Sähkölinja puhutti Lammasnevan aurinkovoimalan yleisötilaisuudessa

Henry Aho

TEUVA Keskiviikkona 16.4 Teuvan yhtenäiskoulun auditoriossa pidettiin yleisötilaisuus koskien Lammasnevan aurinkovoimahanketta. Tilaisuuteen sai osallistua myös etäyhteydellä. Paikalla hanketta esittelemässä olivat hanketoimija Leo Raitanen European Energystä, YVA-menettelyn projektipäällikkö Antti Tilamaa FCG Rakennettu ympäristö Oy:stä, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteyshenkilöt Tia Lummi-Lehtinen ja Miia Lae sekä projektipäällikkö Maria Ouni FCG Rakennettu ympäristö Oy:stä, joka esitteli kaavoitusta. Teuvan kuntaa edusti rakennustarkastaja Vesa Osmo.

– Olemme vuonna 2004 perustettu tanskalaistaustainen uusiutuvan energian toimija. Aurinkovoimaloiden lisäksi osaamiseemme kuuluvat meri- ja maavoimalat, akut sekä hiilidioksiidin talteenotto. Jokaisessa hankkeessa olemme mukana alusta loppuun saakka. Yritys toimii aktiivisesti 20 Euroopan maassa ja sen lisäksi toimialuettamme ovat Australia, Brasilia ja Yhdysvallat. Suomessa olemme toimineet vuodesta 2015. Yritys työllistää vähän alle 900 työntekijää, Raitanen valotti yrityksen taustoja.

– Jo vuosia sitten tutkittiin maakuntakaavaa ja todettiin, että Lammasneva voisi olla mahdollinen aurinkovoimala-alue. Oli itsellenikin yllätys, että tämä hanke lähti käyntiin. Omistajat olivat tehneet kovan työn raivatessaan alueen turvealueet pelloiksi. Oletin, että ne pysyvät peltona. Sitten minuun otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että alue on vuokrattu. Tehtäväni oli laittaa asia eteenpäin ja tutkia, onko hankkeelle esteitä.

Toteutuessaan aurinkovoimalasta täytyy vetää pitkä sähkölinja. En tahtonut olla edistämässä, jos maanomistajat saisivat siitä mitättömän korvauksen. Kerrottiin, että ollaan valmiita maksamaan asiallisen hinnan maanomistajille. Todettiin, että asiaa voi esittää kunnanhallitukselle. Nyt on kaavoitusprosessi edessä. Paljon on tutkittu ja paljon tullaan vielä tutkimaan projektin edetessä. Riippuu teistä maanomistajista, että onko tämä mahdollista toteuttaa, Osmo kertoi tilaisuuden alussa.

Lammasnevan aurinkovoimahanke sijoittuu Teuvan kunnan alueelle, noin 12,1 km keskustasta koilliseen. Hanke koostuu aurinkovoima-alueesta sekä sähkönsiirtoreitistä. Aurinkovoima-alueen kokonaispinta-ala on enintään noin 395 hehtaaria, josta paneelialuetta on noin 365 hehtaaria. Aurinkovoima-alueen kokonaisteho on enintään 350 MWp. Sähkön siirtämiseksi tarkastellaan kahta vaihtoehtoa.

– Alueesta on vain yksi layoutvaihtoehto. Nykyisin suurelta osin alue on viljelykäytössä olevaa entistä turvetuotantoaluetta, osin aluetta, jossa on vielä turvetuotantoa, mutta on pian päättymässä. Reunoilla on vähän metsäaluetta. Sijoittelu tarkentuu kaavoitusvaiheeseen selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella. Alue on tarkoitus aidata, mutta yleiset tiet on tarkoitus jättää vapaiksi. Sähkö siirretään olemassa olevalle Fingridin Kärppiön sähköasemalle. Siihen on kaksi vaihtoehtoa, SVEA ja SVEB, Tilamaa kertoi.

SVEA hankkeen sähkönsiirto toteutetaan 400 kV:n johdolla Fingrid Oyj:n Teuvan Kärppiön sähköasemalle. Vaihtoehdon SVEA pituus on 24,7 kilometriä, josta 7 kilometriä sijoittuu olemassa olevien voimajohtojen kanssa samaan johtokäytävään voimajohtojen länsipuolelle. Hankkeen sähkönsiirrolle rakennetaan omat voimajohtopylväät, sillä suunniteltu ilmajohto ei mahdu olemassa oleviin pylväisiin. Voimajohdon rakentaminen edellyttää olemassa olevan johtoaukean leventämistä. SVEB hankkeen sähkönsiirto toteutetaan niin ikään 400 kV:n johdolla Fingrid Oyj:n Teuvan Kärppiön sähköasemalle. Vaihtoehdon SVEB pituus on 23,7 kilometriä ja siitä 6,9 kilometriä sijoittuu olemassa olevien voimajohtojen kanssa samaan johtokäytävään voimajohtojen itäpuolelle. Molemmissa tapauksissa pylväsrakenteessa varaudutaan siihen, että jonkun toisen hankkeen 110 kV:n johdot sopisivat samoihin pylväisiin. Myös tässä vaihtoehdossa sähkönsiirrolle rakennetaan omat voimajohtopylväät, sillä suunniteltu ilmajohto ei mahdu olemassa oleviin pylväisiin. Voimajohdon rakentaminen edellyttää olemassa olevan johtoaukean leventämistä. Huomioitavaa on, että suunnitelmat ovat alustavia, eikä johtokäytävien tarkkoja paikkoja ole tiedossa.

– Nyt tällä hetkellä on ympäristökartoitus menossa. Myöhemmässä vaiheessa, kun saamme lisää tietoja, tiedämme tarkemmin mistä linja voisi mennä. Noin vuoden päästä arviointiselostus voisi olla valmis. Tiedotamme maanomistajia hyvissä ajoin sitä ennen. Yleisötilaisuuksia ja kommentointimahdollisuuksia tulee vielä useita. Niissä voi vaikuttaa lopulliseen tulokseen, Raitanen tarkensi.

YVA-menettely, eli ympäristövaikutusten arviointi, on lakisääteinen menettely. YVA-menettely käsittää aurinkovoimahankkeen ja siihen kuuluvan sähkönsiirron.

– Sen tavoite on selvittää ja arvioida hankkeen ympäristövaikutukset ennen varsinaista päätöksentekoa, sekä lisätä tiedonsaantia hankkeesta. Jos löytyy haittoja, myös niiden ehkäisykeinoja etsitään. Tarkisteltavia asioita ovat muun muassa Ihmisten terveys, elinolot, viihtyvyys, yhdyskuntarakenne ja luonnon monimuotoisuus. Menettely on kaksivaiheinen ja nyt on menossa ensimmäinen vaihe, eli YVA-ohjelma. Yhteysviranomainen, ELY-keskus, antaa ohjelmasta lausunnon, jota varten yhteysviranomainen pyytää asiantuntijalausuntoja viranomaisilta sekä ELY:n sisältä. YVA-ohjelma on nähtävillä 24.4. asti. Siitä kuukausi eteenpäin, niin saadaan yhteysviranomaisen lausunto, joka ohjaa YVA-menettelyä. YVA-menettelyn seuraavasta vaiheesta, eli YVA-selostuksesta, yhteysviranomainen antaa aikanaan perustellun päätelmän, joka tulee huomioida hankkeen lupamenettelyssä, Lummi-Lehtinen kertoi.

– Tarkoitus on tutkia, tunnistaa ja havaita ympäristövaikutuksia. Arviointi ei ole lupamenettely, vaan tietoa käytetään päätöksenteon tukena. YVA-ohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia tullaan selvittämään ja millä tavoin selvitykset toteutetaan. Selvityksiä tehdään FCG:n asiantuntijoiden toimesta muun muassa kasvillisuudesta, linnustoista, liito-oravista sekä viitasammakoista. Hankkeen edetessä suoritetaan myös asukaskysely vähintään 300 kotitaloudelle, jotka ovat keskeisillä vaikutusalueilla. Myös metsästäjähaastatteluja tullaan tekemään, Tilamaa jatkoi.

Samaan aikaan on menossa myös kaavoitusmenettely.

– Maankäytön suunnittelua säätelee alueiden käyttölaki. Tällä hetkellä ollaan vireilletulovaiheessa, jossa määritellään kaavan tavoitteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nyt nähtävillä 30.4. saakka nettisivuilla osoitteessa www.teuva.fi viralliset kuulutukset -kohdassa sekä myös kunnanvirastolla. Mielipiteen OAS:sta voi toimittaa kunnalle 30.4 mennessä postitse tai kunta@teuva.fi. Tavoiteaikataulun mukaan kaavaluonnos tulee nähtäville keväällä 2026 ja ehdotus syksyllä 2026. Kunnanvaltuusto hyväksyy, tai ei hyväksy, kaavan loppuvuodesta 2026 ja sen jälkeen on mahdollista jättää valitus hallinto-oikeuteen ja hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos valituksia ei tule, kaava saa lainvoiman. Kaavamenettelyssä hyödynnetään YVA:ssa laadittua vaikutusten arviointia, Ouni valaisi.

Kaavoitus koskee siis nimenomaan aurinkovoimala-aluetta, ei sähkönsiirtoa.

Nimenomaan sähkönsiirto herätti tilaisuudessa eniten keskustelua. Huolissaan oltiin muun muassa linjoista tulevasta säteilystä sekä siitä, että linjan alle jäävät maat tullaan mahdollisesti pakkolunastamaan maanomistajilta.

– YVA-prosessissa on tarkoitus saada STUK:lta (Säteilyturvakeskus) kommentteja säteilyyn liittyen. Jo olemassa olevaan EPV-Energia Oy:n sähkölinjaan ei voi liittyä. Alun perin, kun lähdettiin suunnittelemaan linjaa, olimme yhteydessä EPV:n kanssa ja sen lisäksi myös Carunan linjaa mietittiin. Ne eivät valitettavasti onnistu. EPV tilanne on se, että he voivat sanoa ei. Heidän olisi vaikea sanoa omille asiakkailleen, että ette saa sähköä silloin, kun vaihdetaan pylväitä. Lisäksi EPV:n linja on 110 kV kokoinen ja tässä tarvitaan leveämpi käytävä, Raitanen selvitti syytä sille, että sähkönsiirrossa ei voida käyttää jo olemassa olevia käytäviä.

Mahdollista uutta sähkökäytävää ei siis kaavoiteta. Siinä on lunastuslupamenettely, mikä voi tarkoittaa mahdollista pakkolunastusta.

– Niin pitkällä ei olla vielä. Tällä hetkellä voimajohdossa on olemassa eri vaihtoehtoja. Sitten kun päästään siihen saakka, että ELY:ltä saadaan perusteltu päätös asiasta, tiedetään missä käytävä voi mennä. Tässä on aika monta asiaa, ennen kuin voidaan tehdä lopullista kontaktointia maanomistajiin, hän jatkoi.

Siinä vaiheessa asiaan mukaan tulevat maanmittauslaitos tai työelinkeinoministeriö.

– Olemme keskustelleet erinäisistä korvauskokonaisuuksista. Alustavasti on ajateltu, että voimajohdon alle jäävästä alueesta korvataan 10 tuhatta euroa hehtaarilta. Lisäksi, jos reuna-alueen alle jää metsää, myös siitä korvataan sama määrä, Raitanen totesi.

Vielä ei siis tarkkaan tiedetä, keitä tämä koskee.

– Linjan paikasta sen verran, että katsokaa hankesivuilta karttaa. Ottakaa maanmittauslaitoksen nettisivuilta karttapaikka ja laittakaa asetuksista kiinteistönumerot ja rajat päälle. Siitä voi katsoa itse, missä on oma tila ja onko se tällä hetkellä linjan alla vai ei. Jos ei saa itse nettisivusta selvää, voi tulla myös minun puheilleni. Tilanne voi muuttua, mutta sieltä näkee tämänhetkisen tilanteen, Osmo lisäsi.

– Kunnan kanssa keskusteluissa oli alusta asti vaatimuksena peltopylväiden käyttö peltoalueilla, johon olemme myös sitoutuneet. Myös minulle voi lähettää kiinteistönumeron, niin voin tarkastaa tilanteen, Raitanen jatkoi.

Vielä ollaan siis kaukana siitä, että Lammasnevalla tuotetaan sähköä. Näillä näkymin hyväksymiskäsittely olisi vuonna 2027. Sitä ennen tehdään YVA-ohjelma, YVA-selostus, kaavan OAS, kaavaluonnos, kaavaehdotus ja lopuksi kaavan hyväksyminen sekä rakentamislupahakemus. Eli pitkä tie on siihen, kun auringon säteet osuvat, jos osuvat, paneeleihin ja sähkö kulkee linjaa pitkin.

YVA-ohjelma on nähtävillä Teuvan kunnantalolla ja Kauhajoen kaupungintalolla, kuten myös www.ymparisto.fi/lammasneva-aurinkovoima-ja-voimajohto-YVA -verkkosivulla. Arviointiohjelmasta voi esittää kirjallisia mielipiteitä, ja ELY pyytää lausunnot viranomaisilta, toimittamalla ne 24.4.2025 mennessä osoitteeseen: kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi tai Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, PL 156, 60101 Seinäjoki. Viitteeksi EPOELY/2927/2024. Hankkeessa yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antaa arviointiohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon 26.5.2025 mennessä. Yhteysviranomaisen lausunto sekä arviointiohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan ymparisto-fi -verkkosivulla.