alueiden markkinoinnissa olevan suuri.

Wesander on tuttu teuvalaisille eritoten Parran alueen kehittämisestä alueen toiminnanjohtajana ollessaan.

– Sekaannuin Parran alueen rakentamiseen alusta lähtien. Silloin haluttiin mukaan ruotsintaitoinen ihminen, joka tuntee rannikon. Teuvan ja Närpiön välillä oli kuntayhteistyötä nykyistä enemmän, ja osapuolet tukivat toistensa satsauksia puolin ja toisin, Teuvalla kohteena esimerkiksi juuri Parra, ja Närpiössä jäähalli. Parran hiihtokeskuksen suhteet luotiin rannikolle silloin, ja ne kantavat edelleen. Parhaimpia oivalluksia elämässäni on ollut juuri Parraan ideoimani metsäkirkko, mies muistelee.

Mehiläistuotteita ja hunajaa oli kaupan töysäläisellä Jukka Haapasella. Mehiläistarhaaja kertoo tarhamehiläisen tuodun Suomeen 1700-luvulla, ja käytössä olleen olkipesät, jollainen hunajapisteellä olikin mallina.

– Siitä on kiistelyä, tuotiinko ensimmäiset tarhamehiläiset Suomeen Ruotsista vai Virosta, Haapanen sanoo.

Pölyttäjien tärkeydestä ihmiselle kertonee se, että yli 80 prosenttia ihmisravinnosta on hyönteispölytyksellä tuotettua kasvisruokaa.

– Monokulttuuri, isot yhtenäiset alueet, jotka eivät kuki, ovat pahinta pölyttäjille. Ojanpientareet ovat täynnä petopunkkeja ja kirvoja, joilla on suuri merkitys luonnollisen elinympäristön säilymiseen. Näissä ympäristöissä viihtyvät myös hämähäkit, sammakot ja linnut. Siksi niitä ei saisi ajaa alas, Haapanen valistaa.

Myrkytysajat ovat ehdottoman tärkeitä pölyttäjien selviytymiselle, eikä kukkivia aloja ja kasveja saisi milloinkaan myrkyttää.

– Paju on lepän jälkeen tärkein kasvi, joka antaa keväällä pölyttäjille ravintoa. Siksi on hyvä antaa myös pajukasvustojen olla osa maisemaa, hän mainitsee.

– Mehiläispesä on superorganismi. Sanoihan Albert Einstein jo aikoinaan, että ihmisellä on neljä vuotta elinaikaa, jos pölyttäjät katoavat.

Teuvan yrittäjien jäsen ja markkinatoimikunnan puheenjohtaja Ari Ollikkalan mielestä Teuvan markkinat ovat edelleen tärkeä tapahtuma Teuvan elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Se saa ihmiset liikkeelle lähikuntia myöten.

– Täällä näkee nykyisiä ja entisiä teuvalaisia, ja mahdollisesti tulevia teuvalaisia, jotka mielenkiinnolla tulevat katsomaan, mitä uutta ja ajankohtaista on tarjolla. Tapahtuma tuo samalla säpinää myös paikallisille yrityksille, hän sanoo.

Kaksipäiväisen tapahtuman järjestäminen on kova ponnistus Teuvan yrittäjiltä. Perinne on pitkä, sillä nämä olivat järjestyksessään 48. markkinat.

– Onneksi meillä on erinomaisia yhteistyökumppaneita ja Teuvan kunta mukana järjestelyissä, Ollikkala kiittää.

Teuvan markkinoilla oli useita pitkään käyneitä myyjiä, jotka kiertävät ympäri Suomea.

– Heiltä palaute oli positiivista, ja he kehuivat yövartiointia, vessaa ja kokonaisuudessaan hyvää palvelua. Valitettavasti sää vaikutti muutamien myyjien paikalle saapumiseen, Ollikkala harmitteli osin suurehkoa ilmankosteutta.