Miehenä olemisen ajatuksia ja rakkauskirjeitä Nuotiotulilla

Henry Aho

PARRA Parran Luontolaiturilla on kuultu useita musiikkiesityksiä Kari Komsista Pauli Hanhiniemeen. Perjantaina 15. maaliskuuta oli vuorossa hiukan erilainen esitys, kun lavalle nousi Kari Hakala Nuotiotulilla -esityksellään. Häntä haitarilla säesti Antti Purola.

– Olen saanut olla lavalla sellaiset 45 vuotta, mutta laulaminen on aina jäänyt vähän vähemmälle. Nyt eläkkeellä olen innostunut enemmän laulamisesta. Nuotiotulilla koostuu lauluista, jotka ovat kulkeneet mukana elämän varrella, Hakala kertoo taustoista.

Laulujen lisäksi esityksessä on aikuisen miehen ajatuksia. Mies istuu nuotiolla ja kirjoittaa kirjeitä rakkaalleen, miettii elämäänsä lapsuudesta tähän hetkeen.

– En halunnut, että vain ilmoitan kappaleiden välissä, että mikä ja kenen tekemä seuraava kappale on. Se olisi ollut aika tylsää. Mieleeni tuli miehen matka, ikään kuin elämänkaari. Aloin kirjoittaa tarinaa eräänä yönä kahta kuukautta ennen ensimmäistä esitystä, että saisin edes jotain alkua valmiiksi. Siinä kävi niin, että kirjoitin ilta yhdestätoista aamu kuuteen. Kaikki tuli kerralla ulos, Hakala sanoo.

Suomalainen mies ei juuri puhu. Ainakin monella on tällainen mielikuva, etenkin vanhempien ikäluokkien miehistä.

– Kyllä miehetkin puhuvat, mutta he puhuvat saunan lauteilla tai metsässä. On kuitenkin asioita, joita miehet eivät kovin helposti kerro. Usein puheenaihe käännetään johonkin muuhun. Se vaatii syvän luottamuksen, että mies puhuu herkistä asioista. Mutta se, että mies ei puhu, ei tarkoita ettei hän ajattelisi, Hakala tietää. – Olin kerran vierailulla erään tehtaanjohtajan luona. Hän asui upeassa lukaalissa, mutta kertoi, että hänen elämänsä on tyhjää, vaikka varallisuutta oli melkoisesti. Toisella kertaa olin saunassa sotaveteraanin kanssa ja hän kertoi omia sotakokemuksiaan. Ennen kertomistaan hän sanoi, että sillä ehdolla hän kertoo, etten kerro asiaa eteenpäin hänen elinaikanaan. Minä lupasin ja hänen hautajaisissaan kerroin tarinan lupaukseni mukaan. Nämä esimerkit kertovat siitä, että vaikka mies olisi päällepäin millainen tahansa, on miehilläkin herkkiä asioita sisällään. Avain on se, että miehellä täytyy olla luottamus toiseen henkilöön, että hän puhuu syvimmistä tunteistaan, Hakala jatkaa.

Nuotiotulilla -esitys ei ole vain yhden miehen elämäkerta, vaan Tarinan kertoja puhuu monella suulla ja tarinassa on mukana monen ihmisen kokemuksia.

– Monesta tarinasta tulee yksi isompi tarina. Minun piti kirjoittaa tämä itsestäni ulos tässä kohtaa elämääni. Sitten kun vielä saa esittää tarinan taitavien muusikkojen kanssa, niin se herää eroon lavalla. Antaa sille siivet, Hakala hymyilee.

Hakala meni Tampereen yliopiston teatterikouluun vuonna 1973 ja on yhä samalla tiellä.

– Jo sitä aiemmin olin harrastanut teatteria, Hakala lisää.

Hakalan ylivoimaisesti tunnetuin työ on Erkki Metsolan rooli Metsolat -televisiosarjassa. Metsoloita esitettiin vuosina 1993–1995. Metsolat kertoo kuvitteellisessa kainuulaisessa Hoikan kunnassa elävän pienviljelijäperheen elämästä juhannuksesta 1987 jouluun 1996. Sarja saavutti suuren suosion ja sen jokaisella jaksolla oli yli miljoona katsojaa.

Pääseekö Erkki Metsolan roolista koskaan eroon?

– Ei pääse, mutta ei tarvitsekaan päästä. Se on vähän sama, kun jos puuseppä tekee hienon pöydän ja useamman kymmenen vuoden päästä tulee joku ja sanoo: kylläpä onkin hieno pöytä. Aika ei sinällään merkitse mitään. Olen onnellinen siitä, että Metsolat on antanut ihmisille paljon hyvää vuosien ja vuosikymmenten aikana. Pitää muistaa, että en minä sitä yksin tehnyt. Meillä oli mahtavat näyttelijät, käsikirjoittajat ja koko muu tiimi. Minulla nyt vain sattui olemaan siinä aika näkyvä rooli, Hakala toteaa.

Sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon niin kutsuttuja meemejä, eli Internet-ilmiöitä, jotka ovat yleensä hauskoja. Yksi sellainen on jo vuosia netissä pyörinyt kysymys, mitä tapahtui Erkki Metsolan kaivurille Metsolat -sarjassa.

Mitä sille tapahtui?

– Olen itsekin tietoinen tästä nettihommasta. Tämä kysymys on yksi elämän suurimmista kysymyksistä, ehkä jopa kaikkein suurin. Taidetaan jättää se mysteeriksi, Hakala nauraa.

Nuotiotulilla -esitys oli lämmin ja koskettava. Hakala on kerronnan ja laulun lisäksi käsikirjoittanut, ohjannut ja lavastanut esityksen. Lavalle oli lavastettu nuotiopaikka, jonka ympärille esitys oli rakennettu. Hakala lauloi esityksen 11 musiikkikappaleetta livenä, mutta kerronta tuli nauhalta, ei puhuttuna. Tämä toimi hyvin, sillä kerronta oli miehen ajatuksia.

Esityksessä oli paljon asioita, joihin jokainen voi samaistua sukupuolesta riippumatta.

Draamankaari kulki lapsuudesta nykypäivään jouhevasti ja musiikkikappaleet veivät itsessään tarinaa eteenpäin. Hakala on pitkänlinjan ammattilainen ja vuosikymmenten kokemus näkyi esityksessä.

Nuotiotulilla käytiin läpi tunteiden laaja kirjo suruista iloihin. Antti Purola soitti haitaria hienosti eikä esitys kaivannut useampaa soitinta. Nuotiotulilla oli hieno lisä Parran Luontolaiturin tapahtumatarjontaan. Tällaisia saisi olla useamminkin.