Puoli vuosisataa tanhuystävyyttä

Juhani Pajunen

TEUVA Forchheimilainen Heinrich Schrüfer vieraili kesällä Teuvalla, jossa hän tapasi tuttujaan. Kesällä tuli kuluneeksi 50 vuotta Teuvan kansantanssijuhlista, joiden jälkeen saksalaismies on pitänyt vuosikymmeniä yhteyttä teuvalaisiin tanhuystäviinsä.

Schrüfer oli silloisen puolisonsa kanssa mukana forchheimiläisessä soittoryhmässä, joka osallistui Teuvan kansantanssijuhliin vuonna 1975. Hän soitti juhlissa fanfaaritrumpettia ja puolisonsa huilua. Nykyään Schrüfer soittaa tuubaa.

Teuvan Nuorisoseuran kansantanssiryhmä oli käynyt aiemmin esiintymässä Åselessa Pohjois-Ruotsissa ja Forchheimissä, joista Teuvalle kutsuttiin ryhmät Åselebygdens Folkdanslag ja Musik- und Spielmannszug SpVgg Jahn Forchheim. Lisäksi esiintymään kutsuttiin Puolasta Cieszyn kaupungista ryhmä Zespól Piesni i Tánca Ziemi Cieszynskiej.

Schrüfer osallistui kansanmusiikkijuhlille ensi kerran jo 15-vuotiaana. Vuosi oli 1966 ja juhlat pidettiin Hollannissa Goesin kaupungissa. Vuonna 1969 hän oli mukana kansanmusiikkijuhlilla Åselessa ja 1975 Teuvalla.

– Minun mielestäni nuorena on tärkeää mennä ja osallistua.

Varsinaiset kansantanssijuhlat pidettiin Teuvalla 30.7.–3.8.1975.

– Juhlien aikaan yöt olivat lyhyitä. Tapasimme paljon ihmisiä Puolasta ja Ruotsista. Tunsin osan heidät jo vuodesta 1969, Schrüfer kertoo. Yksi Åselesta tuttu henkilö vuoden 1975 juhlissa oli teuvalainen Ulla Siljamäki, jonka mökillä Kaskisissa Schrüfer oli nyt kaksi päivää vieraana.

Kansantanssijuhlissa oli noin 120 ulkomaista tanhuajaa, jotka majoitettiin teuvalaisperheisiin. Schrüfer majoittui Markus Mattisen perheen luona. Perheessä oli seitsemän lasta. Heistä taloa asuu nykyään Risto Mattinen, jonka luona Schrüfer nyt vieraili. Samalla hän tapasi Markuksen lapsista myös Karin ja Riitta-Liisan.

Schrüfer muistaa kansantanssijuhlista Paakkunaisen grillin, joka oli nuorisoseuran vieressä. Grillistä sai hampurilaisia. Takaisin kotiin Schrüfer matkusti Finlandia-laivalla, jonka matka Helsingistä Lyypekkiin kesti 40 tuntia.

Osa vuoden 1975 kansantanssijuhliin osallistuneista on pitänyt yhtä käymällä toistensa häissä ja syntymäpäivillä sekä lähettelemällä joulukortteja. Niin myös Schrüfer.

– Hän on sellainen Skandinavian diggaaja, että hän käy usein Pohjois-Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, kertoo Hilkka Udd, joka liittyi Teuvan kansantanssiryhmään vuonna 1969.

Suomessa Schrüfer on vieraillut vuosikymmenien aikana kymmenisen kertaa. Hän on matkustanut moottoripyörällä esimerkiksi Haaparanta–Rovaniemi–Inari-reitin.

– Minulla on tunneside koko pohjolaa kohtaan.

Edesmennyt Jussi Malinen Horonkylästä oli Schrüferin hyvä ystävä. Hän tapasi Teuvalla käydessään vierailla Malisen luona. Kun Malinen meni 1980-luvulla naimisiin, Schrüfer oli mukana tämän häissä. Nyt hän muisteli Malista yhdessä teuvalaisten kanssa muun muassa vanhoja valokuvia katsellen. Hän kävi myös hautausmaalla Malisen haudalla.

Teuvan Nuorisoseuran tanhuryhmä, jonka nimi muuttui myöhemmin Kiepsuksi, on tehnyt vuosikymmenten aikana vajaat 30 matkaa eri puolille Eurooppaa. Viimeisen matkansa kiepsulaiset tekivät vuonna 2012 Forchheimiin.

– Se on ollut sellaista, että on viety samalla Teuvaa maailmalle, ja suomalaista kulttuuria. Mitä kaikkea se on meille tuonutkaan. Tämä on ollut tosi arvokas harrastus meille kaikille, Udd sanoo.

Uddille itselleen yksi mieleenpainuvimmista matkoista ajoittuu vuoteen 1974, jolloin kansantanssijat olivat Forchheimissä. Hilkka meni siellä kihloihin nykyisen aviomiehensä Håkan Uddin kanssa.

Forchheimissa kansanmusiikkijuhla pyrittiin usein ajoittamaan samaan aikaan, kun kansanfestivaali Annafest pidettiin heinäkuussa. Viimeisin kansanmusiikkijuhla Forchheimissa järjestettiin 2019, jolloin oli tullut kuluneeksi 50 vuotta Åselen vuoden 1969 juhlasta.

Kansantanssijuhlia muistetaan 50-vuotisjuhlalla marraskuussa

Anu Rinne

Teuva Teuvan vuoden 1975 kansantanssijuhlia muistetaan 50-vuotisjuhlalla, joka pidetään marraskuun puolivälissä nuorisoseuralla. Juhlaesiintyjäksi on lupautunut turkulainen Fyyrkantti, josta on tulossa Teuvalle eri-ikäisiä kansantanssijoita.

Juhlassa nähdään myös Teuvan nuorisoseuran kansantanssiryhmän esityksiä, joita alettiin harjoitella viime sunnuntaina nuorisoseuralla kauhajokelaisen kansantanssimestari Väinö Krekon johdolla. Mitään juhlapuheita ei ole suunnitteilla, mutta tekeillä on video sekä valokuvanäyttely, jossa Annin Kranni toiminee osana näyttelytilaa.

Harjoitusten alkuun sunnuntaina keräännyttiin ympyrään ja muisteltiin tovi vierähtäneitä vuosia.

– Silloin viisikymmentä vuotta sitten ryhmä oli sataprosenttisesti sitoutunut omiin juhliin, nuorina ja perheettöminä koululaisina saatoimme käyttää kaiken energian juhlien järjestämiseen, aloittaa Hilkka Udd.

Joka viikonloppu oltiin jossakin: soittojuhlilla, speleissä, maatalousnäyttelyissä, kilpailuissa ja pyhänä vielä tansseihin. Silloin oltiin nuoria ja nättejä. Sitten avioiduttiin, alettiin perustaa perheitä ja harrastus jäi.

– Juhlan suhteen suurin pelko oli ettei kukaan tulisi katsomaan. Toivottiin, että edes isäntäperheet ja omat perheet tulisivat katsomaan – eikä urheilukenttä ole ikinä ollut niin täynnä, se oli jotain aivan uskomatonta, muistellaan porukalla.

Lea Virta organisoi tuolloin kaikille vieraille perhemajoituksen ja kunta tarjosi ruokailut majoittajan järjestämää aamupalaa lukuun ottamatta. Moni perhe sai ystäviä, tuli kokonaisia ystävyyskaupunkeja.

Kansantanssifestivaaleja järjestettiin aina jossain päin maailmaa kymmenen vuoden välein. Viimeinen festivaalireissu oli Saksaan 2012, mutta viimeksi juhlittiin häitä 2016.

Joskus 80-luvun lopulla ruvettiin miettimään, pitäisikö nimen olla lyhyempi ja helpompi ulkomaalaistenkin suuhun kuin Teuvan nuorisoseuran tanhuryhmä. Joskus käyttivät vain nimeä Teuvan. Suomessa ruvettiin muutenkin keksimään nimiä, eikä nuorisoseuran nimi ollut enää muotia. Syntyi Kiepsu, jossa on tanssittu 2000-luvulle asti, viimeksi 2017 Suomi–Puola-yhdistyksen juhlassa. Tuon jälkeen ei ole ollut säännöllistä harjoittelua.

Kansantanssiyhdistyksiä on jälkeenpäin perustettu, ollut kokoukset ja puheenjohtajat, Teuvan yhdistys ei koskaan ollut rekisteröity. Rahaa kerättiin tansseilla, paperinkeräyksillä ja arvoilla. Rahan kerääminen toi toimintaa nuorisoseuralle, joka silloin oli hyvinkin aktiivinen.

– Tanhuryhmän toiminnasta ja niistä juhlista olisi valtavasti materiaalia ja jälkipolville paljon kertomista. Meillä on nyt kokonainen sukupolvi, joka ei tiedä kansantanssijuhlista mitään, Hilkka Udd harmittelee.

Osana juhlavuotta Teuvan Nuorisoseuran kansantanssiryhmästä tehdään Teuvan Kalevalaisten rahoittama lyhytfilmi, jota työstetään parhaillaan Arttu Rantakosken kanssa. Filmin materiaalina käytetään tanssiryhmästä tehtyjä lehtihaastatteluja sekä valokuvia Lea Virran ja Jussi Malisen jäämistöstä. Se esitetään Kino-Kuvassa, mutta ei varsinaisen 50-vuotisjuhlan yhteydessä.