Mattila kertoi datakeskusesityksistään Teuvalla

Juhani Pajunen

TEUVA Datakeskusten tiekartan laatinut teuvalaislähtöinen Veli-Matti Mattila esittää toteutettavaksi kolmea toimenpidettä investointien vauhdittamiseksi ja kokonaistilanteen parantamiseksi. Ensinnäkin sähköveron huojennusta tulisi korkean lisäarvon datakeskusten kohdalla jatkaa pitkähkön määräajan. Nyt sähköverohuojennus poistuu heinäkuun alussa: vero on tulevaisuudessa 2,24 senttiä kilowattitunnilta, kun se on nyt 0,05 senttiä.

Toiseksi Suomeen tulisi luoda fossiilittoman jouston järjestelmä, jolla hallitaan sähköverkon niukkuustilanteita ja hintapiikkejä. Kolmanneksi tulisi ottaa käyttöön datakeskusten rekisteröintivelvoite toimialan tilannekuvan ylläpitämiseksi.

– Mielestäni datakeskuksia kannattaa rakentaa, mutta tietyt asiat tulee ottaa niiden toiminnassa huomioon.

Mattila esitteli tekemänsä datakeskusselvityksen keskeisimpiä havaintoja Orrelassa pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kansallisen datakeskusten tiekartan laatimisen selvityshenkilöksi häntä pyysi viime vuonna pääministeri Petteri Orpo.

– Ja kun pääministeri pyytää, ei siinä passaa sanoa ei.

Suomessa on Mattilan mielestä hyvä sähköverkosto keskuksia ajatellen.

– On monia hyviä paikkoja, joista voidaan sähköverkkoja vetää.

Suomessa on puhdasta sähköä, vakaa yhteiskunta ja datakeskuksia hyödyttävä viileähkö ilmasto. Toisaalta sama pätee muihinkin Pohjoismaihin. Kilpailu keskuksista onkin kovaa.

– Sen takia datakeskusmahdollisuuksia on aktiivisesti myytävä.

Suomalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden tietojenkäsittelyä siirtyy merkittävissä määrin datakeskuksiin. Myös tekoälyn kasvava käyttö luo tarvetta keskuksille. Palveluiden suoritusnopeuden, tietoturvan ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeätä, että Suomessa on datakeskuksia.

– Etäisyydellä on merkitystä, Mattila summaa.

Päätarkoituksensa lisäksi datakeskukset tuovat Suomelle hyötyä investointien, työpaikkojen ja verotulojen muodossa. Mattilan raporttiin koottu aineisto osoittaa, että investointien suorat ja välilliset vaikutukset talouteen ovat potentiaalisesti merkittäviä.

Datakeskukset työllistävät etenkin rakennusvaiheessa. Vuonna 2025 niiden rakentamisen vaikutus Suomessa oli 10 000 henkilötyövuotta, vuonna 2030 arviolta jo 45 000 henkilötyövuotta. Vuosina 2025–27 toteutettavien datakeskushankkeiden yhteisarvo on noin kahdeksan miljardia euroa; suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden yhteisarvo on vuoteen 2030 mennessä noin 21 miljardia euroa.

Datakeskukset eivät kuitenkaan automaattisesti tuo mukanaan innovaatio- ja TKI-toimintaa, vaan niihin liittyvät sijoituspäätökset tehdään muilla perustein. Vain lämmön talteenotto- ja jäähdytysjärjestelmät ovat sellaisia, joissa datakeskuksista voidaan Mattilan näkemyksen mukaan saada tiettyä tuotekehitysetua.

Keskusten sijainti Suomessa ei myöskään suoraan johda suomalaisten yritysten digi- ja tekoälykehityksen nopeutumiseen, vaan se edellyttää erillisiä satsauksia koulutukseen. Datakeskusyrityksiä tulisikin kannustaa osallistumaan kyseisiin koulutusinvestointeihin.

Juuri koulutettu työvoima on datakeskusten kannalta tärkeää.

– Se on varmaankin asia, jota datakeskustoimija katsoo jo tullessaan, Mattila arvelee.

Tärkeää on myös tietosuoja-asioihin liittyvä osaaminen.

– Se on hyvin asiantuntijapohjaista tekemistä.

Mattila kutsuu taloudellista lisäarvoa tuottavia ja sääntelyä noudattavia keskuksia korkean lisäarvon datakeskuksiksi. Hän ehdottaa, että niiden tulisi rekisteröityä suomalaiselle viranomaiselle ja osallistua aktiivisesti sähkön tuotannon järjestämiseen sekä sähköverkon toimivuuden kehittämiseen, jotta kalleimpien sähkön hintojen ajanjaksoille saataisiin merkittävää joustoa.

Joustoja tarvitaan datakeskusten määrän voimakkaan kasvun takia, koska se voi johtaa korkeampiin hintoihin etenkin uusiutuvan energiantuotannon tilapäisissä niukkuustilanteissa. Tämän takia datakeskusten osallistuminen sähköjärjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseen kysyntäjoustojen avulla on tärkeää: sähkönkäyttöä voi siirtää korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan.

Myös turvallisuuteen liittyvät näkökohdat on otettava huomioon. Suomessa sijaitsevat datakeskukset voivat tarjota kolmansille valtioille pääsyn sellaiseen dataan ja algoritmeihin, joihin niillä ei muuten olisi pääsyä. Datakeskusten tosiasiallisen hallinnan ja edunsaajien selvittäminen on nykyisellään haastavaa. Ymmärrystä kokonaisuudesta tulisikin parantaa.

Kun tuli yleisökysymysten aika, kirkkoherra Lauri Annala kysyi, mitä kaikkia toimijoita Mattila laittaisi saman pöydän ääreen datakeskushankkeesta keskustelemaan. Sähköntuottajat ja kaikkien niiden liiketoimintojen edustajat, jotka kokevat hankkeesta olevan hyötyä, vastasi Mattila.

Kunnanvaltuutettu Ari Ollikkala kysyi, onko pienille datakeskuksille tilausta. Mattila arveli alle sadankin megawatin laitoksen olevan jo elinkelpoinen.

Antti Siljamäki halusi tietää, että kun Mattila on nyt seurannut datakeskustilannetta ympäri maata, millaista ratkaisua hän pitäisi järkevänä Kärppiössä. Teuvan tilanteeseen perehtymättömänä Mattila ei osannut antaa tähän selkeää vastausta mutta kertoi, että kun datakeskusyritys ostaa itselleen tontin, se ei osta enää toista tonttia muualta vaan laajentaa tarvittaessa jo olemassa olevaa.

Kunnanvaltuutettu Pekka Murto-Koivisto kysyi, paljonko datakeskukset käyttävät yhteensä sähköä vuonna 2030. Noin 2 300 megawattia.

Esa Tamsi kysyi Mattilan arviota siitä, paljonko Suomessa on tuulivoimaa vuonna 2030 datakeskuksia silmällä pitäen. Mattila kertoi datakeskusyritysten ostavan sataprosenttisesti tuulivoimapuistojen tuotantoa itselleen.

– Datakeskustoimija kyllä ostaa etukäteen sen käyttämänsä energian tai jopa enemmän.

Kunnanvaltuutettu Jorma Nikitin tiedusteli sähkökatkoihin liittyen siitä, tarvitseeko datakeskus koko ajan saman energiamäärän. Mattilan mukaan datakeskukset pystyvät toimimaan lyhyiden sähkökatkosten aikana, mutta pitkät katkokset näkyisivät asiakkaille siten, että keskuksen tarjoamat palvelut olisivat poikki.

Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala kysyi, onko toteutuneiden datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetty aina kaukolämpöverkkoon vai olisiko olemassa muitakin vaihtoehtoja.

– Siinä voi olla innovoinnin paikka. Periaatteessa olisi edullista lämpöä saatavilla, mutta mihin sitä on järkevää investoida? Mattila pohti.