Karijokiset vastustavat terveysaseman lakkauttamista, palvelutaso heikkenisi

Juhani Pajunen

KARIJOKI Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aikoo luopua 13 terveysasemasta ja vähentää käytettäviä tiloja kuudella terveysasemalla. Aluehallitus on hyväksynyt esityksen 13. toukokuuta, ja aluevaltuusto käsittelee asiaa maanantaina 27. toukokuuta. Suljettavien asemien joukossa on Karijoen terveysasema.

Aurinkoisena torstaipäivänä Kabalossa ovat taukoa viettämässä "rääppööserkut" Tommi Lauri ja Sami Lapikisto. He vastustavat ehdottomasti kotikuntansa terveysaseman lakkauttamista.

– Nyt kun tulee tällainen muutos, palvelutaso heikkenee. Vanhuksille on raskasta lähteä terveyskeskukseen pitkien matkojen päähän. Lapsiperheet tarvitsevat palveluita yhtä lailla. Terveysasema on kunnalle tärkeä vetovoimatekijä. Eivät yrityksetkään työntekijöitä saa, jos ei ole peruspalveluita saatavilla työntekijöille, muistuttaa Lauri.

– Ei ole pian tulijoita kunnan uudelle tonttialueellekaan, huomauttaa Lapikisto.

Miesten mielestä Karijoki tarvitsee päivittäisen sote-palveluiden asiointipisteen.

– Täällä maksetaan kuitenkin veroja samalla lailla kuin muuallakin. Kyllä sen pitäisi jollakin tavalla näkyä. Ei huonommasta palvelusta voi maksaa samalla lailla, Lauri sanoo.

Hänestä tuntuu koomiselta, että toisiin asioihin kyllä löytyy rahaa, mutta sote-palveluista nipistetään. Digitaaliset palvelut eivät hänen mielestään asiaa paikkaa.

– Kun puhutaan digipalveluista, se on minun mielestäni vain suunkopua. Ei niistä käytännössä ole mitään apua.

Hyvinvointialueilla on Laurin mukaan aivan liian raskas hallinto. Hän olisi mieluummin nähnyt sellaisen sote-uudistuksen, jossa yksityisellä sektorilla ja asiakkaan valinnanvapaudella olisi ollut vahva rooli. Tällainen malli oli yhtenä vaihtoehtona Sipilän hallituksen aikana.

– Olisi kannattanut ottaa se yksityinen malli käyttöön. Kyllä se kaikissa asioissa näkyy, että yksityinen pystyy tarjoamaan palvelut tehokkaammin.

Kirjastossa on sanomalehtiä lukemassa Atle Partanen. Mitä hän on mieltä suunnitelmista lakkauttaa terveysasema Karijoelta?

– Huono juttu, että palvelut viedään vain kauemmas, ja varsinkin kun täällä Karijoella on paljon ikäihmisiä. Täällähän (ihmisten keski-ikä) on oikein korkea.

Partanen rohkenee epäillä laskelmia siitä, kuinka suuret säästöt terveysasemien lakkauttamisella saavutettaisiin.

– Kun usein konsulttifirmat ovat laskijoina, ovatko ne laskelmat sitten niin luotettavia? Nytkin ne sote-kulut heittivät 1,5–2 miljardilla. Eihän täällä Karijoellakaan ole kuin yksi hoitaja, niin onko se säästö sitten niin iso? Partanen miettii. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2023 tulee todennäköisesti olemaan puolisentoista miljardia euroa.

Karijoen terveysaseman ainoa jokapäiväinen työntekijä on päivystävä sairaanhoitaja, mutta hänen lisäkseen asemalla käy viikottain tai vähintään kuukausittain muitakin henkilöitä. Kahdesti viikossa asemalla käyvät fysioterapeutti ja näytteenottoa tekevä hoitaja. Lasten neuvolan ja kouluneuvolan hoitaja käy Karijoella noin kerran viikossa, äitiysneuvolan hoitaja tarpeen mukaan, aikuisneuvolan hoitaja ja diabeteshoitaja noin kahdesti kuussa, kuulohoitaja noin kerran kuussa.

Partanen asuu Turussa, mutta hänellä on ollut 15 vuotta mökki Karijoella Ohriluomalla. Karijoen terveysasemalla hän on käynyt muutaman kerran.

– Hyvin pelasi. Täällä on ollut sellainen hoitaja, joka on huippuammattilainen.

Partanen huomauttaa, että harvaan asutuilta seuduilta on jo muutenkin viety palveluita pois. Kauhajoelle ei hänen mielestään ole Karijoelta vielä paha matka, mutta Seinäjoelle on.