Terkkarit ja sote-palvelut leikkurin alla

Juhani Pajunen

HYVINVOINTIALUE Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aikoo karsia terveysasemia ja sote-palveluita pienissä kunnissa rankalla kädellä. Liipaisimella on 13 terveysasemaa. Lisäksi käytettäviä tiloja on määrä vähentää viidellä terveysasemalla.

Suljettavien terveysasemien joukossa on Karijoen asema. Teuvan ja Jurvan terveysasemilla käytössä olevien tilojen määrää ja tarjottavia palveluita vähennetään.

Muutokset ovat osa hyvinvointialueen palveluverkkouudistusta, jota aluehallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi. Toissapäiväisessä hallituksen kokouksessa tilanne kuitenkin muuttui joidenkin kuntien palveluiden osalta hieman parempaan suuntaan.

Nyt tehty esitys on joka tapauksessa palveluiden karsimisen suhteen monilta osin melko samanlainen kuin toukokuussa valmistelussa ollut esitys. Tuolloin aluehallitus kuitenkin päätti ylimääräisessä kokouksessaan palauttaa asian valmisteluun.

Tänä syksynä asiaa käsiteltiin aluehallituksessa ensi kerran 7. lokakuuta. Tuolloin hallitus totesi asian tarvitsevan vielä jatkovalmistelua muun muassa taustatietojen täsmentämisen ja kuntakohtaisiin kortteihin tehtävien täydennysten osalta. Tämän takia asia palautettiin valmisteluun. Samaisessa kokouksessa hallituksen 2. varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki (kesk) esitti, että jokaisessa kunnassa olisi jatkossakin sote-asema ja sote-piste, joissa toteutetaan ajanvarauksellista palvelua, kun asiakasmäärä on riittävä. Esitys kuitenkin raukesi kannattamattomana.

Aluehallituksen maanantaina hyväksymän esityksen mukaisesti oman terveysaseman menettäisivät Karijoki, Isojoki, Nurmo, Ylistaro, Peräseinäjoki, Töysä, Kortesjärvi, Vimpeli, Lehtimäki, Soini, Kuortane, Alahärmä ja Evijärvi. Asemien tilalle aiotaan järjestää yhteiskäytöllinen sote-toimipiste hyvinvointialueen muun toiminnan yhteyteen tai muuhun sote-toimintaan soveltuvaan paikkaan.

Oman terveysaseman menettävillä paikkakunnilla osa sote-palveluista kuitenkin loppuisi ja osaa järjestettäisiin aiempaa harvemmin. Esimerkiksi Karijoella lastenneuvola on ollut tähän asti kahdesti viikossa, mutta jatkossa se olisi kerran viikossa.

– Montako lasta Karijoella on? Neuvolaa ei voida pitää kunnassa koko ajan, koska myös neuvolatädeille pitää olla koko päiväksi töitä. Lähtökohtahan on, että sille työntekijälle, joka tekee määrätynlaista työtä, tulisi aina koko päivä täyteen, muistuttaa aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Esko Lehtimäki, joka oli läsnä aluehallituksen kokouksessa.

Yksi toissapäiväisessä hallituksen kokouksessa muuttunut asia oli se, että lääkärin vastaanotto jatkuu Teuvalla ja Jurvassa nykyisten sopimuskausien loppuun asti. Teuvalla on käynyt ostolääkäri noin kahtena päivänä viikossa.

– Teuvalla on siitä hyvä tilanne, että meillä säilyy lääkäri nykyisellään ostolääkärinä ensi vuoden lokakuun alkuun asti, johonka on sopimus voimassa. Sen jälkeen asia katsotaan varmaankin uudestansa. Sitten lääkäri on Kauhajoella, jos ei muuta, Lehtimäki arvelee.

Lääkärifirmalta ostetut palvelut tulevat kalliiksi.

– Kun ostopalvelulla yritykseltä joudutaan ostamaan, se maksaa lähes 2,5 kertaa niin paljon kuin virkalääkäri. Nythän hyvinvointialue pyrkii siihen, että se ei ostopalveluina ostaisi. Se, että löydetäänkö virkalääkäreitä, on sitten eri asia.

Virkamiesten tavoitteena on Lehtimäen mukaan se, että kaikki lääkäripalvelut keskittyvät Etelä-Pohjanmaalla jatkossa 1+7-mallin mukaisesti terveyskeskuksiin.

– Hyvinvointialueen virkamiehet näkevät niin, että sote-keskukset ovat ne paikat, joissa tarjotaan laajamittaisesti palveluja.

Aiemmin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämäksi arvioitiin –12 miljoonaa euroa. Heinäkuun lopussa arvio oli jo –53 miljoonaa.

– Nyt mennään jo yli nelinkertainen määrä miinusta. Kaikkihan sen ymmärtävät, että näin ei voi jatkua. Jos tämä tilanne olisi vain Etelä-Pohjanmaalla, mutta kun se on koko valtakunnassa, Lehtimäki tähdentää.

Yhteensä alijäämää hyvinvointialueella on tämän vuoden lopussa ennusteen mukaan lähes sata miljoonaa euroa, joka on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Muussa tapauksessa hyvinvointialue saattaa joutua selvitysmenettelyyn, jossa yhtenä vaihtoehtona on sen liittäminen toiseen alueeseen.

– Kun valtiovarainministeriö ohjaa tätä laivaa, niin jostakinhan pitää miettiä säästöjä.

Lähtökohtana on Lehtimäen mukaan kuitenkin on se, että palvelut turvataan ihmisille.

– Sitä vanhaa malliahan ei kustannussyistä ole mitään mahdollisuutta tehdä. Koska ei ole saatavilla uutta henkilöstöä, ihmisiä yritetään ohjata digitaalisiin palveluihin.

Digipalveluiden lisäksi myös liikkuvia palveluita, kuten hammaslääkäriautoa, ruvetaan Lehtimäen mukaan valmistelemaan.

– Mutta niitä ei voi valmistella, jos vanha rakenne jää voimaan.

Lopullisesti palveluverkosta päättää aluevaltuusto, joka kokoontuu ensi maanantaina. Lehtimäki muistuttaa, että asiat voivat valtuustossa vielä muuttua.

– Silloin tulee viimeinen niitti siihen, että kuinka palvelut menevät.

Palveluverkkouudistusta käsitellään hyvinvointialueen päätöksentekoelimissä nyt kolmatta kertaa.

– Tämä kertoo siitä tuskasta, mikä maakunnassa on päättäjillä asian suhteen. Tosiasiat ymmärretään, mutta silti mietitään koko ajan, millä pystytään turvaamaan ihmisille palvelut, Lehtimäki sanoo.