Hiihtomajan kökkimisestä sai alkunsa Pappilankankaan 60-vuotinen menestystarina

PAPPILANKANGAS Pappilankangas on ehtinyt kunnioitettavaan 60 vuoden ikään. Tätä juhlistettiin hiihtomajalla kutsuvierastilaisuudessa, jossa oli paikalla kyläosaston johtokunnan jäseniä ja kökkäläisiä vuosikymmenten varrelta.

Pappilankangas sai alkunsa hiihtomajasta, joka rakennettiin vuonna 1961. Eino Salmela oli mukana projektissa.

– Siinä oli ensin sellaasta ajatusta, että ostetaan tänne joku parakki. Sitten Hakalan Onni sanoo, että tehrään vähän paree. TVH:n tiemestari Tuovilan Taito piirti tämän rakennuksen, 87-vuotias Salmela muistelee.

Esko Tuovila ja Esa Takaneva tekivät hiihtomajan kivijalan ja Kaarlo Tapanainen ja Viljo Ukkonen puolestaan hirsirungon. Loput tehtiin kökkänä.

Kökkäläisiä oli Salmelan mukaan keskimäärin viisi, mutta joillakin kerroilla jopa kymmenen. Majaa rakennettiin iltaisin, koska päivisin väki oli töissä.

– Kylmässä pakkaasessa tätä tehtiin, rakentamisessa mukana ollut Reijo Luhtala muistaa.

– Jouluaaton aattona tehtiin viimeisiä, kattopaneelia lyötiin. Saatiin jouluksi valmiiksi, Salmela kertoo.

HIIHTOMAJALLA saattoi harrastaa urheilua.

– Kun nuoria miehiä oltiin, niin lentopalloa täällä salissa pelattiin. Saunakämpässä oli painot, joilla urheilijat harjoittelivat, Luhtala sanoo.

1960-luvulla kyläosasto keräsi varoja pukkipalvelulla aina jouluisin. Osaston pikkujouluissa esitettiin yleensä hupinäytelmä.

– Siinä varastettiin tyttöjä, jotka istuivat penkillä täällä salissa. Minä pyysin aina yhtä tyttöä mukaan. Sitten lopulta se kerran sanoo, että katsele joku toinen, nauraa 82-vuotias Arvo Simpura, joka hänkin oli rakentamassa hiihtomajaa.

Simpura kaatoi 1960-luvun lopulla Pappilankankaan pihapiiristä lisää puita niin, että varsinainen piha-alue suureni. Näin saatiin lisää tilaa ihmisille esimerkiksi kilpailuja varten. 1970-luvun alkupuolella hiihtomajaan asennettiin keskuslämmitys ja kaivolle tehtiin pumppuasema.

TEUVAN RIVAKAN kirkonkylän kyläosasto perustettiin vuonna 1956. Eino Salmela oli tuolloin armeijassa. Vuonna 1961 hänen ystävänsä Pentti Peura houkutteli hänet mukaan toimintaan. Salmela istui johtokunnassa vuodesta -61 aina siihen asti, kun täytti 60 vuotta. 70-luvulla mies toimi myös kyläosaston puheenjohtajana kahtena eri vuotena.

Salmela toimi ajanottajana Pappilankankaalla pidetyissä hiihtokisoissa; kirjurina oli Jussi Kallio, joka toimi kyläosaston puheenjohtajana kymmenen vuotta. Salmela oli kökkäläisenä vielä 2000-luvun puolellakin.

– Kyllä minä siitä oikeastansa nautin. Ei siinä silti kaikki vapaa-aika mennyt.

Reijo Luhtala toimi 1960-luvulla kyläosaston sihteerinä. Hän jäi pois toiminnasta muutettuaan Kauhajoelle. Kun Luhtalat muuttivat takaisin Teuvalle vuonna 1986, Reijo palasi Kaisu ja Veikko Viljanmaan houkuttelemana kyläosaston johtokuntaan. Nyt hän on istunut johtokunnassa yhtäjaksoisesti jo 36 vuotta.

Pappilankankaan kökkätoiminnassa Luhtala ei ole enää mukana kuin korkeintaan satunnaisesti.

– Jos Veikko on hätyyttänyt, niin olen tullut.

60-VUOTISJUHLISSA oli mukana muitakin Pappilankankaalla kökkineitä henkilöitä. Juhani Santala on vaihtanut valoja ulkoilureittien varrelta aina, jos ne ovat lakanneet toimimasta myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille. Esimerkiksi joulukuun 2011 Tapani-myrsky sai aikaan pahaa jälkeä.

– Minun on pitänyt olla henkisenä tukena, toteaa puolestaan Juhanin emäntä Kaija Santala.

Matti Lindfors on kaakeloinut hiihtomajan suihkutilat ja paneloinut saunan 1980-luvulla sekä kaakeloinut vessat vuonna 1995.

– Aina Einon (Salmela) kanssa oltu tekemässä ja usein joulun välipäivinä. Täällä on ollut aina miellyttävä ilmapiiri, Lindfors sanoo.

Juhani Pajunen