Teuva ja Karijoki antamassa Kaskiselle rukkaset

Henry Aho

Juhani Pajunen

TEUVA/KARIJOKI Kaskisen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 13. huhtikuuta tiedustella Teuvan ja Karijoen sekä Kristiinankaupungin ja Närpiön kiinnostusta ja valmiutta kuntaliitosneuvotteluihin Kaskisten kaupungin kanssa. Teuvan kunnanvaltuuston puheenjohtajisto, kunnanhallituksen puheenjohtajisto, kunnanjohtaja ja sivistysjohtaja vierailivat 11. toukokuuta Kaskisissa keskustelemassa ajankohtaisista aiheista mukaan lukien kuntaliitoskysymykset.

Jos tarkastellaan kaikkien alueen kuntien kuntaliitosta, muuttuisi toimintaympäristö teuvalaisten uudessa kotikunnassa merkittävästi. Uudesta kunnasta tulisi kaksikielinen ja palvelut tulisi tuottaa kahdella kielellä. Tämä voisi tarjota kunnille erikoistumismahdollisuuksia, mikäli valmiuksia laajaan ja moninapaiseen kokonaisuuteen nähtäisiin löytyvän. Myös vain kahden kunnan liitoksessa kielilain mukainen kaksikielisyyden määritelmä (8 % raja-arvo) tulisi olemaan muutaman prosentin kymmenyksen päässä. Toisaalta kuntajakoa muutettaessa uusi kunta olisi tässä tapauksessa automaattisesti kaksikielinen.

Lisäksi tulisi tarkasteluun esimerkiksi maakuntarajan siirto suuntaan tai toiseen. Voidaan todeta, että alueella tapahtuu työssäkäyntiä moneen suuntaan ja Kaskisten nyt lähestymän alueen kunnilla on yhteistyötä keskenään. Teuvan kunnan kuntayhteistyön pääsuunta on ollut kuitenkin Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Etelä-Pohjanmaan puoleinen Suupohja. Kaskisilla on maaraja vain alueen suurimman ja taloudellisesti vahvan kaupungin Närpiön kanssa, joka on myös selvästi lähin taajama Kaskisten taajamasta katsoen. Toisaalta esimerkiksi Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos toteutettiin aikoinaan ilman maayhteyttä ja periaatteessa yksittäisten kuntien tai kaupunkien liitokset Kaskisten kanssa voisivat olla mahdollisia myös ilman suoraa maarajaa.

Kuntatalous on näinä päivinä kriittinen kysymys monessa alueen kunnassa. Kaskisten kaupungin mukaan sen taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosina erityisesti niin sanotun negatiivisen valtionosuuden vuoksi. Hyvinvointialueuudistuksen tultua voimaan vuonna 2023 kaupunki on maksanut valtiolle noin miljoona euroa vuodessa negatiivista osuutta. Kaupungin oman arvion mukaan se ei näillä kuntatalouden reunaehdoilla tule selviytymään omin voimin pitkään, vaikka myisi kaiken omaisuutensa. Korjausvelka kuntatekniikan infrastruktuurissa on valtava ja aika korjauksiin rajallinen.

Teuvan kunnan taloudellinen asema on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, mutta hyvinvointialueen heikentyneet vuokrausnäkymät yhdistettynä heikkenevään verotuloennusteeseen vievät tämänhetkisten tietojen perusteella kunnan tuloksentekokyvyn kuluvan vuoden aikana. Kuntaliiton valtionosuusasioiden erityisasiantuntija Olli Riikosen mukaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella negatiivisen valtionosuuden vaikutus siirtyisi uuden yhdistyneen kunnan kannettavaksi. Tarkasteltaessa Teuvan ja Kaskisten kahdenkeskistä kuntaliitosta voidaan todeta, että uuden yhdistyneen kunnan tuloksen voidaan olettaa olevan negatiivinen ilman merkittäviä synergioita ja huomattavia sopeutustoimia.

Kokouksessaan 25. toukokuuta kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle, että se lausuu Kaskisten kuntaliitoskyselyyn seuraavaa: Teuvan kunta kiittää Kaskisten kaupunkia esittämästään kuntaliitoskyselystä sekä hyvästä yhteistyöstä. Kuntaliitosasian arvioinnissa on otettu huomioon muun muassa kuntarakenteen toimivuus, taloudelliset vaikutukset sekä kuntien toimintaympäristöjen yhtäläisyydet ja erot. Kokonaistarkastelun perusteella Teuvan kunta katsoo, että riittäviä edellytyksiä kuntaliitoksen jatkovalmistelulle Kaskisten kaupungin kanssa ei tässä vaiheessa ole. Teuvan kunta pitää tärkeänä edelleen kehittää kuntien välistä yhteistyötä eri osa-alueilla ja on valmis keskustelemaan vakavasti näistä aiheista.

Karijokikaan ei ole kiinnostunut kuntaliitoksesta Kaskisten kanssa. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 1. kesäkuuta esittää valtuustolle, ettei kunta ei ole valmis vapaaehtoisiin liitosneuvotteluihin.

Kuntaliitos on strateginen valinta, jolla vahvistetaan liitoskuntien kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin yhtenä kokonaisuutena. Strategisella yhdistymisellä pyritään siihen, että yhdistynyt kunta on enemmän kuin osiensa summa.

– Kuntien yhdistymisen tavoitteena on saavuttaa jotain, mitä kunnat eivät voi yksin saada aikaan. Kuntaliitos ei sellaisenaan synnytä uusia voimavaroja, tuota kustannussäästöjä tai paranna palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta, todetaan kunnanhallituksen kokouksen esittelytekstissä.

Karijoen kunta tekee tällä hetkellä laaja-alaisesti yhteistyötä kaikkien naapurikuntiensa kanssa. Arvion mukaan Kaskisten esittämä kuntaliitos ei kuntarakennelain tarkoittamalla tavalla merkittävästi parantaisi Karijoen toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistäisi kunnan toimintakykyä. Liitoksen ei myöskään voida arvioida olennaisesti parantavan asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, tukevan elinkeinoelämää tai kehittävän alueen yhdyskuntarakennetta, todetaan esittelytekstissä.

Karijoen kunnanhallitus kiittää Kaskisten kaupunginvaltuustoa keskustelun avauksesta. Hallitus kuitenkin esittää Karijoen valtuustolle, että Karijoen kunta ei ole tällä hetkellä valmis vapaaehtoisiin useamman kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin.