Viitasalo sai opettajatunnustuksen

Juhani Pajunen

TEUVA Teuvalainen Jari Viitasalo on saanut tekstiili- ja muotialan opettajapalkinnon. Hän työskentelee kyseisen alan koulutusvastaavana Suomen Yrittäjäopistossa.

Palkinto annettiin Viitasalolle 1. lokakuuta Textile & Fashion Forum Helsinki 2025 -tapahtumassa. Sen myönsi Suomen Tekstiili & Muoti ry nyt kolmatta kertaa. Palkinnolla halutaan antaa tunnustusta alan koulutukselle ja alaan sitoutuneelle opettajalle.

– Olihan se aika merkittävä tunnustus. En millään tavalla tietenkään sitä odottanut, mutta jotenkin ajattelisin, että sehän on ollut se koko minun elämäni. Minä ompelin jo pikkupoikana kaikenlaista.

Viitasalo meni peruskoulun jälkeen Kurikan ammattikouluun vaatetustekniselle linjalle. Kesäisin hän oli töissä Algotsin vaatetehtaalla Närpiössä.

Ammattikoulun jälkeen Viitasalo jatkoi Tampereelle Tekuun, jossa hän opiskeli vaatetusteknikoksi. Kesätöissä hän oli aina Tiklaksen vaatetehtaalla Vaasassa. Sinne hän meni myös valmistuttuaan töihin kahdeksi vuodeksi. Hän toimi Tiklaksella sekä kaavoituksessa että ompelussa.

– Olen aina ollut hyväosainen siinä, että olen saanut tehdä kaikenlaista. Minulle on aina suotu se mahdollisuus, kun olen ollut kiinnostunut kaikesta.

Tiklakselta Viitasalo meni pariksi vuodeksi Lindström Lainatekstiileille, joka tarjosi yrityksille työvaatehuoltopalvelua. Hän kulki firman myyntimiehen kanssa eri työpaikoilla vaatteiden sovitussarjojen kanssa.

Vuonna 1990 Viitasalo muutti Teuvalle. Tuolloin hän alkoi työskennellä äitinsä Kaisu Viitasalon kangaskaupassa Kristiinassa. Kun kauppa lopetti toimintansa vuonna 1998, Viitasalo jatkoi mittatilausompelua omissa nimissään kotonaan. Tätä hän teki kuusi vuotta ja luki samalla itsensä ammatinopettajaksi.

Vuonna 2004 Viitasalo tuli töihin Teakille vaatetus- ja sisustusalan opettajaksi. Hän ei silti hylännyt mittatilausompelua, vaan tekee sitä yhä päätyönsä lisäksi. Vuonna 2012 hän päivitti teknikkotutkintonsa muotoilijaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, koska amk-tutkinto on nykyään vaatimus ammatinopettajan pätevyyteen.

Vuonna 2013 Viitasalosta tuli tekstiili- ja muotialan koulutusvastaava. Sen jälkeen hän ei ole enää opettanut vaan vastannut koulutuksiin liittyvistä käytännön asioista sekä tutkintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Teak yhdistyi Suomen Yrittäjäopistoon vuonna 2019. Nykyään SYO järjestää tekstiili- ja muotialan mittatilausompelijan ammattitutkinnon koulutusta Tampereella ja Turussa.

Opettamiseenkin miehellä on yhä vankka tuntuma. Hän nimittäin toimii Kauhajoen kansalaisopistossa vaatteiden ja sisustustöiden ompelun opettajana Suupohjan kunnissa. Ompelukurssit pidetään iltaisin ja viikonloppuisin.

Millainen opettaja Viitasalo mielestään on?

– Ensinnäkin hyvin työelämälähtöinen. Ja hyvin pitkämielinen, ottaen huomioon kaiken oppilaiden osaamisen tason: kaikki eivät ole samantasoisia. Kun näkee, että homma sitten menee eteenpäin, niin ei kuin vaativuutta vain lisää.

Viitasalo on nyt kolmatta kautta valtakunnallisessa tekstiilin ja muodin työelämätoimikunnassa, joka koostuu työelämän ja opetusalan edustajista. Sen keskeisiä tehtäviä on ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteiden kehittäminen sekä näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistaminen.

– Se on ollut eräänlainen näköalapaikka.

Hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla. Tämä näkyy myös SYO:n järjestämässä tutkintokoulutuksessa.

– Sen takia mekin olemme lähteneet suunnittelemaan markkinaehtoisia koulutuksia, joiden kustannukset katetaan opiskelijamaksuilla. Mittatilausompelijan koulutuksissa oppilaiden oma maksuosuus on 390 euroa, mikä ei tietenkään kata kustannuksia.

SYO on jo järjestänyt markkinaehtoisia koulutuksia: Viitasalon suunnittelemat koti- ja teollisuusompelukoneiden huolto- ja kunnossapitokoulutukset sekä korsettikurssit ovat olleet suosittuja. Nyt suunnitelmissa on koulutus, jossa järjestettäisiin vuoden mittainen teollisuusompelukonekorjaajan koulutus, joka olisi pidempi ja syvällisempi kuin huolto- ja kunnossapitokoulutus.

– Ompelukonekorjaajista on huutava pula. Suurin osa heistä rupeaa jo olemaan eläkeiässä. Se on sellainen ammatti, johon on todella tekijöiden tarve.

Mies toivoo, että ompelukonekorjaajakoulutus ehtisi toteutua vielä ennen kuin hän jää eläkkeelle. 62-vuotias Viitasalo on jo osittaisella varhaiseläkkeellä ja työskentelee kolmena päivänä viikossa.

– Kun ajattelee Teakia ja Suomen Yrittäjäopistoa työpaikkoina, niin ei ole ollut parempaa paikkaa, jossa on voinut toteuttaa koulutuksia. Esimiehet ovat antaneet vapaat kädet ja olleet hyvin kannustavia.

Vaatetus- ja tekstiilialan koulutus on vuosien aikana vähentynyt Suomessa.

– Tietysti tämän alan koulutusten tilanne vähän huolettaakin, koska niitä todella paljon ajetaan alas. Kaikilla on vielä se näkemys, että teollinen työ olisi vain lyhyiden työvaiheiden tekemistä.

Todellisuudessa nykypäivän vaatetehtaissa työntekijät ovat Viitasalon mukaan moniosaajia. Tämän takia ihmisten tulisi muuttaa ajatusmaailmaansa asian suhteen.

– Eihän alan palkkaus mitenkään kovin hyvä ole, mutta työn mielekkyys on lisääntynyt. Kyllä esimerkiksi Temu ja Shein ovat myös vaikuttaneet asiaan, vaikka nykyään kovasti puhutaan vastuullisuudesta.

Suomessa on edelleen runsaasti pieniä yhden tai muutaman hengen tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä, jotka valmistavat tuotteensa itse. Kun Viitasalo oli mukana tekemässä kartoitusta asiasta, sellaisia löytyi noin 250 jo pelkästään Tampereen työllisyysalueelta. Sen sijaan tuotteensa Suomessa valmistavia varsinaisia vaatetehtaita on enää hyvin vähän. Tamsilk, Orneule, Gugguu, Image Wear, Lymed, Piruetti ja SNT-Group ovat joitakin harvoista isommista yrityksistä, joilla on vielä valmistusta Suomessa.

Viitasalo suhtautuu ristiriitaisesti alan työpaikkojen suureen vähentymiseen.

– Sen ymmärtäisi, jos alan elintaso olisi hyvin korkea. En sano, etteikö ihmisiä houkuttaisi ostaa halpoja vaatteita, mutta aina kannattaisi kuitenkin laatuun satsata.

Hän harmittelee sitä, että jopa käyttämättömiä vaatteita poltetaan.

– Kun katsoo kauppoja, monta kertaa miettii, kuka nämä kaikki vaatteet täältä ostaa. Ne täytyy sitten vain hävittää, jos ne eivät mene alennusmyynnissäkään kaupan.