Teologian maisteri Heta Saarinen luennoi taustalla näkyvän Tove Janssonin tekemän alttarimaalauksen kristillisestä symboliikasta.
Kuvat: Anu Rinne
TEUVA Teologian maisteri Heta Saarinen luennoi Tove Janssonin tekemän alttarimaalauksen kristillisestä symboliikasta Teuvan kirkossa isänpäivänä. Hän on tehnyt kattavan loppututkielmansa Kymmenen neitsyen maalauksesta, jonka Tove Jansson on tehnyt all secco -tekniikalla kuivalle laastipinnalle sopivilla maaleilla. Else Borgin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön 29.11.1953.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
TEUVA Teologian maisteri Heta Saarinen luennoi Tove Janssonin tekemän alttarimaalauksen kristillisestä symboliikasta Teuvan kirkossa isänpäivänä. Hän on tehnyt kattavan loppututkielmansa Kymmenen neitsyen maalauksesta, jonka Tove Jansson on tehnyt all secco -tekniikalla kuivalle laastipinnalle sopivilla maaleilla. Else Borgin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön 29.11.1953.
Heta Saarinen käytti gradussa lähteinään Tove Janssonin itsensä kirjoittamia kirjeitä, paikallisia Tejuka-, Vaasa- ja Ilkka-lehtiä kansalliskirjaston mikrofilmeiltä sekä Kalervo Niemelän suullista ohjausta, jotka opastivat tutkijaa oikeaan suuntaan tiedonhankinnassa. Hän tutki alttarimaalausta tieteellisessä valossa, huomioiden myöskin historiatietoutta. Alttarimaalauksen lahjoitti Teuvan seurakunnalle Erland Luoma ja hänen nimensä löytyy maalauksen vasemmassa alalaidassa.
– Tove Janssonin teos poikkeaa tyylillisesti monista realistisuutta jäljittelevistä maalauksista. Tyyli on omintakeinen ja erottuu edukseen. Se kertoo värien sopusointujen tunnelmaa ja samaa herkyyttä, josta hänen työnsäkin tunnetaan. Jansson oli luomistyössään suuri ja vakava taiteilija, joka halusi tulla mainituksi kuvataiteilijana, eikä pelkästään Muumihahmojen luojana.
Menetelmät kuvantutkimukseen kuulostivat tieteelliseltä maallikolle tuntemattomine käsitteineen. Tulkintamenetelmiään Heta Saarinen avasi lyhyesti. Itse asiaan päästyään Saarinen vei kaiken huomion. Hän kertoi Teuvalla käyneen ja alttarimaalaukseen ihastuneen rovasti Frans Kärjen kirjoittamasta runosta, joka julkaistiin Tejukassa 1954.
Tove Jansson nimesi varmasti tahollaan kaikki neitsyet, mutta saatavilla olevista kirjeistä ei tutkinnassa selvinnyt kuin kahden nimi. Frans Kärki nimesi neitsyet uudelleen ja runon jatkuessa kertoi lyhyesti heistä kaikista.
Kuvatulkinta maalauksesta paljasti yksityiskohtia, ettei maalauksessa mikään asia tullut itsestään, vaan kaikki tuntui olleen hyvin harkittua. Toven uskotaan käyttäneen malleja, joista muutamien henkilöllisyys todennäköisesti tiedetään. Kalervo Niemelän mukaan Tove teki useitakin luonnoksia, joista on löytynyt neljä viisi.
– Useissa on Jeesuksen kädet näkyvissä, toinen käsi hyvin kutsuvana. Viimeinen luonnos verrattuna toteutuneeseen maalaukseen, tästä se ojennettu käsi puuttuu. Jossain vaiheessa hän kenties päätti toisin, ehkä hän olisi itse kokenut käden asennon liian käskevänä, joten on piilottanut sitä vähän viitan liepeeseen.
Neitsyiden lukumäärään liittyy symboliikkaa, täydellisyyden luku kymmenen, käskyjä on saman verran. Sädekehä on hyvyyden merkki. Puut symboloivat feminiinistä puolta, suojaa, ravintoa ja uudestisyntymistä. Pimeys ja valo, hyvä ja paha. Oviaukko, josta kajastaa sinistä valoa, kuin taivaasta joka on hyvä, valoisa ja kutsuva. Väreistä valkoinen presentoi puhtautta, sielua, enkeleitä ja iloa. Punainen ja musta, veritekoja ja kuolemaa yhdistettynä. Eikä valkeiden liljojen käyttäminen alttarimaalauksessa liene sattumaa. Kukkaseppele eli kunniakruunu, Raamatun sananlaskussa esimerkiksi tyhmyys on narrien koristus, viisaat saavat tiedon seppeleen. Sen riisuminen taas on puuttumista tai hylkäämistä. Helminauha ja värikkäät kankaat kertovat turhamaisuudesta.
Heta Saarisen johtopäätöksessä ja yhteenvedossa hän kertoo taiteilijasta.
– Symboliikka on vaatinut perehtymistä niin historiaan kuin Raamattuunkin. Taidemaalariksi itseään tituleerannutta Tove Janssonia tämä tilaus on varmasti ilahduttanut suuresti. Paneutuminen työhön osoittaa vakavaa suhtautumista alttarimaalauksen toteuttamiseen. Taiteilija halusi tulla muistetuksi intohimostaan olla kuvataiteilija. Taiteilijan ammatti toi toimeentulon, mutta ennen kaikkea hän teki taidetta syvästä intohimosta.
– Maalaaminen ei ollut hänelle leikkiä tai harrastus, vaan luomistyössään hän oli suuri ja vakava. Minua itseäni Tove Jansson ja hänen taiteensa on kiinnostanut aina. Paneutuessani hänen ainoaan alttarimaalaukseensa sain todella syventyä aiheeseen, Saarinen totesi.
Anu Rinne
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Teologian maisteri Heta Saarinen luennoi taustalla näkyvän Tove Janssonin tekemän alttarimaalauksen kristillisestä symboliikasta.
Kuvat: Anu Rinne
TEUVA Teologian maisteri Heta Saarinen luennoi Tove Janssonin tekemän alttarimaalauksen kristillisestä symboliikasta Teuvan kirkossa isänpäivänä. Hän on tehnyt kattavan loppututkielmansa Kymmenen neitsyen maalauksesta, jonka Tove Jansson on tehnyt all secco -tekniikalla kuivalle laastipinnalle sopivilla maaleilla. Else Borgin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön 29.11.1953.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Teologian maisteri Heta Saarinen luennoi taustalla näkyvän Tove Janssonin tekemän alttarimaalauksen kristillisestä symboliikasta.
Kuvat: Anu Rinne
TEUVA Teologian maisteri Heta Saarinen luennoi Tove Janssonin tekemän alttarimaalauksen kristillisestä symboliikasta Teuvan kirkossa isänpäivänä. Hän on tehnyt kattavan loppututkielmansa Kymmenen neitsyen maalauksesta, jonka Tove Jansson on tehnyt all secco -tekniikalla kuivalle laastipinnalle sopivilla maaleilla. Else Borgin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön 29.11.1953.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide