Kiintiömetsästys, lumenluonti ja sivistynyt keskitie

Juhani Pajunen

KARIJOKI Suomen velkasuhde menee kansanedustaja Antti Kurvisen arvion mukaan tämän vaalikauden aikana pitkälti yli 90 prosentin BKT:stä. Pelkillä veronkiristyksillä ja leikkauksilla taloutta ei saada pelastettua. Keskustan tavoitteena on tasainen kahden prosentin talouskasvu. Infrastruktuuriin eri puolille maata tulisi tehdä useampi investointi.

– Ylipäätänsä sellainen negatiivisuus ja ihmisten pelottelu, jota suoraan sanottuna ministeri Purra harjoittaa, pitäisi lopettaa.

Yksi ongelma on se, ettei pankeista tahdo enää saada lainaa omakotitalojen rakentamiseen eikä asuntokauppoihin. Kurvinen hahmottelee uudentyylistä valtion tukijärjestelmää asunnonostajille.

– Nyt tilanne on mennyt siihen, että pankit eivät ota riskiä ja päätökset tehdään Helsingissä.

Kurvinen vieraili Karijoella viime viikon perjantaina. Kunnanviraston valtuustosalissa pidetyssä keskustelutilaisuudessa kansanedustaja puhui eri teemoista ja vastaili kuntalaisten kysymyksiin.

Talousvaikeuksista kärsivien hyvinvointialueiden päättäjät ovat Kurvisen mukaan kohtuuttomassa tilanteessa. Keskusta on halukas pohtimaan sote-rahoituslakia uudelleen.

– Rahoituslaki ei jaa rahaa oikeudenmukaisesti. Nyt kun sote-uudistuksesta on jo kolme vuotta, hallitus ei voi enää puolustautua sanomalla, että kyseessä on kepun malli.

Kurvinen otti esille myös sen, että Kela-kuljetukset menevät valtion piikkiin. Hänen mielestään Kela-kyydit tulisi siirtää hyvinvointialueiden vastuulle.

– Silloin ne eivät lopettaisi lähipalveluita ainakaan sillä perusteella, että Kela maksaa.

Kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä tiedusteli, onko kyseinen asia edistynyt.

– Se olisi meidän kannaltamme ihan äärimmäisen hieno uudistus. Tässä nykytilanteessa ei ole mitään järkeä.

Kurvisen mukaan sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laaksonen oli sanonut yhdessä keskustelussa, että ajatus on hyvä, mutta sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään.

– Nyt tilanne on sellainen, että vasen käsi siirtää asioita oikealle kädelle, ja valtiohan sen kaiken sitten maksaa.

Keski-Sikkilä nosti esille myös kuntien velvoitteen tilastoida monenlaisia asioita monta kertaa vuodessa, mikä on täysin käsittämätöntä.

– Byrokratian pitäisi olla kuin lumenluontia. Kun tulee uusi normi, toisesta päästä niitä pitää purkaa, Kurvinen vastasi ja jatkoi, että valtionhallinnossa tulisi olla yksikkö, joka seuraa normien määrää.

Tämän vuoden alussa on alkanut suden kiintiömetsästys 16 kiintiöalueella. Tämä edellytti muutoksia metsästyslakiin ja asetuksia.

– Kiintiömetsästyksen alkaminen on todella iso asia täällä Suupohjassa. Länsi-Suomessa on erittäin kova susikanta, Kurvinen sanoi.

Maataloudessa toiveet eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

– En halua liikaa mollata vaikkapa S-ryhmää tai Keskoa, mutta tilanne on se, että suomalainen päivittäistavarakauppa on maailman kannattavinta ja Keskolla on maailman paras sijoitetun pääoman tuotto.

Yleisössä ollut Jaakko Järvenpää otti puheeksi maatalousyrittäjien korkeat kulut. Maatalouskoneiden hinnat ovat lähes tuplaantuneet tällä vuosituhannella. Valkoposkihanhen karkotusluvan hinta on tänä vuonna viisinkertaistunut 1 500 euroon.

– Keskusliike (Kesko) tekee maailman kannattavinta ruokakauppaa. S-ryhmäkin olisi vielä korkeammalla, jos niillä ei olisi kiinteistöpuolen konklausta. Investoinnit jäävät tekemättä, kun meillä on Euroopan kalleimmat koneet ja halvin hinta tuotteella, jota me kaupataan.

Kurvinen ehdotti yhdeksi helpotukseksi sitä, että maatalouden tuotantorakennuksilta poistettaisiin kiinteistövero.

Oskari Forsman totesi maa- ja metsätalousyrittäjien kantavan syntitaakkaa asioista, joissa ei ole mitään järkeä.

– Ongelma on se, että maataloudesta ei julkisuudessa muutenkaan puhuta.

Pakkosuojelu ja syyllistäminen eivät Kurvisen mukaan maa- ja metsätalousasioissa toimi.

– Se, mitä pitää sanoa, kun ollaan täällä oikein perinteisessä maatalouskunnassa, on että asioista pitää jakaa oikeaa tietoa.

Kurvisen mielestä metsiä voidaan hakata jopa enemmän kuin tällä hetkellä. Kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin vanha.

– Vapaaehtoisilla suojeluhankkeilla pystytään saamaan riittävästi metsää suojeluun. Se, että annetaan talousmetsän kasvaa umpeen, ei ole mitään ilmastotyötä.

Pauli Peni kysyi, koska turvetta saa ruveta taas nostamaan. Kurvinen totesi ongelman olevan se, ettei asiassa ole ennustettavuutta.

– Mitään helpotuksia ei ole turvepuolelle tullut tämän kolmen vuoden aikana, pikemminkin kiristyksiä.

Yleisössä ollut Arja Harjunpää kommentoi maahanmuuttoa muun muassa siten, että syntyperäisten suomalaisten asiat tulisi hoitaa ensin kuntoon. Asioissa on oltava tietty raja, ettei pääse käymään niin kuin esimerkiksi Englannissa.

Kurvisen mukaan on väärin ajatella, että kaikki maahanmuuttajat maksavat yhteiskunnalle, mutta tulisi silti pohtia, paljonko heitä Suomeen otetaan ja millä kriteereillä.

– Sellainen jalat maassa oleva sivistynyt keskitie on se, mitä tulisi pitää esillä.

Seppo Mäkimarttusen mielestä tulisi ottaa mallia Närpiöstä, jossa esimerkiksi kasvihuoneilla työskentelee paljon maahanmuuttajia. Kurvinen myönsi työn ja koulutuksen olevan ydinasia. Ei-toivottavaa on se, jos maahanmuuttajat keskittyvät vain tietyille asuinalueille ja ovat sosiaalitukien varassa. Huono asia on myös se, jos Suomeen tulevat maahanmuuttajaopiskelijat opiskelevat vain englanninkielisissä koulutusohjelmissa.

Jengirikollisuuteen tulee Kurvisen mukaan tarttua. Hän mainitsi esimerkkinä siitä nuorison häiriökäyttäytymisen lisääntymisen Kauhavalla viime vuonna.

– Se on uusi hälyttävä ilmiö. Nyt pitää toimia, tai sitten 5–10 vuoden päästä ollaan ihmeissään.

Kurvinen sanoi keskustan olevan isänmaan liike, joka on Suomen puolella.

– Se ei ole kiihkokansallisuutta vaan sitä, että meillä on oma kulttuuri ja kieli.

Erkki Viitikko kysyi Kurvisen arviota siitä, onko keskusta seuraavassa hallituksessa. Kansanedustaja myönsi vaikutusmahdollisuuksien olevan oppositiossa huomattavan vähäiset, mutta hallitukseen ei kuitenkaan tulisi mennä hinnalla millä hyvänsä.

Arja Harjunpää kysyi, kuka panee poikki "alituisen wokettamisen". Hänen mielestään keskustan ei pitäisi olla yhtään kallellaan kyseiseen suuntaan. Teuvalainen Sauli Koski puolestaan kritisoi sitä, että keskustalta puuttuu sanoma. Yksi voisi olla "Suomi ensin".

Kurvinen myönsi keskustan tarvitsevan "voimakkaampaa värin näyttämistä ja räväkkyyttä". Kosken ehdotusta hän muokkasi muotoon "Suomi ensin positiivisesti". Kansallista etua voi ajaa niin, että samalla ollaan myös osa EU:ta ja maailmaa.

Varoittavaksi esimerkiksi Kurvinen nosti USA:n hiljattaisen operaation, jossa Venezuelan presidentti Nicolás Maduro kaapattiin. Siitä saattaa syntyä käytäntö, että iso maa voi käydä kaappaamassa pienen maan presidentin.

– Jos jokainen maa toimii täysin itsekkäästi, silloin käy niin, että pienet syödään.

Kurvinen peräänkuulutti positiivisuutta tähän aikaan.

– Kyllähän maailmanpolitiikka syvää huolta herättää. Sellaista, mitä ei 20 vuotta sitten olisi voinut ajatella, tapahtuu ihan meidän silmiemme edessä. Suomen pitää edistää sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Jos on viidakon lait ja iso maa voi ottaa toiselta jotain voimalla, se on tosi vaarallinen maailma.