Kyläkoulujen ja vanhan kunnantalon kohtalo kirvoittivat keskustelua

Juhani Pajunen

KARIJOKI Myrkyn ja Ohrikylän koulut sekä vanha kunnantalo synnyttivät keskustelua Karijoen kunnanvaltuustossa. Jaakko Järvenpää (kesk) otti kokouksen lopussa muissa asioissa esille kiinteistöt ja ehdotti Seppo Tienhaaran (ps) kannattamana, että koulut laitetaan myyntiin puolen vuoden sisällä.

Sami Kaunisto (kesk) tiedusteli, onko vanhoille kyläkouluille tehty kuntokartoitusta.

– Eihän nyt ihan mitä tahansa voi mennä myymäänkään, siinä voi tulla lisää kuluja kunnalle.

Kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä totesi, ettei kouluista ole tehty kartoitusta, mutta sanoi Myrkyn koulun olevan kohtalaisessa kunnossa. Sitä on käynyt katsomassa ostajaehdokas. Jos koulut myydään purettavaksi, ei kuntokartoituksia tarvita. Keski-Sikkilä myös muistutti, että Myrkyn koulun myynnistä on jo olemassa päätös talouden tasapainottamissuunnitelmassa vuodelta 2020.

Pirjo Niemelä (kok) kysyi, minne kansalaisopiston ja kirjaston toiminta siirretään, jos Myrkyn koulu myydään. Jukka Kohtala (kok) muistutti, että kirjastoa pidetään Myrkyn koululla vapaaehtoisvoimin, eli se ei maksa kunnalle mitään.

– Varsinaisesti ei ole osoittaa kunnan puolelta mitään väistötilaa millekään niistä toiminnoista, joita Myrkyn koulussa tällä hetkellä on, kunnanjohtaja myönsi.

Erkki Viitikko (kesk) huomautti, että myös Ohrikylän koululla on toimintoja, joille pitäisi löytää uudet tilat, mikäli koulu myydään. Toimintojen säilymisen ja siirtämisen kustannusvaikutuksia pitää puntaroida.

– Kun katsoo tuolla Teuvallakin myytyjä kouluja, niin kyllä ne nopeasti rapistuvat, sanoi puolestaan Pentti Haaranoja (sdp) omassa puheenvuorossaan.

Järvenpää uskoi, että väistötiloja löytyy, asia on vain halusta kiinni.

– Jos halutaan niin se onnistuu, jos ei haluta niin se ei onnistu.

Järvenpää ehdotti, että kunnassa perustettaisiin kiinteistötyöryhmä ja kunnan kiinteistöille tehtäisiin strategia, joka ulottuisi esimerkiksi kymmenen vuoden päähän.

– Meillä on kuitenkin tulossa näihin aktiivikäytössäkin oleviin kiinteistöihin aika kalliitakin remontteja koko ajan, hän perusteli.

Lisäksi Järvenpää huomautti, ettei valtuustolle ole tullut tietoa vanhan kunnantalon kuntokartoituksen tuloksista. Kunnanjohtajan mukaan kartoitus on tehty ja asia on tulossa valtuustoonkin jossain vaiheessa. Valtuuston aiemmin tekemässä päätöksessä luki, että vanhalle kunnantalolle tulisi miettiä käyttötarkoitusta.

– Ja se on ollut kyllä erittäin haastavaa kuntokartoituksen perusteella, eikä vielä tänä päivänäkään ole tiedossa, mitä sille oikeasti voitaisiin tehdä. Vanha kunnantalo on haastava kohde, mikäli se halutaan säilyttää, Keski-Sikkilä tähdensi.

Seppo Tienhaara (ps) harmitteli sitä, että kouluasioista on puhuttu jo ainakin 15 vuotta eikä mitään ole tapahtunut.

– Mutta ei se mitään, se on ihan normaalia jo meillä. Mitä vanhaan kunnantaloon tulee, niin palokunta pitää joka maanantai harjoituksia, ja siinä olisi hyvä kohde polttaa. Eihän sitä tuohon voi jättää ränsistymään. Meidän pitäisi ottaa oikeasti itseä niskasta kiinni ja tehdä päätöksiä.

Pentti Haaranoja otti aiheeksi verkkoyhteydet ja harmitteli sitä, että yhteydet Ohrikylässä, Järvikylässä ja Rajamäenkylässä ovat huonot. Kunnanjohtaja tiesi kertoa, että kun 3G-verkot ajetaan alas, yhteyksien pitäisi parantua.

Kun valtuusto käsitteli hallintopäällikön palkan tarkistusta ja virkanimikkeen muutosta, virkaa hoitava Jenni Rankaviita jääväsi itsensä ja poistui kokouksesta. Hallintosihteerin virkanimike muutettiin vuonna 2020 hallintopäälliköksi. Tämän jälkeen hallintopäällikön tehtävänkuva on vielä laajentunut, kun tehtävien määrä ja vastuu on kasvanut. Asia tuli esille myös konsultin tänä syksynä tekemässä kunnan työntekijöiden tehtävien vaativuuden arvioinnissa, jossa todettiin hallintopäällikön tehtävien vaativuuden olevan nykyistä nimikettä ja palkkausta merkittävästi korkeampi.

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan marraskuun alussa, että viran palkkana on marraskuun alusta alkaen 4 300 euroa kuussa. Hallintopäällikölle on maksettu muutamien tehtävien hoidosta lisävastuupalkkiota ja erillislisää, jotka jatkossa sisällytetään palkkaan.

Virkanimikkeen muutos kuuluu kuitenkin kunnanvaltuustolle, joka päätti yksimielisesti muuttaa nimikkeen hallintojohtajaksi. Samalla päätettiin päivittää virkanimike myös kunnan hallintosääntöön.

– Olisihan se kohtuutonta, että se, joka eniten tekee, vähiten saa. (Palkan tarkistus) takaa Jennin työpanoksen pysymisen Karijoen kunnassa, sanoi Jaakko Järvenpää.

– Sitä minä vain ihmettelen, että konsulttiyhtiölle piti maksaa 5 600 euroa. Eikö me osata tällaisia päätöksiä tehdä ihan omin päin? Tämä on taas hukkaan heitettyä rahaa, harmitteli Seppo Tienhaara.

Keski-Sikkilä muistutti, että tehtävien vaativuuden arviointi koski 23 henkeä, joiden tehtävänkuvat ovat hyvin erilaisia.

– Ei meillä riitä asiantuntemus siihen. Konsulttikin joutui tekemään sen ihan erillisenä työnä, koska se ei mennyt hänen normaaliohjelmallaan, jolla hän niitä normaalisti katsoo... kunnanjohtaja selitti.

– Hukkaan heitettyä rahaa täysin, keskeytti Tienhaara kunnanjohtajan.

Erkki Viitikko totesi, että selvitystä tekemässä oli ammatti-ihmisiä. Myös muutamille muille kunnan työntekijöille tulee ensi kevään mittaan palkan tarkistuksia. Tarkistusten kustannukset ovat noin 15 000 euroa vuodessa, mikä on huomioitu vuoden 2024 talousarviossa. Hallintopäällikkö nousi erillisenä asiana esiin, koska hänen titteliään muutetaan palkan tarkistuksen yhteydessä.

Valtuusto käsitteli luottamushenkilöiden palkkioita, joihin ei ollut esitetty korotusta vuodelle 2024. Valtuuston ja hallituksen jäsenten palkkio on 60 euroa kokoukselta ja lautakuntien jäsenten palkkio 45 euroa, paitsi tarkastuslautakunnassa 60 euroa ja vaalilautakunnassa 200 euroa vaalipäivältä.

– Kun näitä summia katsoo, kyllähän ne varsin vaatimattomia ovat jo naapurikuntiinkin verrattuna, Keski-Sikkilä myönsi.

– Karijoella on varmaankin maakunnan alhaisimmat, jopa Isojoki on edellä palkkioissa, Järvenpää huomautti.

Keskustan valtuustoryhmä esitti, että tarkastuslautakunnan kokouspalkkiota korotettaisiin 150 euroon.

– Kokoukset ovat aina keskellä työpäivää, eli ne käytännössä tärvelevät lautakunnan jäsenen työpäivän, Järvenpää totesi.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmät olivat alkuperäisen ehdotuksen kannalla. SDP:n Haaranoja puolestaan kannatti keskustan esitystä.

– Pitää ensi vuonna muitakin palkkioita tarkistella, että saatte ehdokkaita vaaleihin, Haaranoja veisteli.

Äänestyksessä keskustan esitys voitti äänin 7–5, yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää. Näin ollen tarkastuslautakunnan jäsenten kokouspalkkio nousee ensi vuonna 150 euroon.