30 vuotta roskia Botniassa

Henry Aho

TEUVA Botniaroskin kevään tempauspäivä järjestettiin Teuvan hyötykäyttöasemalla 20. toukokuuta. Tempauspäivinä hyötykäyttöasemalle saa viedä maksutta lumppuja. Lumput ovat vaatteita ja tekstiilejä, joita ei voi enää käyttää tai kierrättää materiaalina. Niitä ovat esimerkiksi: laukut, sukat ja alusvaatteet, matot, sadevaatteet, nahka- ja keinonahkavaatteet, pehmusteita sisältävät tekstiilit, kuten peitot ja patalaput, vaahtomuovipatjat (ei jousipatjat), pehmolelut, rikkinäiset, likaiset, homeiset tai märät tekstiilit sekä tuholaisia sisältävät tekstiilit.

– Normaalisti lumput kuuluvat poltettavaan, eli sekajätteeseen, Botniaroskin ympäristökouluttaja Henna Smith kertoo.

Botniaroskin alueella on tähän saakka puhuttu poltettavasta jätteestä. Nyt termi kuitenkin muuttuu sekajätteeksi.

– Sekajäte on Suomessa yleisesti käytetty nimitys jätteelle, joka ei sovellu kierrätykseen. Yhtenäistämme termin muun Suomen kanssa, jotta viestintä ja lajitteluohjeet ovat entistä selkeämmät. Lajittelu pysyy täsmälleen samana kuin ennen. Samat jätteet, jotka aiemmin laitettiin poltettavaan jätteeseen, laitetaan jatkossakin samaan paikkaan. Vain nimi muuttuu, Smith selventää.

Botniarosk on seitsemän kunnan, Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Teuvan, jätelaitos, jonka juuret juontuvat vuoteen 1996. Yhtiön tehtävänä on kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon palvelutehtävän hoitaminen omistajakuntiensa puolesta, muun muassa jätehuollon suunnittelu ja kehitys, jätemateriaalien kierrätyksen järjestäminen, vaarallisen jätteen vastaanotto, jätepisteverkoston rakentaminen ja ylläpito, sekä neuvonta ja tiedotus. Yhtiöllä on hyötykäyttöasema ja ekopisteitä kaikissa omistajakunnissa, jätekeskus Teuvalla ja konttori Kristiinankaupungissa. Lisäksi yhtiö on osakkaana Westenergyn jätevoimalassa.

– Yhtiö perustettiin silloin, kun lainsäädäntö muuttui ja vanhanaikaiset kaatopaikat lopetettiin. Meidän alueella muutos tehtiin ensimmäisenä ja olimme edelläkävijöitä, käyttöpäällikkö Kari Simpura muistelee.

Botniarosk toimii kahden maakunnan ja kielialueen, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella, josta myös yhtiön nimi on saanut juurensa. Simpura itse tuli yhtiön palvelukseen vuonna 2001, kun jätekeskus valmistui. Hän on nähnyt alan suuret muutokset vuosien ja vuosikymmenten aikana.

– Suurin muutos alalla on se, että enää ei viedä tavaraa kaatopaikalle ja peitetä sitä sinne. Tilalle on tullut käsittely ja kiertotalous. Alussa meidän roskista meni 20 % kaatopaikalle ja se oli Suomessa aivan huippualhainen luku. Tätä nykyä kaatopaikkasijoittelu on käytännössä loppunut. Mahdollisimman paljon kierrätetään ja se mitä ei voi kierrättää, menee Westenergyn jätevoimalan kautta kaukolämmöksi Vaasan kaupungille, Simpura kertoo.

Westenergyn jätevoimala tuottaa 60 % Vaasan kaukolämmöstä.

Teuvan hyötykäyttöasemaa johtaa isojokinen Erkki Ojala.

– Teuvan lisäksi vastuullani on Isojoen ja Karijoen hyötykäyttöasemat. Nyt minulla on menossa neljäs vuosi tässä tehtävässä, Ojala ynnää.

Hyötykäyttöasemille tuodaan monenlaista tavaraa. Kaksi nousee kuitenkin ylitse muiden.

– Poltettavaa jätettä, eli sekajätettä ja elektroniikkaa tuodaan paljon. Elektroniikan määrässä kanavauudistus näkyi välittömästi lisääntyneenä määränä. Oikeastaan televisioita alettiin tuoda jo kahta vuotta ennen uudistusta.

Nykypäivän ihmiset osaavat aika hyvin kierrättää ja lajitella jätteensä.

– Ihmisiä kiinnostaa nämä asiat entistä enemmän ja kierrätyksen tärkeys ymmärretään entistä paremmin, Henna Smith tietää.

Smith on itse ollut Botniaroskin palveluksessa pian kolme vuotta.

– Oma urani sai alkunsa hyötykäyttöasemalta, jossa olin kesätöissä. Yleensä olen nykyisin lähinnä toimistolla, joten nämä tempauspäivät ovat siitäkin kivoja, että pääsee jalkautumaan asiakkaiden pariin, Smith sanoo.

Teuvan kunta kustantaa tänä kesänä vieraslajijätteen viemisen Teuvan hyötykäyttöasemalle. Vieraslajijäte on poltettavaa eli sekajätettä, joten sitä ei saa muuten viedä hyötykäyttöasemalle ilmaiseksi.

– Perälän kyläyhdistykseltä tuli aloite, että kunta voisi maksaa vieraslajien hävittämisen kulut ja sitä kokeillaan nyt tänä kesänä, Teuvan kunnan maanrakennusmestari Anna-Kaisa Riskula kertoo.

Vieraslajeja otetaan vastaan syksyyn saakka, niin kauan kuin kasveja ylipäätään kasvaa.

– Ainakin Kauhajoella ja Kurikassa on ollut jonain vuosina samankaltaisia kokeiluja, tästä vuodesta en tiedä, Riskula tuumaa.

Joissain kunnissa taas on järjestelmä, jossa vieraslajeja tuhoamalla ja ilmoittamalla siitä kännykkäsovelluksen, saa rahaa.

– Teuvalla tätä ei nyt ainakaan vielä ole käytössä. Mahdollisesti tulevaisuudessa kokeillaan tätäkin. Siihen tarvitaan esimerkiksi kesätyöntekijän joka hallinnoisi keräystä, Riskula toteaa.

Vieraslajit ovat jonkinasteinen ongelma Teuvallakin.

– Kyllähän niitä on ja oman ongelmansa tuo myös se, että uusia lajeja tulee vieraslajilistalle. Viime vuonna kunnan toimesta poistettiin melkoisesti viitapihlaja-angervoja, jotka tulivat uutena hävitettäviin vieraslajeihin. Niitähän moni on aikanaan istutellut omaan puutarhaansakin.

Botniaroskilla on seitsemän hyötykäyttöasemaa alueellaan ja toiminta laajenee koko ajan.

– Siihen on syynä se, että lajitteluvelvoitteet laajenevat koko ajan, Smith tietää.

Seuraava tempauspäivä pidetään jälleen kesän jälkeen syyskuussa, jolloin lumppuja saa jälleen tuoda veloituksetta hyötykäyttöasemalle.

– Lumput kannattaa aina tuoda pussitettuna, Smith muistuttaa.

Lajitteletko omat roskasi kotona?

– Totta kai. Kotona ovat omat astiat eri jätteille. Sen huomaa heti, kun lajittelee roskat, että poltettavan jätteen määrä pienenee kotitaloudessa huomattavasti, Smith summaa.