Mika Aaltola: Antaa puolustuksen äänen kuulua

Juhani Pajunen

TEUVA Presidenttiehdokas Mika Aaltolan mielestä Suomella ei ole hätää, jos maa menee eteenpäin.

– Puhutaan huomisen Suomea yhdessä. Sehän on hyvä suomalainen perinne, että ketään ei jätetä. Siitä arvosta on hyvä pitää huolta. Presidentin tehtävään kuuluu unilukkarin rooli, eli pitää tarvittaessa sanoa, että nyt asiat ovat huonossa jamassa, linjasi Aaltola kulttuuritalo Orrelassa.

Aaltola vieraili Teuvalla viime perjantaina. Juuri seuraavana yönä Suomi sulki neljä itärajan rajanylityspaikkaa: Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan. Syynä tähän oli se, että rajanylityspaikoille oli etenkin viime viikon aikana tullut paljon tavallista enemmän turvapaikanhakijoita, joilla ei ole ollut maahantuloon vaadittavia asiakirjoja.

– Päätös raja-asemien sulkemisesta on järkevä. Kun kyseessä on todennäköisesti Venäjän valtion tukema operaatio, se on kansallisen turvallisuuden kysymys. Asia koskettelee Suomen suvereniteettia, ja silloin valtion pitää toimia.

– Haitta, mitä Venäjä tekee, on se, mitä Venäjä on. Se on aina unelmoinut laajentumisesta, etupiireistä Suomen ja Baltian suunnalla, Aaltola muistutti.

Suomi on tärkeällä strategisella paikalla Jäämeren ja Itämeren välissä.

– Me ollaan se pohjoismainen kilpi suhteessa Venäjään. Jos pidämme itsestämme huolta, voin luvata, että meillä aina löytyy ystäviä. Kyllä Suomen tarina tulee jatkumaan.

– Antaa puolustuksen äänen kuulua. Laitetaan huoltovarmuutta ja infrastruktuuria kuntoon. Kun ollaan siirtymässä sotien maailmaan, kannattaa miettiä, mitä voidaan tehdä nyt. Meillä on aikaa, Venäjä on sidottuna Ukrainan konfliktiin, presidenttiehdokas vakuutteli.

Hänen mielestään Suomi tarvitsisi sukellusveneitä, vaikka ne onkin maalta aikoinaan Pariisin rauhansopimuksessa kielletty. Venäläisten maaomistukset strategisten kohteiden läheisyydessä tulisi kieltää lailla. Myös Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatti olisi Aaltolan mukaan hyvä sulkea.

Suomi on Aaltolan mukaan tällä hetkellä hyvin Itämeri-riippuvainen. 90 prosenttia ulkomaankaupan volyymista liikkuu Itämerellä. Jos Jäämeren ratahanke toteutuisi, se toisi Suomelle taloudellista aktiviteettia ja sotilaallista huoltovarmuutta.

– Pidetään huolta kalliista Suomenmaasta. Kyllä meillä näihin asioihin täytyy löytyä varoja. Pois siitä ajatuksesta, että meillä ei ole rahaa pistää maata kuntoon.

Kun maailmanjärjestystä haastetaan, niin kuin nyt tapahtuu Ukrainassa, siihen liittyy usein sotia. Ilman Kiinan taloudellista sekä Pohjois-Korean ja Iranin sotilasteknologista tukea Venäjä olisi sukeltanut paljon syvemmälle. Maa ei enää tuota hyvinvointia kansalle vaan satsaukset laitetaan sotatoimiin Ukrainassa.

– Se Venäjän haaste tulee kestämään eikä Putin välttämättä kaadu, ja jos kaatuu, valtaan pääsee joku aika lailla hänen näköisenä ihminen, Aaltola arveli ja totesi, että Suomen tulee pitää strateginen mieli eikä herpaantua.

Aaltolan mukaan Suomi halusi uskoa viimeiseen asti siihen, että Venäjä varustautuu puolustukseen eikä hyökkäykseen. Suomessa tarvittaisiin kansallisen turvallisuuden strategia, joka linjattaisiin yli hallituskausien pitkälle aikavälille.

– Pitäisi miettiä, mitä tulevaisuudessa tarvitaan, ja keskittyä siihen.

Aaltolan arvion mukaan USA säilyy globaalina suurvaltana, mikä mahdollistaa hedelmällisen Nato-liittolaisuuden maan kanssa. Iso asia on se, kuinka paljon Kiina tukee Venäjää sen hankkeessa haastaa länsimaita.

– Nato oli meille tärkeä ja rohkea merkki. Uskallettiin tehdä asioita, ja nyt pitää edetä sillä tiellä.

Donald Trumpin mahdollisuudet nousta uudelleen USA:n presidentiksi ovat Aaltolan arvion mukaan fifty-fifty.

– Mutta ei se maailmanloppu olisi. Jokaisen Yhdysvaltojen presidentin kanssa pitää tulla toimeen.

Suomessa ei ole Aaltolan mielestä aina oltu kärryillä siitä, mikä on maan kokonaisetu.

– Joskus on puuttunut laskelmista se kansallisen turvallisuuden sarake.

Suomen maanpuolustustahto on maailman korkein, 85 prosenttia. Sillä, kuinka suuren osuuden bruttokansantuotteestaan maa laittaa puolustukseen, on merkitystä.

– Jos Putin uskoo meidän puolustukseen, sittenhän meillä ei ole hätää.

Suomalainen isänmaallisuus on puolustuksellista toimintaa, sukupolvelta toiselle välittyvää hiljaista tietoa.

– Onni syntyy siitä, että ollaan sinut sen kanssa, että täällä Suomessa kuitenkin aika hyvin voidaan, Aaltola summasi.

Kun oli yleisökysymysten aika, Aaltolalta tiedusteltiin hänen sotilasarvoaan, ja hän kertoi saaneensa aikoinaan vapautuksen armeijasta. Maamiinoista luopumista hän pitää vääränä päätöksenä: tuolloin Suomi vain hyppäsi ajan henkeen.

– Presidentin yksi velvollisuus on se, ettei ryhdytä kaikkiin kotkotuksiin. Suomi tarvitsee miinansa, ne ovat tehokas ase. Kansainvälisissä sopimuksissa on sellainen piirre, että jos olosuhteet oleellisesti muuttuvat, sopimusta ei enää tarvitse noudattaa.

Yleisössä ollut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki halusi tietää, näkeekö Aaltola etuna sen, että hän on tullut presidenttikisaan politiikan ulkopuolelta. Aaltola sanoi pitävänsä tätä plussana. Hän uskoo suomalaisten arvostavan rohkeutta ja itsensä alttiiksi laittamista. Ammatillisen taustansa kautta Aaltola kuitenkin omien sanojensa mukaan ymmärtää, mikä Suomen suunnan tulisi olla.

– Presidentin tärkeä tehtävä on, että hän osaa puhutella ihmisiä ja olla suorakin, silloin tällöin epäkohtia osoittaa.

Lehtimäki kysyi myös, onko Aaltolan ulkopoliittisissa kannoissa suurta eroa muihin kärkiehdokkaisiin Stubbiin, Rehniin ja Haavistoon verrattuna. Aaltolan mainitsi selkeäksi eroksi sen, että hänen mielestään puolustusmenot tulisi nostaa kolmeen prosenttiin BKT:stä.

– Presidentin tehtävänä on tuoda esille strategista näkökulmaa. On tavallaan rauhantyötä, että sota pysyy poissa, ja puolustukseen kannattaa siksi investoida.

Lehtimäki esitti Aaltolalle jatkokysymyksen siihen liittyen, että jos puolustusmenoja lisätään, jostakin muusta tulisi leikata tai valtion tulopohjan lisääntyä. Aaltolan mukaan selkeä visio maan suunnasta ja pitkän aikavälin toimet voisivat tukea myös taloutta.

Lasse Tamsi kysyi Aaltolalta, pitäisikö Nato-Suomeen sijoittaa ydinaseita.

– Jos niitä joskus Suomeen tuodaan, se kertoo, että asiat ovat jo tosi huonosti. Totta kai se valmius pitää olla olemassa, jotta ydinasepelote toimii.

Teuvan yhtenäiskoulun ja lukion yhteiskuntaopin opettaja Ville Kuismin luki Aaltolalle oppilaan laatiman kysymyksen Hamasin ja Israelin välisestä konfliktista. Aaltolan mukaan mahdollisuus kriisin laajentumiseen on olemassa. Konfliktilla on myös hiipivä vaikutus, joka näkyy mielenosoituksina ja juutalaisvastaisuutena Euroopassakin. Alueelle visioidusta kahden valtion ratkaisusta ollaan jälleen vuosien päässä.

Pekka Metsälä kysyi, mitä mieltä Aaltola on Suomen nykyhallituksesta. Aaltolan mukaan Suomessa on reiluuden ja kohtuullisuuden hyveet, joihin on suhteutettava myös hallituksen toimet. Valtio tekee leikkauspäätöksiä valtiontaloutta tasapainottaakseen, ja on mietittävä, kuinka suuri arvo se on suhteessa muihin.