”Älä koskaan aliarvioi vihollista”

Teijo Mäki

TEUVA Kulttuuritalo Orrela täyttyi lähes viimeistä istuinsijaa myöten lauantaina. Ympäri maakuntaa oli saavuttu kuuntelemaan esitelmöitsijää puolustusvoimien huipulta. Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju tiivisti sanomansa ajankohtaisen Suomen Nato-jäsenyyden lisäksi Venäjän Ukrainaan suuntautuneen hyökkäysodan aiheuttamiin muutoksiin puolustusvoimissa erityisesti merivoimien osalta.

– Puolustusvoimien päätehtävänä säilyy edelleen Suomen itsenäisyyden puolustaminen tilanteessa kuin tilanteessa. Viranomaisyhteistyö on varmasti meille kaikille selvä asia, Harju totesi.

Viranomaisten vastuujako on selkeä; poliisi johtaa poliisitehtäviä ja pelastuslaitos pelastustehtäviä. Puolustusvoimat toki tarjoaa omia suoritteita muiden pelastusviranomaisten käyttöön.

– Tämä malli on täysin poikkeuksellinen. Muualla maailmassa tällaista ei ole. Tämä on niin sanottu Suomen malli, jossa resursseja säästetään, eikä tehdä päällekkäisiä suoritteita. Tietyissä maissa on jopa kielletty viranomaisten välinen yhteistyö.

Puolustusvoimien uusin tehtävä on kansainvälisen avun antaminen. Harjun mukaan sen tausta tulee Ranskan terroristi-iskuista. Tuolloin Ranska pyysi Suomelta sotilaallista apua torjuntatehtävän toteuttamiseksi. Pyynnön tullessa huomattiin, ettei Suomen puolustusvoimilla ole mandaattia tukea Ranskaa pyydetyssä tehtävässä.

– Pyyntö kierrettiin niin, että lähetimme yhden komppanian kriisinhallintalainsäädännön perusteella Libanoniin, josta Ranska vapautti oman komppaniansa terroristintorjuntaan. Se oli lähtölaukaus lainsäädännön muutokselle ja kansainvälisen avun antaminen kirjattiin puolustusvoimien tehtäviin.

Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan. Maavoimat, ilmavoimat ja merivoimat tekevät tiivistä yhteistyötä. Merivoimien toiminta poikkeaa muiden puolustushaarojen toiminnasta siten, että merivoimien komentajan tehtävät tulevat suoraa lainsäädännöstä. Komentaja vastaa Suomen aluevesien koskemattomuudesta ja valvonnasta.

Toimintaympäristö muuttui täydellisesti vuonna 2022.

– Jos täällä salissa on joku sellainen, joka olisi tuolloin tiennyt sodan syttyvän Euroopassa, niin palkkaan hänet meille välittömästi, Harju totesi.

Yhtään kättä ei noussut. Jo vuoden 2021 aikana puolustusvoimille tuli tiedustelutietoa siitä, että Venäjä on keskittämässä joukkoja Ukrainan rajalle.

– Kukaan meistä ei vielä tuolloinkaan pystynyt sanomaan, että Euroopassa syttyy sota, joka vaikuttaa maailmanpoliittiseen tilanteeseen niin rajusti kuin se on vaikuttanut.

Merivoimien komentaja sanoo, että 24. helmikuuta 2022 kaikki muuttui totaalisesti. Hänelle oli soitettu kyseisen päivän aamulla kello 5. Puhelun aikana hän oli saanut tiedon, että Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.

– Meillä puolustusvoimissa oli tieto siitä, että jotain tapahtuu. Venäjä kuljetti Ukrainan rajalle veriplasmaa, jota käytetään rintamalla sotatilanteessa. Hyökkäyksen ajankohtaa emme tienneet, sillä vain yksi herra (Putin) tiesi sen.

Harju kertasi, että kansalaisten Nato-kanta oli vielä noihin aikoihin 28 prosentin luokkaa. Maaliskuussa kannatus oli noussut 55–58 prosentin haarukkaan, ja huhtikuussa lähenneltiin jo 75 prosenttia.

– Kansakunta halusi turvaa. Enemmistö suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen on liityttävä Natoon.

– Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa lukee edelleen, että Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä. Toki siellä on maininta Nato-optiosta. Tällä hetkellä ne ovat aivan tarpeettomia kirjauksia.

Venäjä arveli valtaavansa Ukrainan viikossa. Harjun mukaan Venäjä luuli, että Ukrainan kansa on venäjämielistä ja maa liitetään hetkessä Venäjään.

– Suurin oppi tästä lienee se, että älä koskaan aliarvioi vastustajaa. Ukrainan kansan maanpuolustustahto on lähes samanlaista kuin mitä se on Suomessa. Tällä hetkellä ollaan pattitilanteessa. Suomi on tukenut Ukrainaa paljon. Emme avaa avustuspakettien sisältöä, mutta sen voin paljastaa, että Suomi on tukenut Ukrainaa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna enemmän kuin Yhdysvallat.