Naakat maanviljelijöiden riesana

PERÄLÄ/ÄYSTÖ Naakka on luonteeltaan hyvin sosiaalinen varislintu, joka suhtautuu ihmiseen luottavaisesti etenkin alueilla, jossa sitä ei ole vainottu. Maanviljelijät eivät kuitenkaan ole kovin iloisia lintujen liiallisesta tuttavuudesta.

Naakka oli rauhoitettu Suomessa 25 vuoden ajan, kunnes elokuusta 2018 alkaen sitä on saanut metsästää. Sitäkin ennen alueelliset ympäristökeskukset olivat myöntäneet poikkeuksia rauhoitusmääräyksistä viljelmille ja karjankasvatukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Naakkoja saa pyytää pesimärauhan ulkopuolella, eli lintu on rauhoitettu maaliskuun kymmenennestä päivästä heinäkuun loppuun. Naakat liikkuvat suurissa parvissa ja aiheuttavat kaikenlaista harmia maanviljelijöille.

– Suurimmat ongelmat ovat salmonella ja muovien rikkominen. Naakat rikkovat muoveja heinäpaalien ympäriltä ja sitä kautta heinä pilaantuu. Vielä pahempi juttu on se, jos naakat pääsevät viljasuojiin. Ne syövät viljaa ja samalla ulosteen mukana saattaa levitä salmonellaa, kertoo peräläläinen maanviljelijä Jyri Tanner.

Tanner on viljellyt maata nykyisellä tilallaan vuodesta 2000 saakka. Sinä aikana naakat ovat lisääntyneet.

– Niitä on paljon enemmän kuin ennen. Etenkin nyt tänä kesänä naakkoja on ollut aivan järkyttäviä määriä.

Kyyhkysjahdin alettua naakkamäärät hiukan vähenivät. Tanner onkin ollut yhteydessä Perälän metsästysseuraan.

– Ei sellaista suurta parvea paljoa voi harventaa vaikka miten ampuisi. Lähinnä se ampuminen on naakoille pelote.

NAAKAT ovat oppivaisia ja kekseliäitä ja osaavat laskea tutkimusten mukaan ainakin viiteen. Helsingin rautatieasemalla naakat tietävät odottaa kaukojunien saapumista. Parvi lennähtää junan keulalle ja naakat syövät siihen liiskaantuneet hyönteiset. Ne osaavat erottaa junat, sillä paikallisjunista naakat eivät piittaa. Myös Tanner on huomannut, että naakat oppivat asioita.

– Tuntuu siltä, että ne ovat oppineet tunnistamaan metsästäjien autot. Kun he tulevat paikalle, naakat tajuavat lähteä pois. Kokeilin viime vuonna naakkapelätintä ja se toimi hyvin. Ostimme sellaisen muutaman muun viljelijän kanssa yhdessä, mutta tänä vuonna se ei ole toiminut yhtä hyvin. Naakat ovat kai oppineet siihenkin.

Pelätin toimii siten, että se kuuntelee, koska lintuja on lähistöllä. Sitten se päästää erilaisia petolintujen ääniä. Hintaa pelättimellä on yli 2 000 euroa. Kuinka suuret rahalliset vahingot naakat tekevät vuodessa?

– Sitä on vaikea sanoa. Lähinnä niistä koituu ylimääräistä työtä, kun pitää suojata rakennuksia ja tarkkailla lintuja. Toki, jos naakat tuovat salmonellan ja se pääsee leviämään pahasti eläimiin, niin sitten puhutaan kymmenistä tuhansista, Tanner toteaa.

EERO UUSITALO on todennut saman tilanteen Äystöllä.

– Koko ajan määrät ovat kasvaneet. Niitä on jo niin paljon, että ei niitä hävitettyä saa, Uusitalo toteaa.

Uusitalo on maanviljelijä sekä metsästäjä. Myös hän on huolissaan naakkojen mahdollisesti levittämästä salmonellasta.

– Naakat ovat parvilintuja ja liikkuvat paljon. Joku parvi saattaa tänään olla Teuvalla, huomenna Lapualla jossain kaatopaikalla ja seuraavana päivänä taas täällä. Eli jos niillä sattuu olemaan jokin tauti, niin se leviää nopeasti laajalle alueelle.

Toinen vakava vaara naakkoihin liittyen on kalkkunat, joita Uusitalo kasvattaa.

– Kalkkunat pelkäävät ylhäältä tulevia ääniä. Jos katolle laskeutuu iso naakkaparvi, kalkkunat pelästyvät ja menevät kasalle. Alimmaiset linnut menehtyvät. Salmonellan kanssa riittää, että yksi kalkkuna sairastuu. Sen jälkeen se on pian kaikissa.

Uusitalo karkottaa naakkoja ampumalla.

– Saattaa olla, että parvea pitää ampua kymmenenkin kertaa, ennen kuin ne tajuavat lähteä. Kuitenkin tilalle voi tulla pian toinen parvi. Naakanpelättimet toimivat aikansa, mutta teho katoaa, kun linnut tajuavat, että niistä ei ole vaaraa.

Onko olemassa keinoa, jolla naakoista pääsisi paremmin eroon?

– Ei oikein ole. Se voisi auttaa, jos ampumalupia pidennettäisiin, Uusitalo tuumaa.

Henry Aho