Tejukan kuntavaalipaneeli vuonna 2021. Paneelin lomassa puolueiden edustajat saivat myös vastata erilliseen kyselyyn, jossa vastausvaihtoehdot olivat kyllä-ei-en osaa sanoa.
Arkisto / Juhani Pajunen
TEUVA Edelliset kuntavaalit taputeltiin 13. kesäkuuta 2021. Ennen vaaleja Tejuka tenttasi teuvalaisia poliittisten puolueiden kellokkaita. Tarkistetaan, mitä 10. kesäkuuta 2021 Tejukassa julkaistussa jutussa kuntapoliitikot lupailivat ja miten lupauksia on neljässä vuodessa lunastettu tai jätetty lunastamatta.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Teijo Mäki
TEUVA Edelliset kuntavaalit taputeltiin 13. kesäkuuta 2021. Ennen vaaleja Tejuka tenttasi teuvalaisia poliittisten puolueiden kellokkaita. Tarkistetaan, mitä 10. kesäkuuta 2021 Tejukassa julkaistussa jutussa kuntapoliitikot lupailivat ja miten lupauksia on neljässä vuodessa lunastettu tai jätetty lunastamatta.
Neljä vuotta sitten maailmanlaajuiseksi paisunut korona kiristi otettaan Suomessa, Suupohjassa ja Teuvalla. Pahentuneen koronatilanteen takia kuntavaalit siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. Perustettavien hyvinvointialueiden 23. tammikuuta 2022 pidetyt aluevaltuustovaalit kolkuttivat ovella, joten siitä syystä suurimmat näkemyserot tuolloisessa Tejukan kuntavaalitentissä painottuivat sote-uudistukseen. Usean eri hallituksen hinkkaamalle uudistukselle ladattiin kovat paineet. Aluevaltuutetut pääsivät käyttämään heille suotua valtaa, kun 1. tammikuuta 2023 sote-palveluiden ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Kuherruskuukausi jäi hyvin lyhyeksi, kun virkamiesvalmisteluna päätöksentekoon tuodut uudistus-, tuottavuus- ja vaikutusohjelmat utv1 ja utv2 näkivät päivänvalon.
Totuuden ja karujen talouslukujen valossa moni päättäjä alkoi nähdä ja kokea hyvinvoinnin pahoinvointina. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue teki noin 45 miljoonaa euroa alijäämää. Vuodelta 2024 alijäämää kertynee 65 miljoonaa euroa. Seuraavista sote-säästöistä aluevaltuusto päättänee 31. maaliskuuta pidettävässä kokouksessaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue rakentuu 1+7 -mallille. Se tarkoittaa, että Seinäjoen lisäksi maakunnassa on seitsemän sote-keskusta, joista on saatavissa laajempia palveluita. Suupohjan sote-palveluita keskitetään Kauhajoelle. Paikallisia sote-palveluja Teuvalla, Karijoella ja Jurvassa on ajettu alas. Meno näyttää jatkuvan.
Neljä vuotta sitten kokoomuksen Toni Nevanperä epäili, etteivät sote-palvelut säily Teuvalla tai edes Kauhajoella. Perussuomalaisia Tejukan vaalitentissä edustanut Eliisa Panttila totesi, että uudessa hyvinvointialuekuviossa kunnista valittavien edustajien tulee toimia kuntalaisten edunvalvojina. Panttila paalutti, että peruspalvelut tulee ehdottomasti säilyttää lähellä ihmistä. Maakunnallisen soten poliittisen yhteistyöryhmän puheenjohtajan nuijaa heiluttanut Esko Lehtimäki (kesk) puolusteli kiivaasti uudistusta. Henkeen ja vereen hän vakuutti lähipalveluiden pysyvän ja jopa parantuvan Teuvalla. Vaalitentissä hän tosin myönsi, että palvelupaikat muuttuvat ja digitalisaation hyödyntäminen lisääntyy.
Neljä vuotta sitten pidetyssä Tejukan vaalitentissä vasemmistoliiton suulla puhunut Irma Harjula kysyi, että hukkuuko pienen ihmisen ääni suuren hyvinvointialueen syövereihin. Hän epäili isojen puolueiden jylläävän ja unohtavan pienet ihmiset. Demareiden Jaana Ilkkala toi puolestaan esille pelkonsa siitä, että uuden sote-kuvion myötä laboratoriopalvelut siirtyvät Teuvalta isompiin keskuksiin. Digipalveluja hän piti hyvänä, mutta niiden on saavutettava kaikki kuntalaiset. Ilkkala toivoi, että jatkossa vanhusten pitää saada tavata lääkäri henkilökohtaisesti. Kristillisten panelisti Ville Heikkilä tyrmäsi Esko Lehtimäen sote-haihattelut. Jo neljä vuotta sitten Heikkilä ynnäsi, että pienet, hyvinvointialueen reuna-alueilla sijaitsevat kunnat eivät kuulu voittajien joukkoon.
Jo neljä vuotta sitten Esko Lehtimäki tiesi, että että rahat eivät riitä. Uudessa mallissa valtio on maksajana ja tasoittaa kuntien välisiä valtavia eroja. Hänen mukaansa aluevaalissa ei päättäjiä valita ajamaan kuntien asioita, vaan päätettävät asiat ovat maakunnallisia. Tuolloin Ville Heikkilä epäili aluevaltuuston puolueettomuutta. Tejukan tentissä hän asetti kuvitteellisen kysymyksen, jonka mukaan valtuuston valinkauhassa olisi, että kummassako, Kauhavalla vai Teuvalla, säilyy terveysasema?
– Äänestyksen lopputuloksen jo melkein arvaa.
Eliisa Panttila komppasi Heikkilää ja totesi, että päätöksenteon on pysyttävä lähellä kuntalaisia. Toni Nevanperä totesi, että reuna-alueen vaikutusmahdollisuudet ovat maakuntavaltuustossa hyvin rajalliset. Irma Harjula piti ihanteena, että olisi vain yksi Teuva-puolue.
Vuoden 2021 kesäkuun vaalipaneelissa paikallispoliitikkoja hiillostettiin soten lisäksi hyvinvointiin liittyvillä asioilla. Jo tuolloin Ville Heikkilä tiesi kertoa, että Teuvallakin on tehty asioita oikein. Hän muistutti, kuinka valtuuston kokouksissa kerrataan karuja lukuja syntyvyyden laskusta ja väen vähenemisestä. Panostaminen lapsiin ja nuoriin voisi antaa jollekin piristysruiskeen tehdä lisää lapsia.
– Hyvinvointi vähentää pahoinvointia. Pahoinvointi maksaa, Heikkilä tiesi.
Irma Harjula piti hyvinvointiasiaa monisäikeisenä. Hänen mukaansa se on ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista.
– Toisella se voi olla liikuntaa ja toisella kuntosalilla käyntiä. Joillekin se on hyvä ruoka ja toiselle taas hyvä kirja. Teuvalla nämä asiat ovat suhteellisen hyvällä mallilla. Meillä on puhdas ja hyvä luonto, kun sen vaan löytää. Uimahalli pitäisi saada remontoitua.
Harjulan mukaan Teuvabiili oli antanut piristysruisketta myös sivukylille.
Esko Lehtimäki yhtyi Harjulan ajatuksiin uimahallin remontista. Jaana Ilkkala vaati, että Teuvan kansalaisopiston toiminta pitää ehdottomasti säilyttää. Hän myös toivoi, että kuntaa pitää markkinoida entistä aktiivisemmin ulospäin. Valtuustokauden aikana Teuvan kansalaisopisto sujahti Kauhajoen kansalaisopiston siipien suojaan. Toni Nevanperä kaipaili kuntalaisia enemmän mukaan osallistavan budjetin laatimiseen. Kuntalaisen kannalta Eliisa Panttila piti tärkeänä kuulluksi tulemista.
Nelisen vuotta sitten Teuvan taloudenhoidosta kaikkien panelistien ajatukset olivat samalla aaltopituudella. Enempää ei voi kuluttaa mitä tienaa.
– Tiukka taloudenpito on opettanut tekemään asioita hyvin tai ainakin paremmin kuin ennen, Eliisa Panttila linjasi.
Panelistien mukaan Teuvan tuloveroprosentti oli tapissa. Vaalilupauksena he vakuuttivat, että verotusta Teuvalla ei tulevalla valtuustokaudella kiristetä.
Tämä lupaus piti. Tuloveroprosenttia jopa alennettiin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Tejukan kuntavaalipaneeli vuonna 2021. Paneelin lomassa puolueiden edustajat saivat myös vastata erilliseen kyselyyn, jossa vastausvaihtoehdot olivat kyllä-ei-en osaa sanoa.
Arkisto / Juhani Pajunen
TEUVA Edelliset kuntavaalit taputeltiin 13. kesäkuuta 2021. Ennen vaaleja Tejuka tenttasi teuvalaisia poliittisten puolueiden kellokkaita. Tarkistetaan, mitä 10. kesäkuuta 2021 Tejukassa julkaistussa jutussa kuntapoliitikot lupailivat ja miten lupauksia on neljässä vuodessa lunastettu tai jätetty lunastamatta.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Tejukan kuntavaalipaneeli vuonna 2021. Paneelin lomassa puolueiden edustajat saivat myös vastata erilliseen kyselyyn, jossa vastausvaihtoehdot olivat kyllä-ei-en osaa sanoa.
Arkisto / Juhani Pajunen
TEUVA Edelliset kuntavaalit taputeltiin 13. kesäkuuta 2021. Ennen vaaleja Tejuka tenttasi teuvalaisia poliittisten puolueiden kellokkaita. Tarkistetaan, mitä 10. kesäkuuta 2021 Tejukassa julkaistussa jutussa kuntapoliitikot lupailivat ja miten lupauksia on neljässä vuodessa lunastettu tai jätetty lunastamatta.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide