"Yritykset ovat kunnan etuoikeus"

Juhani Pajunen

TEUVA Mikä on verkostoitumisen ja yhteistyön voima Suupohjan seutukunnan kehityksessä? Tähän haettiin vastausta Teuvan Yrittäjien järjestämässä Suupohja Seminaarissa, joka oli Teuvan markkinoiden yhteydessä lauantaina. Seminaari pidettiin nyt ensimmäistä kertaa.

– Tämä seminaari on uuden alku. Toivotaan, että tästä tulee keino kerätä alueen ihmiset yhteen, sanoi tapahtuman avannut Teuvan elinkeinojohtaja Juha Niemelä.

Seminaarin pääpuheen pitänyt Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Jussi Pirhonen kertoi aluksi isästään, joka opiskeli Teuvan Ammatillisessa Kurssikeskuksessa koristeveistoa 1970-luvun lopulla. Työelämässä hänen suurin yksittäinen asiakkaansa oli Etelä-Karjalassa sijaitseva Saaren kunta, joka tilasi häneltä lukuisia töitä. Tämän ansiosta mies pystyi elättämään taiteilijana perheensä vuosikymmeniä.

– Yritykset ovat kunnan etuoikeus. Parhaimmillaan yhteys on niin kuin isällä ja Saaren kunnalla: molemmat hyötyivät siitä, Pirhonen totesi.

Hän antoi kaksi eri esimerkkiä kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Raumalla suunnitellaan suurta datakeskusaluetta ja valmistelu on sujunut jouhevasti. Yksi syy tähän on Pirhosen mukaan niin sanottu Rauma-puolue. Kun päätettäväksi tulee hankkeita, jotka vievät Raumaa eteenpäin, kaikki ovat samaa mieltä.

– Siellä osataan poliittisesti. Sitten, kun puhutaan isoista asioista ja yhteisestä hyvästä, mennään sen asian taakse.

Vihdissä puolestaan tämän kauden ensimmäinen valtuustokokous kesti 12 tuntia 27 minuuttia.

– Eivät yritykset halua sijoittaa paikkakunnalle, jossa tapellaan ja poliittinen päätöksenteko on pelkkää sekoilua, Pirhonen totesi ja muistutti, että myös mielikuvilla on merkitystä.

Hän arveli, että tekoäly tulee olemaan yrityksille elinehto. Myös päätösten yritysvaikutusten arviointi saatetaan jatkossa pystyä tekemään tekoälyn avustuksella. Pirhonen kertoi olevansa mukana hankkeessa, jossa juuri tätä asiaa selvitetään.

Yritysvaikutusten arvioinnin unohtamisesta Pirhonen otti esimerkiksi Porin ja Ulvilan rajalle rakennetun uuden sillan, josta tuli metrin liian matala, jotta vesibussi voisi kulkea sen alta. Projektin lopputulos on siis se, että merikaupunki Pori menettää ainoan jokiristeilijänsä, jonka yrittäjä harmitteli Satakunnan Kansassa elämäntyönsä päättymistä.

– Yhteistyö on se taikasana. Kun on oikea kanava vuoropuheluun yrittäjän ja kunnan välillä, sitten tapahtuu hyviä asioita. Jos sitä ei ole, silloin tuhotaan paitsi elämäntyö myös esimerkiksi matkailuvaltteja.

Seminaarissa pidettiin paneelikeskustelu, jossa olivat mukana Teuvan tuleva kunnanjohtaja Rami Mattila, Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä, Kauhajoen kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila, Kurikan elinvoimajohtaja Juha Luukko, Isojoen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Matti Saarikoski, Kristiinankaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Antti Kiviranta ja Kaskisten kaupunginjohtaja Markku Lumio.

Panelisteille esitettiin ensimmäiseksi kysymys juuri siitä, miten kussakin kunnassa huomioidaan yritysten asiat. Latva-Pukkila kertoi Kauhajoella käytetyn yritysvaikutusten arviointia päättyneellä valtuustokaudella kolmessa merkittävässä päätöksessä. Juha Luukko sanoi arvioinnin olleen muutaman vuoden mukana Kurikan elinvoimalautakunnan päätöksenteossa ja toivoi sitä otettavaksi alkavalla valtuustokaudella käyttöön myös kunnanhallituksessa. Mattila piti hyvänä kivijalkana sitä, että merkittävissä päätöksissä käydään vuoropuhelua yrittäjäyhdistyksen kanssa.

– Joskus on myös perusteltua, että hankinta tehdään toisin kuin mitä paikallinen yritys näkisi mielekkäänä.

Kristiinassa homma ei toimi, oli puolestaan Kivirannan viesti. Hän oli laskenut, että tänä vuonna Kristiinankaupungista on valunut jo vajaan miljoonan euron edestä muualle urakoita, jotka paikalliset yrittäjät olisivat voineet yhdessä hoitaa. Kaupungin vanhin yritys Tavaratalo Talas kaatui, koska kaupunki ei hoitanut omaa osuuttaan kunnolla.

Millä teollisuudenaloilla olisi Suupohjassa tulevaisuudessa mahdollisuuksia?

– Vihreä siirtymä on ala, jolla tämä alue saadaan entiseen loistoonsa, Kiviranta sanoi.

Myös Luukko liputti vihreän siirtymän puolesta. Kurikassa on nyt noin 80 tuulivoimalaa, ja jos kaikki suunnitteilla olevatkin vielä toteutuvat, määrä nousee reilusti toiselle sadalle. Maatilat ovat satsanneet Kurikassa paljon biokaasuun.

Lumio arveli, että vaikka Metsä Group peruikin runsas vuosi sitten Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdasinvestoinnin, jos yhtiö jatkossa investoi johonkin uuteen, investointi tulee Kaskisiin. Syynä on se, että siellä on tontti ja muukin tarvittava valmiina.

– Jos käänne tulee, niin nopeaan ratkaisuun on mahdollisuus.

Kun puheeksi tulivat kuntien inhouse-yhtiöt eli kuntien omistamat yhtiöt, panelistit arvioivat niiden olevan tarpeen joillakin toimialoilla, kuten jätehuollossa.

– Tietyille aloille ei saataisi palveluita muuten kuin inhousen kautta, totesi Latva-Pukkila.

– Joissain toiminnoissa ei saada tarjouksia tai ne ovat järjettömän hintaisia, sanoi Keski-Sikkilä.

– Jos on vaarana, että jollekin toimialalle tulisi monopoli, sellaiseen ei kunnan pitäisi alistua, painotti Mattila.

Panelistit saivat pohtia kuntien välisen yhteistyön tasoa. Mattilan mielestä edesmennyt Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä onnistui toteuttamaan monia hankkeita. Hän kaipaili jonkinlaista nykytilan ja SEK:in ajan risteytystä, jossa kunnat saisivat hankkeisiinsa hallinnollista tukea jonkin organisaation, esimerkiksi Suupohjan Seutupalvelukeskuksen kautta. Keski-Sikkilä kertoi SEK:in loppuessa harmitelleensa yhteistyön hiipumista, ja tähän liittyen Suupohjan kunnilla olisikin nyt yhteistä kehitettävää.

Kuntien ei Latva-Pukkilan mielestä pitäisi kadehtia sitä, vaikka oma naapuri saisikin jonkin ison investoinnin esimerkiksi tuulivoiman tai biokaasun saralla. Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela on Latva-Pukkilan mukaan nähnyt yli rajojen tapahtuvan yhteistyön mahdollisuudet hyvin.

– Jos toinen saa, se on hyvä. Se voi säteillä muillekin hyvää.

Kiviranta muistutti, että vetytehdasta Kristiinaan suunnitteleva Koppö Energia on kertonut tarvitsevansa rakennusmiehille 600 asuntoa kahden vuoden ajaksi.

– Siinä olisi esimerkiksi Perälän kylälle mahdollisuus. Laitetaan kaikki mörskät siellä kuntoon. Siitä saisi sitten varmaankin hyvän vuokratulon.

Saarikoski teroitti talouden merkitystä ja totesi Teuvan kunnan talouden olevan kunnossa.

– Talous mahdollistaa kaiken.

Saarikosken mukaan on pystyttävä rehellisesti myöntämään, että Kauhajoki on Suupohjan keskus. Siksi myös Kauhajoen taloudellisella hyvinvoinnilla on merkitystä.

– Lompsa pitäisi isännällä olla paremmassa lyönnissä.

Lumio luetteli kolme syytä tulla Kaskisista Teuvalle: ABC, autopesu ja Alko. Hän piti Suupohjan radan asiaa ajavaa Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä.