Perälässä nikkaroidaan porukalla onkilaituri

Henry Aho

PERÄLÄ Ajatus onkilaiturin rakentamisesta lähti liikkeelle lapsilta itseltään.

– Viime syksynä lapset suunnittelivat koulussa kyläyhdistyksen ympäristön itselleen virikerikkaaksi, ideoiden omia mieluisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksiaan. Lasten suunnitelmat julkistettiin kyläsuunnittelupäivän yhteydessä kylätalolla toukokuussa. Kuviin piirrettiin, mitä kaikkea lasten mielessä Perälässä voisi olla. Yksi kuvissa toistunut asia oli onkilaituri, Perälän Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Tuula Peltola kertoo.

Tanula onkin suosittu onkipaikka, jossa usein näkee innokkaita kalamiehiä. Ajatus jäi mieleen itämään ja jalostui koko ajan suuremmaksi. Lopulta saatiin ajatus, jospa lapset rakentaisivat laiturin aivan itse.

– Olin aiemmin työnjohtajana Trillan -pajalla, jossa vedin puutyöpajaa. Laituria en tosin ole koskaan itsekään rakentanut, puutyöpajan vetäjä Jorma Järviluoma hymyilee.

Onkilaiturin rakentaminen pitää sisällään monenlaisia asioita.

– Tärkein ajatus tässä on se, että opetuspuutyöpajan oppimistavoitteet järjestetään lapsille ja nuorille myös pelien muodossa. Ei olla pelkästään puutyöverstaalla, vaan tehdään paljon muutakin, kuten pelataan pelejä ja harrastetaan liikuntaa. Kehitetään silmä-käsikoordinaatiota esimerkiksi tikanheiton, Nerf-pelin ja pöytäpingiksen avulla. Näin se käsiporakin osuu sitten laituria rakennettaessa oikeaan kohteeseen. Se on sellaista kivaa yhdessäoloa kavereiden kesken, mutta mukaan mahtuu myös tietopakettia mm. kalastukseen ja vesiturvallisuuteen liittyen, Peltola valaisee.

Projekti aloitetaan heti ensimmäisellä lomaviikolla, huomenna 4. kesäkuuta.

– Ensimmäisenä päivänä ollaan yhdessä Kemulassa. Siellä käydään läpi turvallisuusohjeita, että rakentamisessa ei tapahdu mitään vahinkoja. Sitten tutustutaan puutyövajaan ja käydään Tanulassa katsomassa, mihin kohtaan valmis laituri laitetaan, Järviluoma sanoo.

Merkityksellinen puuhamahdollisuus voi olla tärkeä lasten lisäksi myös nuorille, joilla kesätyömahdollisuudet ovat kenties rajoitetut. Päiviin saadaan tiettyä rytmitystä ja aktiivista toimintaa, päästään ulos neljän seinän sisältä ja nautitaan kätten aikaansaannoksista. Tehostetaan samalla ryhmässä toimimisen taitoja. Laiturin on tarkoitus valmistua viidessä viikossa.

– Se vähän riippuu siitä, paljonko lapsia tulee mukaan. Laituria ei tehdä yhdessä ryhmässä joka päivä, vaan ryhmä jaetaan kahtia. Toinen ryhmä työskentelee esimerkiksi maanantaina ja keskiviikkona, ja toinen tiistaina, torstaina ja perjantaina. Työaika on joka päivä 10–14. Viimeisenä päivänä pidetään tietysti sitten laiturin vihkiäisjuhlat, joissa paistetaan makkaraa ja juodaan limua, Peltola tietää.

Osallistumislomakkeita jaettiin lasten koteihin ja niitä sai palauttaa vaikka omalle opettajalle. Viikko sitten porukkaan oli ilmoittautunut jo reilusti yli kymmenen innokasta nikkaria.

Ideaa käytiin esittelemässä Perälän koulussa tiistaina 26. toukokuuta. Lapsilla olikin hyviä kysymyksiä järjestäjille, kuten voiko mukaan ilmoittautua jo rakentamisen alettua ja voiko pois jäädä kesken kaiken.

– Suotavaa on, että mukana olisi heti alusta alkaen, koska aluksi käydään läpi turvallisuusohjeet ja koneiden käsittely. Toki, jos joku vaikka jonkun reissun vuoksi ei pääse heti aluksi mukaan, niin eiköhän se voida jotenkin järjestää. Poiskin voi kyllä jäädä, jos alkaa tuntua siltä, että ei laiturin rakentaminen olekaan mun juttu, Peltola lupaa.

Perälän Kyläyhdistys on saanut apua projektiin. Leader Suupohja rahoittaa ohjaajan korvauksen ja myös pientarvikkeita on hankittu Leader-tuen turvin. Lisäksi mukana tukemassa on Mäntymäen kauppa Kauhajoelta, joka lahjoittaa laiturin kansimateriaalin.

– Totta kai mukana on myös joukko vapaaehtoisia aikuisia, jotka ovat lasten mukana rakentamassa laituria. Mikään ei voisi järjestyä, jos kylästä ei löytyisi vapaaehtoista innokasta porukkaa, Peltola kehuu.

Jos lapset oikein innostuvat nikkaroinnista ja aikaa jää laiturinrakentamisesta, kesän aikana saatetaan tehdä myös jokin pikkupuutyö kotiinviemisiksi.