Hyvä äiti rakastaa ehdoitta

Henry Aho

TEUVA – Täytyy sanoa, että kun Helmi syntyi, tunsin aluksi avuttomuutta. Kaikki oli niin uutta ja piti opetella arki uudelleen. Tuli miettineeksi, että voiko nyt lähteä kauppaan ja jättää vauvan miehen hoiviin. Silloin kavereilla tai sukulaisilla ei ollut pieniä, niin ei ollut vertaistukea, 14 vuoden takaisia aikoja muistelee Iina Sukari, joka tuli silloin ensimmäistä kertaa äidiksi.

– Olin itsekin aika nuori, hiukan alle 20-vuotias. Äidiksi tuleminen oli erikoista, ihmeellistä ja ihanaa, hän jatkaa.

33-vuotias Sukari työskentelee yhtenäiskoulun keittiöllä, jossa hän tekee lapsille ruokaa. Hänet tunnetaan myös komeista ja maistuvista kakuista.

– Tällä hetkellä en tee kakkuja. Se oli sellaista hoitovapaan aikaista puuhaa. Syksyllä, kun menin takaisin töihin, ei enää ollut aikaa kakuille.

Sukari on lähtöisin Teuvan Perälänkylästä. Hän asuu keskustan liepeillä aviomiehensä Jaakon kanssa. Pariskunnalla on neljä lasta.

– Hertta on nyt 12-vuotias. Toisen lapsen kanssa oli jo helpompaa, kun tiesi mitä tehdä ja oli kokemusta. Helmikin oli silloin jo kolmevuotias ja hänestä oli muka jo silloin vähän apua, Sukari nauraa.

Vuosina 2018–2022 suomalaisen perheen keskimääräinen lapsimäärä oli 1,38 lasta. Tällä mittarilla Sukarin perhe on siis iso.

– En tiedä olenko koskaan ajatellut niin, että haluan ison perheen. Täytyy muistaa, että jokainen lapsi on lahja. Lasten saaminen ei ole koskaan itsestään selvää.

Äidit tekevät paljon sellaista työtä, joka näkyy, mutta toisaalta ei näy.

– Kun tulen töistä kotiin, en ehdi kodinhoitohuonetta pidemmälle, kun jo ensimmäinen koneellinen pyykkiä täytyy laittaa pyörimään. Periaatteessa kotona alkaa melkein toinen työvuoro, kun päivätyövuoro päättyy. Täytyy myöntää, että aina ei jaksaisi. Tähän auttaa se, että osaa ottaa itselleen myös omaa aikaa. Voi lähteä vaikka lenkille. Nyt osa lapsista on jo niin vanhoja, että heistä on myös iso apu kotitöissä. Olemme jakaneet kotitöitä vuoroihin. Joku hoitaa tiskikoneen tyhjäyksen ja joku vaikkapa pöydän pyyhkimisen. Perhe on sellainen yhteinen yritys, jossa jokainen tekee jotain, Sukari tietää.

Millainen on hyvä äiti? Annetaan lasten vastata ensin.

– Sellainen, joka pitää huolta, Helmi tuumaa.

– Hyvä äiti on rento, Hertta lisää.

Vieressä olevat kymmenvuotias Aarre ja perheen kuopus, kaksi ja puolivuotias Hilja nyökyttelevät päitään.

– Hyvä äiti on sellainen, joka rakastaa lapsiaan ehdoitta ja hyväksyy lapset sellaisina kuin he ovat. Hyvä äiti osaa asettaa myös rajat ja oppii sekä kasvaa lasten mukana. Hyvä äiti tunnistaa myös omat tarpeensa. Jos kaipaa omaa aikaa, sellaista täytyy myös järjestää, äiti Iina lisää.

Miten lapset ja puolisot voisivat huomioida äitiä päivittäin?

– Olla äidin apuna arjessa. Ei saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä, että kaapista löytyy puhtaita sukkia, Sukari hymyilee.