Riittävätkö henkilöstö ja rahat?

Terhi Rintala

Lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut arvioidaan Etelä-Pohjanmaalla verrattain hyvin saavutettaviksi. Samaan aikaan on kuitenkin viitteitä perheiden pahoinvoinnin lisääntymisestä ja ongelmien vaikeutumisesta. Se lisää tarvetta oikea-aikaiselle auttamiselle.

Nelivuotiaiden laajojen terveystarkastusten peittävyys on maan toiseksi korkein. Lastenneuvolan ja opiskelijahuollon saatavuus on verrattain hyvä, mutta niissäkin on pulaa lääkäri- ja psykologipalveluista.

Etelä-Pohjanmaalla lastenpsykiatrian kysyntä on kasvanut merkittävästi. Nuorisopsykiatrian kysyntää ovat hillinneet perustason konsultaatiot.

Nopeasti ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve ja pula sote-henkilöstöstä lisäävät painetta uudistaa ikääntyneiden palvelujen rakenteita. Tulevina vuosina tarvetta on erityisesti ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluille.

THL:n alueellisessa raportissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Etelä-Pohjanmaalla säännöllisiä palveluja saavien iäkkäiden osuus oli suuri. Vaikka kotihoidon resursseja hyvinvointialueella on vahvistettu, sen saatavuus on heikentynyt. Se viittaa yhä huonokuntoisempaan asiakaskuntaan.

Kotihoitoa saavien osuus on heikentynyt vuodesta 2018 alkaen. Säännöllistä palvelua saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli silti maan suurimpia.

Välimuotoisia asumispalveluja ja kotihoitoa tukevia terveyspalveluja on vähemmän kuin tarvittaisiin. Hyvinvointialueella on merkittäviä haasteita järjestää kiireellinen asumispalvelupaikka. Vain 40 prosenttia sai kiireellisen ympärivuorokautisen asumispaikan viimeistään seuraavana päivänä.

Maakunnan ikääntyminen vaikuttaa myös kustannusten kehitykseen. Ennakoidaan, että 2030-luvulla yli puolet alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista kohdistuu ikääntyneiden palveluihin.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella asuu hieman keskimääräistä sairaampi, mutta hyvin työllistyvä väestö. Palvelujärjestelmän kestävyyttä haastavat väestön ikääntyminen ja väheneminen.

Väkimäärän putoaminen laskee alueen saamaa rahoitusta. Hyvinvointialueella asuu nyt noin 190 800 asukasta. Sellaisena se on hyvinvointialueiden joukossa keskikokoinen.

Ennusteen mukaan väestö vähenee kohtuullisen nopeasti - vuoteen 2030 mennessä neljä prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä yhdeksän prosenttia. Samaan aikaan ikääntyneiden osuus kasvaa keskimääräistä nopeammin.

Maakunnan yksi vahvuus on se, että työttömyys eri muodoissaan on Etelä-Pohjanmaalla selvästi pienempää kuin maassa keskimäärin. THL:n raportti nostaa kuitenkin esiin työkyvyttömyyden merkittävän kasvun. Viimeisen vuoden aikana se on kasvanut maan eniten.

Pääsy terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on parantunut huomattavasti. Keväällä 2023 Etelä-Pohjanmaalla maan suurin osuus asiakkaista (82 prosenttia) pääsi hoitoon viikon sisällä tarpeen arvioinnista. Myös erikoissairaanhoidon hoitotakuu toteutui verrattain hyvin.

Palvelujen laatua heikensi kuitenkin hoidon heikko jatkuvuus. Monisairaat pääsevät maan heikoiten samalle terveyskeskuslääkärille. Syynä on lääkäreiden suuri vaihtuvuus. Myös viiveet suun terveydenhuollossa olivat kasvussa, sillä terveyskeskusten hammaslääkärivaje on keskimääräistä suurempi.

Erikoissairaanhoidossa hoitotakuu toteutui verrattain hyvin. Yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoa odottaneiden määrä oli Etelä-Pohjanmaalla maan pienimpiä. Erikoisaloista haasteellisimpia olivat psykiatria ja kirurgia.

THL arvioi, että Etelä-Pohjanmaalla terveyspalvelujen saatavuus on verrattain hyvä, mutta sosiaalipalveluissa on erityisiä haasteita. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden riittävyys ei vastaa väestön tarpeisiin. Merkittäviä viiveitä on myös toimeentulotukihakemusten käsittelyssä.

Palvelujen saatavuudessa on suurta alueellista vaihtelua. Ne ovat osin perua jo hyvinvointialuetta edeltäneeltä ajalta.

Hyvinvointialueiden vaikeutunut työvoimapula näkyy myös Etelä-Pohjanmaalla. Osaavan henkilöstön saatavuus on hyvinvointialueelle merkittävä haaste. Eniten pulaa on lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista. Erityisen vaikea tilanne on Etelä-Pohjanmaan reuna-alueilla ja ikääntyneiden palveluissa.

Kuilu henkilöstöpulan ja palvelutarpeiden kasvun välillä on jyrkkenemässä. Henkilöstöresurssit kohdistuvat THL:n arvion mukaan liian vahvasti raskaampiin palveluihin, erityisesti ikääntyneiden palveluissa.

Valtakunnallisesti työvoimapula on heikentänyt myös erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon saatavuutta. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuudet vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueilla.

Digitaalisissa palveluissa Etelä-Pohjanmaa on takamatkalla muihin hyvinvointialueisiin liittyen. Palveluja monipuolistetaan lisäämällä liikkuvia palveluja ja laajentamalla sähköisten palvelujen käyttöä. Digisotekeskus etenee vuosina 2023–2024.

Hyvinvointialueen on monipuolistettava palvelujaan, jotta ne pystyvät turvaamaan asukkailleen tarpeenmukaiset palvelut. Kireä taloustilanne ja joustamaton lainsäädäntö ohjaavat omalta osaltaan uudistamaan palveluita.