A-
A+
TEUVA Puolalaiset ovat erittäin vieraanvaraisia. Tämän tietävät teuvalaiset Leila Kiuru ja Heikki Kentta monen vuosikymmenen kokemuksella. Viimeinen teuvalaisten porukkareissu Puolaan tehtiin elokuun loppupuolella, mutta ensimmäisestä on kulunut jo yli 40 vuotta. Varsova, Cieszyn ja Krakova olivat Puolassa kohteina.
– Teuvan Nuorisoseura järjesti kansantanssijuhlat vuonna 1975 ja yksi ulkomaalainen ryhmä peruutti tulonsa, tilalle saaatiin puolalainen ryhmä Cieszynistä. Siitä ensimmäisestä vierailusta kaikki lähti ja pari vuotta myöhemmin perustetiin Teuvan Suomi-Puola-yhdistys, Kentta kertaa.
Vierailuja on tehty nyt tasaiseen tahtiin ja 1990-luvulla Teuva sai virallisen ystävyyskaupungin Cieszynin Etelä-Puolasta.
Kun palataan puolalaiseen vieraanvaraisuuteen, Kentta antaa esimerkin.
– Vieraille tarjotaan aina perhemajoitusta. Kerrankin meidät haettiin hotellista koteihin ja se on kyllä parasta tutustumista. Näkee sikäläisen arjen parhaiten.
PUOLASSA ON noin 40 miljoonaa asukasta pienemmällä pinta-alalla kuin Suomi eli siellä asutaan paljon tiiviimmin. Maa on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana paljon. Edellisen yhteiskuntajärjestelmän vaikutukset näkyivät pitkään, mutta muutosta on tapahtunut.
– Puolassa on muuttunut kaikki, mutta on hienoa, että he ovat pystyneet hyödyntämään kehityksen. Pikapikaa se menee Suomen edelle. Kaupoissakin uutuudet ovat ennemmin siellä, Kentta ja Kiuru selvittävät.
Maan palkka- ja hintataso ovat vielä kuitenkin kaukana Suomesta, mutta yksi asia menee ylivoimaisesti edelle.
– He ovat saaneet perhekeskeisyyden säilymään hienosti kaiken kehityksen keskellä, Kiuru huomauttaa.
Puolasta, kuten Suomestakin on lähdetty sankoin joukoin maailmalle leveämmän leivän perään. Kansainvälistyminen on pitkällä.
– Englannilla pärjää hyvin, mutta kyllä me olemme opiskelleet hieman puolaa, niin että pystymme helppoja asioita toimittamaan siellä ja ymmärrämme, mitä he puhuvat, Kentta ja Kiuru sanovat ja lisäävät, että puolalaisystävien kanssa keskustelu sujuu kuitenkin englanniksi.
TEUVALAISET vieraat otettiin Puolassa vastaan kyläjuhlassa vip-vieraina. Sadonkorjuun kunniaksi järjestetty juhla paraateineen oli hienoa katseltavaa. Ja tarjoilu pelasi.
– Perinteistä puolalaista ruokaa, lihaa, murskattuja perunoita ja salaatti, jälkiruoaksi kakkukahvit.
Kylästä oli vuonna 2006 nuorten tanssiryhmä esiintymässä Teuvalla ja nyt teuvalaiset saivat antaa kasvot jo aikuistuneiden puolalaisnuorten kertomuksille Suomesta.
– Ja olihan siellä esiintymässä meille Cieszynistä tuttu ryhmä, joka vieraili Teuvalla yhdityksen 40-vuotisjuhlilla Elolystien aikaan toissa vuonna.
Elolysteistä puheenollen Kentta ja Kiuru imivät vaikutteita sikäläisistä juhlista.
– Monenmoista tapahtumaa oli koko ajan ja väkeä oli paljon. Esimerkiksi isolla screenillä esitettiin torilla kaksi elokuvaa aina kesäperjantaisin ja väki tuli katsomaan omien tuolien kanssa.
Puolan reissuun kuului myös vuoristokierros ja käynti Tsekin puolella, ja osa vieraili myös Auschwitzin keskitysleirillä.
– En halunnut enää mennä sinne, kun kerran olen jo ollut. On se sen verran ikävä paikka, Kiuru kertoo ja lisää, että suolakaivos on tutustumisen arvoinen.
Reissun menomatka taitettiin bussilla, mutta kotimatka sujui kuin hujauksessa lentäen. Ryhmän mielestä matka oli onnistunut ja antoi ideoita. Tiivis yhteys jatkunee.
Kulttuurivaihtoa on ollut puolin ja toisin. Meillä on ollut muun muassa exlibris-näyttelyä, Krabianskin näyttely ja elokuvaviikko, ja kansantanssijoita. Teuvalta on Erkki Nevanperä ollut paikallisessa yliopistossa vierailevana luennoitsijana ja Suomi-Puola-seuran puheenjohtaja Esko Peura on Kiurun tavoin opiskellut puolan kieltä Varsovan yliopistossa vaihtostipendillä.
– Ystävyystoiminta on antanut ainakin minulle paljon, uusia kontakteja ja ystäviä, sisältöä elämään, Kentta miettii ja lisää nauraen, että entinen englannin kielen lehtori ihmettelisi, että Heikkikin puhuu ulkomailla englantia.
Katja Rinta-Nikkola
Juttu julkaistu printti-Tejukassa 6. marraskuuta.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
TEUVA Puolalaiset ovat erittäin vieraanvaraisia. Tämän tietävät teuvalaiset Leila Kiuru ja Heikki Kentta monen vuosikymmenen kokemuksella. Viimeinen teuvalaisten porukkareissu Puolaan tehtiin elokuun loppupuolella, mutta ensimmäisestä on kulunut jo yli 40 vuotta. Varsova, Cieszyn ja Krakova olivat Puolassa kohteina.
– Teuvan Nuorisoseura järjesti kansantanssijuhlat vuonna 1975 ja yksi ulkomaalainen ryhmä peruutti tulonsa, tilalle saaatiin puolalainen ryhmä Cieszynistä. Siitä ensimmäisestä vierailusta kaikki lähti ja pari vuotta myöhemmin perustetiin Teuvan Suomi-Puola-yhdistys, Kentta kertaa.
Vierailuja on tehty nyt tasaiseen tahtiin ja 1990-luvulla Teuva sai virallisen ystävyyskaupungin Cieszynin Etelä-Puolasta.
Kun palataan puolalaiseen vieraanvaraisuuteen, Kentta antaa esimerkin.
– Vieraille tarjotaan aina perhemajoitusta. Kerrankin meidät haettiin hotellista koteihin ja se on kyllä parasta tutustumista. Näkee sikäläisen arjen parhaiten.
PUOLASSA ON noin 40 miljoonaa asukasta pienemmällä pinta-alalla kuin Suomi eli siellä asutaan paljon tiiviimmin. Maa on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana paljon. Edellisen yhteiskuntajärjestelmän vaikutukset näkyivät pitkään, mutta muutosta on tapahtunut.
– Puolassa on muuttunut kaikki, mutta on hienoa, että he ovat pystyneet hyödyntämään kehityksen. Pikapikaa se menee Suomen edelle. Kaupoissakin uutuudet ovat ennemmin siellä, Kentta ja Kiuru selvittävät.
Maan palkka- ja hintataso ovat vielä kuitenkin kaukana Suomesta, mutta yksi asia menee ylivoimaisesti edelle.
– He ovat saaneet perhekeskeisyyden säilymään hienosti kaiken kehityksen keskellä, Kiuru huomauttaa.
Puolasta, kuten Suomestakin on lähdetty sankoin joukoin maailmalle leveämmän leivän perään. Kansainvälistyminen on pitkällä.
– Englannilla pärjää hyvin, mutta kyllä me olemme opiskelleet hieman puolaa, niin että pystymme helppoja asioita toimittamaan siellä ja ymmärrämme, mitä he puhuvat, Kentta ja Kiuru sanovat ja lisäävät, että puolalaisystävien kanssa keskustelu sujuu kuitenkin englanniksi.
TEUVALAISET vieraat otettiin Puolassa vastaan kyläjuhlassa vip-vieraina. Sadonkorjuun kunniaksi järjestetty juhla paraateineen oli hienoa katseltavaa. Ja tarjoilu pelasi.
– Perinteistä puolalaista ruokaa, lihaa, murskattuja perunoita ja salaatti, jälkiruoaksi kakkukahvit.
Kylästä oli vuonna 2006 nuorten tanssiryhmä esiintymässä Teuvalla ja nyt teuvalaiset saivat antaa kasvot jo aikuistuneiden puolalaisnuorten kertomuksille Suomesta.
– Ja olihan siellä esiintymässä meille Cieszynistä tuttu ryhmä, joka vieraili Teuvalla yhdityksen 40-vuotisjuhlilla Elolystien aikaan toissa vuonna.
Elolysteistä puheenollen Kentta ja Kiuru imivät vaikutteita sikäläisistä juhlista.
– Monenmoista tapahtumaa oli koko ajan ja väkeä oli paljon. Esimerkiksi isolla screenillä esitettiin torilla kaksi elokuvaa aina kesäperjantaisin ja väki tuli katsomaan omien tuolien kanssa.
Puolan reissuun kuului myös vuoristokierros ja käynti Tsekin puolella, ja osa vieraili myös Auschwitzin keskitysleirillä.
– En halunnut enää mennä sinne, kun kerran olen jo ollut. On se sen verran ikävä paikka, Kiuru kertoo ja lisää, että suolakaivos on tutustumisen arvoinen.
Reissun menomatka taitettiin bussilla, mutta kotimatka sujui kuin hujauksessa lentäen. Ryhmän mielestä matka oli onnistunut ja antoi ideoita. Tiivis yhteys jatkunee.
Kulttuurivaihtoa on ollut puolin ja toisin. Meillä on ollut muun muassa exlibris-näyttelyä, Krabianskin näyttely ja elokuvaviikko, ja kansantanssijoita. Teuvalta on Erkki Nevanperä ollut paikallisessa yliopistossa vierailevana luennoitsijana ja Suomi-Puola-seuran puheenjohtaja Esko Peura on Kiurun tavoin opiskellut puolan kieltä Varsovan yliopistossa vaihtostipendillä.
– Ystävyystoiminta on antanut ainakin minulle paljon, uusia kontakteja ja ystäviä, sisältöä elämään, Kentta miettii ja lisää nauraen, että entinen englannin kielen lehtori ihmettelisi, että Heikkikin puhuu ulkomailla englantia.
Katja Rinta-Nikkola
Juttu julkaistu printti-Tejukassa 6. marraskuuta.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
TEUVA Puolalaiset ovat erittäin vieraanvaraisia. Tämän tietävät teuvalaiset Leila Kiuru ja Heikki Kentta monen vuosikymmenen kokemuksella. Viimeinen teuvalaisten porukkareissu Puolaan tehtiin elokuun loppupuolella, mutta ensimmäisestä on kulunut jo yli 40 vuotta. Varsova, Cieszyn ja Krakova olivat Puolassa kohteina.
– Teuvan Nuorisoseura järjesti kansantanssijuhlat vuonna 1975 ja yksi ulkomaalainen ryhmä peruutti tulonsa, tilalle saaatiin puolalainen ryhmä Cieszynistä. Siitä ensimmäisestä vierailusta kaikki lähti ja pari vuotta myöhemmin perustetiin Teuvan Suomi-Puola-yhdistys, Kentta kertaa.
Vierailuja on tehty nyt tasaiseen tahtiin ja 1990-luvulla Teuva sai virallisen ystävyyskaupungin Cieszynin Etelä-Puolasta.
Kun palataan puolalaiseen vieraanvaraisuuteen, Kentta antaa esimerkin.
– Vieraille tarjotaan aina perhemajoitusta. Kerrankin meidät haettiin hotellista koteihin ja se on kyllä parasta tutustumista. Näkee sikäläisen arjen parhaiten.
PUOLASSA ON noin 40 miljoonaa asukasta pienemmällä pinta-alalla kuin Suomi eli siellä asutaan paljon tiiviimmin. Maa on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana paljon. Edellisen yhteiskuntajärjestelmän vaikutukset näkyivät pitkään, mutta muutosta on tapahtunut.
– Puolassa on muuttunut kaikki, mutta on hienoa, että he ovat pystyneet hyödyntämään kehityksen. Pikapikaa se menee Suomen edelle. Kaupoissakin uutuudet ovat ennemmin siellä, Kentta ja Kiuru selvittävät.
Maan palkka- ja hintataso ovat vielä kuitenkin kaukana Suomesta, mutta yksi asia menee ylivoimaisesti edelle.
– He ovat saaneet perhekeskeisyyden säilymään hienosti kaiken kehityksen keskellä, Kiuru huomauttaa.
Puolasta, kuten Suomestakin on lähdetty sankoin joukoin maailmalle leveämmän leivän perään. Kansainvälistyminen on pitkällä.
– Englannilla pärjää hyvin, mutta kyllä me olemme opiskelleet hieman puolaa, niin että pystymme helppoja asioita toimittamaan siellä ja ymmärrämme, mitä he puhuvat, Kentta ja Kiuru sanovat ja lisäävät, että puolalaisystävien kanssa keskustelu sujuu kuitenkin englanniksi.
TEUVALAISET vieraat otettiin Puolassa vastaan kyläjuhlassa vip-vieraina. Sadonkorjuun kunniaksi järjestetty juhla paraateineen oli hienoa katseltavaa. Ja tarjoilu pelasi.
– Perinteistä puolalaista ruokaa, lihaa, murskattuja perunoita ja salaatti, jälkiruoaksi kakkukahvit.
Kylästä oli vuonna 2006 nuorten tanssiryhmä esiintymässä Teuvalla ja nyt teuvalaiset saivat antaa kasvot jo aikuistuneiden puolalaisnuorten kertomuksille Suomesta.
– Ja olihan siellä esiintymässä meille Cieszynistä tuttu ryhmä, joka vieraili Teuvalla yhdityksen 40-vuotisjuhlilla Elolystien aikaan toissa vuonna.
Elolysteistä puheenollen Kentta ja Kiuru imivät vaikutteita sikäläisistä juhlista.
– Monenmoista tapahtumaa oli koko ajan ja väkeä oli paljon. Esimerkiksi isolla screenillä esitettiin torilla kaksi elokuvaa aina kesäperjantaisin ja väki tuli katsomaan omien tuolien kanssa.
Puolan reissuun kuului myös vuoristokierros ja käynti Tsekin puolella, ja osa vieraili myös Auschwitzin keskitysleirillä.
– En halunnut enää mennä sinne, kun kerran olen jo ollut. On se sen verran ikävä paikka, Kiuru kertoo ja lisää, että suolakaivos on tutustumisen arvoinen.
Reissun menomatka taitettiin bussilla, mutta kotimatka sujui kuin hujauksessa lentäen. Ryhmän mielestä matka oli onnistunut ja antoi ideoita. Tiivis yhteys jatkunee.
Kulttuurivaihtoa on ollut puolin ja toisin. Meillä on ollut muun muassa exlibris-näyttelyä, Krabianskin näyttely ja elokuvaviikko, ja kansantanssijoita. Teuvalta on Erkki Nevanperä ollut paikallisessa yliopistossa vierailevana luennoitsijana ja Suomi-Puola-seuran puheenjohtaja Esko Peura on Kiurun tavoin opiskellut puolan kieltä Varsovan yliopistossa vaihtostipendillä.
– Ystävyystoiminta on antanut ainakin minulle paljon, uusia kontakteja ja ystäviä, sisältöä elämään, Kentta miettii ja lisää nauraen, että entinen englannin kielen lehtori ihmettelisi, että Heikkikin puhuu ulkomailla englantia.
Katja Rinta-Nikkola
Juttu julkaistu printti-Tejukassa 6. marraskuuta.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide