Vauvojenkin lihakset voivat olla jumissa

Henry Aho

TEUVA Synnytys voi olla melko raskas kokemus äidille, mutta sitä se on myös vauvalle. Raskauden loppuviikoilla, kun sikiö asettuu kohdussa alaspäin odottamaan synnytystä, sen pään, niskan ja kaulan liikuttelu vähenee ja pää vähän niin kuin jumiutuu yhteen asentoon. Jos synnytys pitkittyy tai on kovin raju, niin niskaan voi tulla nivelsiteiden kiristysten lisäksi ihan pieniä revähtymiä.

– Vagushermo on se, mikä yleensä aiheuttaa jumeja, yrittäjä Saija Valtasaari tietää.

Näitä jumeja voi aukaista vauvavyöhyketerapiassa. Vagushermo, eli kiertäjähermo, on kehon kymmenes aivohermo, joka on osa parasympaattista, eli kehoa rauhoittavaa hermostoa. Se ulottuu aivorungosta suolistoon ja on keskeinen sisäelinten toimintojen, kuten sydämen sykkeen ja ruoansulatuksen, säätelijä.

– Myös se saattaa aiheuttaa jumeja niskaan, kun vauva makaa maassa ja nostelee päätään, Inka Hirvelä lisää.

Hirvelä on käynyt vauvansa Väinö-Viljami Visakoivun kanssa kolme kertaa vauvavyöhyketerapiassa ja hyödyt kävivät selväksi jo ensimmäisen kerran jälkeen.

– Jo hieronnan aikana huomaan, miten Väinö-Viljami rentoutuu. Hieronnan jälkeen hänen kätensä aukeavat helpommin ja kun pohkeita on hierottu, suolisto pelaa paremmin. Ylipäätään vauvavyöhyketerapia poistaa jäykkyyttä, Hirvelä kertoo.

Vauvan niskaa ei saa hieroa, mutta niskaan voi vaikuttaa hieromalla ranteita.

Valtasaari perehtyi vauvavyöhyketerapiaan kesän aikana.

– Sain vinkin teuvalaisilta äideiltä, että täällä päin ei ole tällaista palvelua. Opiskelin aikoinani, noin 25 vuotta sitten, vyöhyketerapiaa ja siitä oli paljon hyötyä, kun kävin vauvavyöhyketerapiakurssin, Valtasaari toteaa.

Vauvojen vyöhyketerapia eroaa aikuisten vastaavasta.

– Tässä mennään vauvan ehdoilla ja tahdilla. Jos vauva tahtoo pitää ruokatauon, niin sitten pidetään tauko. Otteet ovat tietysti myös paljon hellempiä ja rauhallisempia kuin aikuisen kohdalla, Valtasaari valottaa.

Yleensä vauvavyöhyketerapiasta haetaan helpotusta kahteen vaivaan. Toinen on vauvan kehon jäykkyys ja toinen on koliikki.

– Koliikki vaatii paljon enemmän huomiota. Ensin mietitään vanhempien kanssa, miten hoidossa edetään. Alussa hoito olisi hyvä tehdä joka toinen päivä ja ensimmäisten hoitojen jälkeen tarkkaillaan vauvan olotilaa. Jos hoidosta on saatu hyvä hoitovaste, voidaan seuraavaa kertaa siirtää esimerkiksi kolmen päivän päähän. Yleensä tarvitaan yhdestä kuuteen hoitokertaa, ennen kuin oireet helpottuvat. Jos 6–7 hoitokertaa ei tuo hyvää hoitovastetta, niin silloin saattaa olla syytä hakea jotain muuta apua koliikkiin, Valtasaari tietää.

Yksi hoitokerta kestää noin tunnin verran, josta hierontaa on noin puoli tuntia.

Valtasaari ei ole vielä montaa viikkoa ehtinyt tarjota vauvavyöhyketerapiaa.

– Kovin paljoa ei ole vielä ollut asiakkaita. Tämä on itsellekin vielä vähän sellaista harjoittelua, joten hinnatkin ovat alennettuja, Valtasaari kertoo.

Vaikka mitään varsinaista ikärajaa vauvavyöhyketerapialla ei olekaan, ei siihen kannata suoraan synnytysosastolta tulla.

– Sanoisin, että kuusi viikkoa on hyvä ikä aloittaa, koska silloin voi vauvalla olla jo kovia kipuja vatsassa ja vauvaan saa jo otettua kontaktin, Valtasaari tietää.

Hirvelällä ja Väinö-Viljamilla on pelkästään positiivista sanottavaa vauvavyöhyketerapiasta.

– Voin suositella tätä kyllä koko sydämestäni. Saija osaa tosi ihanan vauvalähtöisesti tehdä tätä. Hän juttelee samalla vauvalle ja ottaa muutenkin tämän huomioon, Hirvelä kehuu.