Rauhala ikuisti naiset perheystävälliseen kalenteriin

Mika Hankaniemi

JURVA Hiljattain julkaistu Ainutlaatuinen naiskalenteri 2025 on saanut paljon hyvää palautetta. Kalenterin jokaiseen kuvaan liittyy jokin tarina, ja mallit ovat ihan tavallisia naisia. Idea kehopositiivisesta kalenterista syntyi valokuvaaja Mika Rauhalan istuessa parturi Kirsi Alasen asiakkaana.

– Osa naisista tunsi voimaantumista nähdessään itsestään valmiin kuvan, ulkonäköpaineista huolimatta. Jurvassa on tosi paljon hyviä kuvauskohteita, joita hyödynnettiin, ja malleissa on mukana teuvalaisiakin. Tässä kalenterissa on kaikenikäisten ja muotoisten naisten vartalot kauniita, Alanen neuvoo.

Kalenterin mustavalkoiset kuvat siis ikuisti digikalustolla jo toisena vuonna peräkkäin RauhalaPhotosta tuttu, itseoppinut valokuvaaja Mika Rauhala Sarvijoelta.

– Kuvissa saa ja pitää näkyä eletty elämä ja miten kaunis ihmisvartalo on kaikkine ”virheineen”. Lähtökohtana oli tehdä kalenteri, joka on perheystävällinen. Myös naisten identiteetti pyrittiin piilottamaan, sekä säilyttämään hyvä maku.

Älyttömän mahtavaa oli Rauhalan mielestä se, miten mallit ottivat kuvaukset omikseen ja uskallusta heittäytymiseen löytyi.

– Vaikka alussa oli aina vähän hermostuneisuutta, niin kohta metsä jo raikasi, kun naisilla oli niin hauskaa. Haluankin kiittää tässä kohtaa joka ikistä malliksi lähtenyttä naista. Ootte huikeita! Myös ensimmäisen ja nyt toisenkin kalenterin lopussa on Kirsin kynäilemä teksti aiheesta, hienon sanoman kera.

Rauhalan erottuu muista alan toimijoista wetplate-kuvauksilla, jossa toteutetaan 170 vuotta vanhaa tekniikkaa.

– Tällä hetkellä teen kuvia eniten wetplate-tekniikalla. Teen siis kuvia hopealla alumiini- ja lasilevyille. Erittäin kiehtova, joskin haastava, tekniikka 1851 vuodesta alkaen. Kyseessähän on laakafilmikamera, jonka nokalla on vuonna 1860 tehty Petzval-objektiivi.

Kuva tehdään käytännössä katsoen alusta loppuun asti itse.

– Tämä täysin analoginen tekniikka vei välittömästi mukanaan, ja on vapauttavaa tehdä yhtä kuvaa tunnin kerrallaan, kun taas esimerkiksi hääkeikalta saldona on 2 500 otettua kuvaa, joista jälkikäsittelyn kautta asiakkaalle menee osa. Vanhassa tekniikassa on omat haasteensa, eikä vähiten se, että reissussa pitää olla oma pimiö mukana. Nimikin sen jo kertoo, että kuva täytyy tehdä loppuun asti, kun levyn pinnalla oleva emulsio on vielä kostea. Kuva täytyy siis kehittää noin 15 minuutissa sisään siitä, kun sen on herkistänyt. Teen toki digikameralla suurimman osan kuvauskeikoista, ja pitäähän hyllyssä olla myös muutama filmikamera.

Juhlien lisäksi Rauhalan pitävät kiireisenä muksukuvaukset ja erilaiset tapahtumat.

– Hautajaisten suhteen harvat muistavat tai miettivät siinä tilanteessa, että ehkä olisi hyvä palkata ammattikuvaaja ottamaan nämä muistot talteen. Näin omaiset saavat keskittyä itse tilaisuuteen.

Piikkilänkylän kalenteri on täynnä historian havinaa

Juhani Pajunen

PIIKKILÄ Piikkilänkylän vuoden 2025 kalenteri vie käyttäjänsä vuosikymmenten takaisiin tunnelmiin. Kalenterin sivuilta löytyvät esimerkiksi Tauno ja Juhani Piikkilä 1940-luvulla, kaverukset Sinikka Piikkilä ja Heikki Puskala, Kosti ja Martti Kiviniemi mehiläispesillään vuonna 1954, Ulla Talvitie lypsyllä sekä postipoika Viljo Piikkilä.

Lisäksi kalenterissa on laskuojan tekoa Hullu-Jussilla, Kiviniemen vanha tupa 1950-luvulla, Orvokki Pollarin rippijuhla, Aarne Puskala ja Vilho Lahti Lammasnevan tietyömaalla 1950-luvulla sekä Piikkilänkylän koulun viimeinen kevätjuhla vuodelta 1967 ja muitakin koulukuvia.

– Tämä oli mielenkiintoinen projekti. Niin kuin se kalenteriprojektin esilletuoja sanoi, tämä on yhdistänyt kylää, sanoo kalenterin koonnut ja taittanut Riitta Kulmala.

Piikkilän maa- ja kotitalousseuran julkaisemassa kalenterissa on valokuvia nykyisten ja entisten piikkilänkyläläisten arkistoista.

– Kalenteri on ollut hauska hanke. On kokoonnuttu kylätupaan ja käyty läpi näitä kuvia, joita on tuotu, Kulmala kertoo.

Piikkilän kalenteri julkaistiin nyt toista kertaa. Vuoden 2024 kalentereita tilattiin 30–40, jotka myytiin heti loppuun. Sen jälkeen niitä tilattiin lisää, ja lisätilauskin myytiin loppuun. Nyt kalentereita tilattiin heti 80. Ne menivät kaikki kaupaksi, minkä takia kalentereita tilattiin 20 lisää.

Molemmissa kyläkalentereissa on ollut useampia Paavo Jaakko Moision ottamia kuvia. Moisio harrasti valokuvausta ja myös kehitti itse ottamansa valokuvat. Paavon poika Risto on skannannut isänsä kuvia negatiiveista.

Piikkilässä on nykyään alle 20 asuttua taloa. Kulmala itse on asunut kylässä joulusta 1989 alkaen.

Kalenteria on Kulmalan mukaan ollut helppo työstää, kun kuvia on ollut riittävästi ja suurimmalle osalle kuvien henkilöistä on tiedetty myös nimet.

– Viime vuonna kannessa oli talvikuva, nyt puolestaan syksy. Kyllä kalentereita pitää vielä tehdä niin, että saadaan kantaan myös kevät ja kesä.

Kulmala toivookin tulevia kalentereita varten lisää kuvia kyläläisiltä.

– Olisi hyvä, jos olisi aina vähän joka huushollista kuvia. Tarkoitus on vielä jatkaa tätä kalenterin tekoa.