Nipin napin plussalle

Juhani Pajunen

TEUVA Teuvan seurakunnan talous on vielä vakaa. Viime vuonna pysyttiin talousarvioraamissa ja tänä vuonna ollaan ylijäämäisiä. Myös ensi vuosi on suunniteltu ylijäämäiseksi. Kirkkovaltuusto hyväksyi noin 12 000 euroa plussan puolelle jäävän vuoden 2026 talousarvion kokouksessaan viime viikon maanantaina.

Ensi vuonna seurakunnan toimintatuotot ovat 259 000 euroa ja toimintakulut 1,31 miljoonaa, joten toimintakate on –1,06 miljoonaa. Kirkollisverotuloja seurakunta saa 1,16 miljoonaa, ja osuus yhteisöveron tuotoista on 98 000 euroa, joten yhteensä verotuloja tulee 1,26 miljoonaa euroa.

Keskusrahastomaksuja seurakunta maksaa 100 000 euroa ja lainojen korkokuluja 29 000 euroa. Kun ne vähennetään verotuloista, jotka vähennetään toimintakatteesta, muodostuu vuosikatteeksi 70 000 euroa. Kun vuosikatteesta vähennetään 70 000 euron poistot ja kun siihen lisätään 12 000 euron sisäiset vyörytyserät, jää tilikauden tulos 11 600 euroa positiiviseksi.

Seurakunnan menoja vähentää se, että Nuorisotalo ja sen asuntola on nyt saatu myytyä. Kaupat solmittiin marraskuussa 15 000 eurolla ja kirkkovaltuusto siunasi asian marraskuisessa kokouksessaan. Nuorisotalo asetettiin myyntiin jo alkuvuodesta Huutokaupat-nettisivulle, mutta silloin siitä saadut tarjoukset eivät olleet seurakunnan näkemyksen mukaan tarpeeksi korkeita. Syyskuussa se asetettiin uudelleen myyntiin samalle sivustolle. Tällä kertaa korkein tarjous oli pari tonnia suurempi kuin alkuvuodesta.

Kirkkovaltuuston kokouksessa valtuutettu Toni Nevanperä huomautti, että ilman Nuorisotalon myyntiä seurakunta olisi ensi vuonna miinuksella, vaikka rakennus halvalla menikin. Rakennuksen käyttökulut ovat olleet noin 40 000 euroa vuodessa. Myynnin takia seurakunnan sisäiset vuokratuotot vähenevät viime vuodesta 49 000 eurolla 187 000 euroon.

Seurakunnan talouteen vaikuttavat valtion rahoituksen leikkaukset. Rahoitus on kirkkoherra Lauri Annalan mukaan kaiken aikaa pienentynyt. Kirkkohallitukselta on tullut ohjeistus, jonka mukaan hautapaikkojen hintoja tulisi nostaa vähintään puolella.

– Tällöin kirkkoneuvosto joutuu reagoimaan, jotta tavallisen seurakunnan varoja ei käytettäisi vain hautojen ylläpitämiseen nyt, kun valtio vetäytyy siitä pois, Annala sanoi.

Valtio leikkasi kirkon lakisääteisten tehtävien hoitoon tarkoitettua valtionrahoitusta noin 20 miljoonalla eurolla tämän vuoden budjetista. Tehtävistä suurin on hautaustoimi. Kirkollisverotuloja ei kuulu käyttää hautaustoimen kustannuksiin, vaan ne on kirkkolain mukaisesti käytettävä varsinaisiin seurakunnallisiin tehtäviin. Valtuutettu Tapani Laitamäki tiesi kertoa, että esimerkiksi Seinäjoen seurakunta on jo korottanut 30 prosentilla kaikkia hautamaksuja.

Investointeihin on varattu ensi vuodeksi 602 000 euroa. Suurimman osan siitä nielee kirkon katon korjaus, jonka kustannusarvio on 550 000 euroa. Summasta seurakunnan omalla pääomalla katetaan 350 000 ja lainarahalla 200 000 euroa. Kirkkohallitukselle on jätetty anomus avustuksesta, joka olisi 20 prosenttia kattoremontin kuluista.

– Meillähän se on hyvin välttämätön korjaus. Se ei ole mikään pieni remontti, muistutti talouspäällikkö Niina Pollari.

Annala kertoi, että korjaukseen käytetään ensin seurakunnan omaa rahaa ja vasta remontin loppuvaiheessa otetaan 200 000 euron laina, jotta korkokulut alkaisivat juosta mahdollisimman myöhään.

– Meillä ei ole mahdollisuutta lykätä tätä remonttia, vaikka ei saataisikaan avustusta. Se on vain tehtävä, kirkkoherra totesi.

Kirkkovaltuutettu Lasse Tamsi kertoi, että jos lainan korko olisi alle kolme prosenttia, olisi edullisempaa ottaa koko summa lainana kuin käyttää remonttiin seurakunnan sijoitusvaroja. Myös Päivi Birling kertoi seurakunnassa lasketun tarkkaan, että omasta pääomasta on varaa ottaa 350 000 euroa ja seurakunnalle jää silti yhä puskuria. Toni Nevanperä sanoi nyt olevan hyvä aika kattoremontin kaltaiselle investoinnille, koska rakennusalalla on hiljaista.

Valtuusto päätti lisäksi varata ensi vuoden talousarvioon 15 000 euroa uurnalehtoalueen lisäkiville ja alueen kunnostamiseen. Tarkoitus on parantaa muun muassa alueen viemäröintiä, koska viemärit ovat aina välillä tukossa.

Muissa asioissa Annala kertoi, että seuraavaksi myyntiin on menossa seurakunnan toimistotalon eli kirkkoherran viraston vieressä oleva kanttorila. Koska ne ja kappalaisen pappila ovat samalla tontilla, tontti joudutaan halkomaan. Haasteena tulee olemaan se, mihin kanttorilan ulkovarastossa olevat seurakunnan tavarat ja kaukolämpökeskus sijoitetaan rakennuksen myynnin jälkeen.

Valtuutettu Antti Kohtala kysyi, onko kanttorilan myynnistä tehty varsinainen päätös. Annala kertoi kirkkoneuvostossa keskustellun asiasta. Kanttorilan myynti vaatii kuitenkin vielä erillisen neuvoston päätöksen.

Niina Pollari kertoi, että kanttorilasta tulee seurakunnalle vain kuluja. Rakennus on ollut 20 vuotta vuokralla, eikä sitä ole sinä aikana remontoitu. Päivi Birling totesi, että jos kanttorila otettaisiin seurakunnan käyttöön, siinä pitäisi tehdä remontti.

Urpu Tanner-Koopmans kysyi, onko seurakunnassa ajateltu sitä, missä nuorisolle tarkoitetut tilaisuudet järjestetään Nuorisotalon myynnin jälkeen. Kirkkoherra vastasi, että seurakunta on vuokrannut niitä varten Klubin tiloja, mutta nyt näkemys on, että nuorisotoiminta sijoitetaan jossain vaiheessa kirkon alasaliin, jossa lasten päiväkerhokin kokoontuu.