Emilia ja Antti rakastuivat lukiossa

Henry Aho

TEUVA Teuvan lukiosta valkolakin päänsä saa painaa tänä keväänä 18 ylioppilasta. Heistä kaksi ovat 18-vuotiaat Emilia Humalamäki ja Antti Ekola.

– Todistus on aika lailla sellainen, mitä etukäteen ajattelinkin. Tosi hyvin meni, Antti tuumaa.

– Olen myös tyytyväinen todistukseen, Emilia komppaa.

Antti kirjoitti kuusi ainetta, Emilia viisi. Sitä, kumman todistus on parempi, nuoripari ei kerro.

– Antilla oli ehkä tasaisemmat arvosanat kuin minulla. Itsellä oli hiukan heittoa, Emilia tuumaa.

Molemmat ovat samaa mieltä siitä, mikä aine oli vaikein.

– Matematiikka, vaikka se oli kuitenkin helpoin aine lukea, Antti tokaisee.

Antti kirjoitti pitkän matematiikan ja Emilia lyhyen.

Kouluaikana opetellaan kouluaineiden lisäksi kaikenlaista muutakin, kuten esimerkiksi ihmissuhdetaitoja. Emilia ja Antti löysivät toisensa lukiossa hiukan yli vuosi sitten.

Miten seurustelu on vaikuttanut lukio-opintoihin?

– Välillä se on etu ja välillä ehkä vähän haittakin. On kätevää, kun voi keskustella toisen kanssa koulutehtävistä, mutta työ tehdään kuitenkin yksin, Antti tuumaa.

– En sanoisi, että se on vaikuttanut lukioaikaan. Lukio on niin työläs viedä läpi, että se vie kaiken ajan. Ihmissuhteet ja harrastukset jäävät lukioaikana vähemmälle, Emilia lisää.

Kun aherrus on päättynyt, on aika juhlistaa saavutusta 3. kesäkuuta.

– Pidän juhlat Orrelassa. Sukulaisia tulee paikalle ja varmaan paljon tuttujakin, Emilia kertoo.

– Omat juhlani ovat kotona. En yhtään tiedä paljonko tulee vieraita. Sukulaisia tietenkin ja ilmoitus juhlista oli Tejukassakin, Antti sanoo.

Kun päivä kääntyy iltaan ja yöhön, lähtevät tuoreet ylioppilaat isolla porukalla yökerhoon Seinäjoelle.

Nyt kun lukio on ohi, on nuorelle parille maailma auki. Molemmat aikovat suunnata jatko-opintoihin Lappeenrantaan.

– Tarkoituksena olisi mennä yliopistoon opiskelemaan viestintätieteitä. Sen kautta voi valmistua moneenkin ammattiin, kuten viestintäpäälliköksi tai toimittajaksi. Myös politiikkaan voi suuntautua halutessaan, Emilia valottaa suunnitelmiaan.

– Minä taas aion ammattikorkeakouluun opiskelemaan konetekniikan insinööriksi. Aikomus on jatkaa sen jälkeen vielä diplomi-insinööriksi saakka. Olen pienestä pitäen tykännyt olla koneiden parissa. Olen pitänyt tätä alaa aika selvänä ihan lukion alusta saakka, Antti toteaa.

Antti on maanviljelijäperheestä, joten koneet ovat tulleet tutuksi elämän aikana.

Ennen syksyä on kuitenkin vielä pitkä kesä edessä. Molemmilla on kesäsuunnitelmat jo selvillä.

– Olen kesäkuun töissä Laurilan Puutarhalla ja sen lisäksi menen Provinssirockiin vapaaehtoiseksi, Emilia kertoo.

– Minä olen kesäkuun töissä kotitilalla. Meillä on viljatila ja kylvöt tietysti jo tehty, mutta aina on koneiden huoltoa sekä metsänhoitotyötä, Antti tietää.

Heinäkuussa pariskunta lähtee matkalle.

– Teemme roadtripin. Ajelemme autolla ympäri Suomea. En tiedä vielä tarkimmin missä kaikkialla käydään, Emilia paljastaa.

– Karhunkierroksella varmaan ainakin, Antti lisää.

Jos mietitään elämää hiukan pidemmälle, missä teidän tulevaisuus tulee olemaan?

– Sen näkee sitten. Ensin vuosi 2024 kuluu Niinisalossa armeijassa ja sitten seuraavat viisi vuotta kuluu opiskeluissa, Antti sanoo.

– Opiskelut vievät seuraavat viisi vuotta. Haaveena minulla olisi päästä jossain kohtaa vaihto-oppilaaksi ja kenties töihin ulkomaille.

Entä onko ajatuksissa muuttaa joskus opiskelujen jälkeen takaisin kotimaisemiin Teuvalle?

– Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että en tule takaisin, Emilia tokaisee.

– En oikein tiedä sanoa tähän mitään. Tulevaisuuden asuinpaikka on vielä täysi arvoitus, mutta varmasti tulevaisuudessakin tulen tekemään kotitilan töitä, Antti tuumaa.