Yhtenäiskoulun korjaustyöt käynnistyivät

Petri Laulajainen

Teuva Pitkä vääntö rakennuttajan kanssa on ohi. Teuvan kunta ja YIT ovat jo vuosien ajan taittaneet peistä yhtenäiskoulun yläkoulun peruskorjauksen rakennevirheistä. Vuonna 2015 valmistuneen remontin 10 vuoden vastuuaika on vielä voimassa, joten rakennuttaja on velvollinen korjaamaan löydetyt epäkohdat. Eniten vääntöä on aiheuttanut yläkoulun peltikaton sisäpuolelle vuosina 2014–2015 peruskorjauksen yhteydessä asennettu kovalevyvuoraus, jonka pinnasta löydettiin hometta jo neljä vuotta sitten. Pinnoissa oli Cladosborium-homemikrobia. Lisäksi löydettiin Aspergillus Versicolores -mikrobia tämän vuoden maaliskuussa tehdystä sisäilmanäytteestä, mutta sen raja arvot eivät kuitenkaan ylittyneet. Ongelmana ovat olleet myös ilmavuodot. Toukokuussa sisätiloissa otettiin vielä näytteitä ilmasta ja pyyhkäisynäytteitä pinnoilta. Näistä näytteistä löytyi lasivillaa ja kalkkipohjaista kiviainespölyä.

YIT:n kanssa saatiin allekirjoitettua lopulta sopimus viime viikolla. Yhtiö korjaa koulutilojen löydetyt sisäilmavuodot, mutta kattolevyjen kunnostuksesta vastaa Teuvan kunta. Vastineeksi YIT maksaa kunnalle korvauksena 175 000 euroa vaurioista.

Teuvan kunta päätti myös tilata arviolta 800–900 neliömetrin suuruisen tilapäiskoulun, johon tarvittaessa sijoitetaan oireilevat oppilaat. Asiasta järjestettiin tarjouskilpailu, jonka voitti teuvalainen KoskiRent Oy. Tarjouksen jätti myös Algeco Finland Oy.

Tilapäiskoulun vuokra kolmelta vuodelta on noin 650 000 euroa, minkä lisäksi kunnan vastuulle tulevat käyttökustannukset. Koulu sijoitetaan rajanaapurissa sijaitsevalle entisen leipomon tontille, jonka kunta osti tarkoitusta varten. Aikataulu on sellainen, että tilapäiskoulun pitäisi olla koulun syyslomaan mennessä siinä kunnossa, että sitä päästään sisustamaan. Tarkoitus on, että siihen siirretään oireiden perusteella oppilaita ja henkilökuntaa terveydenhuoltohenkilökunnan lausuntojen perusteella.

Vain päivä ennen töiden aloittamista kävimme Teuvan kunnan teknisen johtajan Tommi Korven kanssa tutustumassa yhtenäiskoulun yläasteen ongelmakohtiin, ja niitähän riitti. Yhdeksän vuotta sitten peruskorjatussa rakennuksessa on useita epäkohtia, joten ei ihme, että opettajat ja jotkut oppilaat ovat oireilleet.

Aloitimme kierroksen välikatolta. Peltikaton alaiseen vanerilevyyn oli avattu reikä aiempien tutkimusten yhteydessä. Vanerilevyn katonpuoleiseen pintaan on liimattu bitumimatto, ja sen päälle on asetettu 1–2 millin paksuinen äänieristys vaahtomuovi. Korpi totesi, että vanerilevyt ovat kauttaaltaan kuivat, vaikka mikrobeja niiden pinnasta löytyikin.

Välikaton eristeenä on käytetty lasivillaa. Ilmanvaihtio on toteutettu siten, että tilaan kulkeutu räystäiden alta raitista ilmaa ja poisto tapahtuu osittain koneelllisesti (koneilla on tehostettu ilman vaihtumista). Lasivillapölyä oli rakenteissa jonkin verran. Esimerkiksi paalujen sivulaudoituksen reunat olivat lasivillapölyn peitossa.

– Tiivistykset ovat se suurin työ, mitä yritetään saada käyntiin näinä päivinä. Välikatolta on vuotoja alempiin kerroksiin. Rakenne välikaton alapuolella on 60 cm puhallusvillaa, runkona ovat ontelolaatat. Ontelolaatan yläpuolella on huopa. Se huopa olisi kuulunut tiivistää kaikkiin läpivienteihin, mutta niitä ei ole tiivistetty. Läppiviennit on tiivistetty alapuolelta, mutta ei yläpuolelta. Tuuletusrakojen ja muiden pitäisi olla täysin identtisiä alakoulun kanssa. Siellä ei ole kuitenkaan levyn kanssa mitään ongelmaa.

Kun palataan alkujuurillle, niin levyn materiaali ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Materiaali on ollut merkittynä alkuperäisissä tajouspapereissa, mutta YIT:n on annettu vaihtaa se jossain neuvotteluvaiheesssa toiseen, teknisesti vastaavaan. Nyt tämä levy mikä on asennettu, ei ole kumpikaan niistä. Levyä ei ole koskaan hyväksytty tänne, Korpi selventää.

Vaihtoehdot välitilan ongelman poistamiseen ovat rajalliset. Jos levyt vaihdettaisiin, tarkoittaisi se katon aurinkopaneelien ja ilmanvaihtosysteemien purkamista ennen peltien irrottamista. Myös koko rakennus pitäisi huputtaa toimien ajaksi.

– En usko, että vaneria vaihdetaan, vaan käsitellään se jotenkin. Pitää ottaa koeapaloja, jotta nähdään onko ongelma yläpuolella, vai pelkästään alapuolella. Levyt eivät ole olleet koskaan märkiä. Väliin ei pääse kuin purkamalla. Jos pellit otetaan irti, niin vaihdetaan kaikki. Polygonin rakennusterveysasiantuntija on apunamme ja luotamme aika paljon hänen asiantuntemukseen, Korpi jatkaa.

Välitilan metallisen oven kautta pääsee suoraan auditorion ylätilaan. Auditoriossa ei ole varsinaista sisäkattoa, vaan poikkilankkujen välistä näkee suoraan penkkirivistöihin. Korpi kertoo, että kyseessä on tila, josta tuli jossain vaiheessa paljon palautetta, että siellä on jotain ilmassa.

– Auditoriossa ollaan kuitenkin yleensä paikalla maksimissaan kaksi tuntia kerralla, kun luokissa aika voi olla kahdeksan tuntia.

Välitilasta siirrymme kerrosta alempana sijaitseviiin fysiikan ja kemian luokkiin. Ne ovat tiloja, joista toisen luokkahuoneen pinnoista löytyi kivipölyä ja lasivillaa. Kunnan työntekijät ovat irrotaneet kaikkien koulun huoneiden sisäkattojen verhoilupanelit ja tarkistaneet ontelopalkkien vuotokohtia. Reikiä ja tiivistämättömiä käytöstä poistettuja sähköläpivientejä löytyi satoja. Korpi esitteli löydöksiä, ja toden totta, palkeissa oli ammottavia reikiä. Kyseisten luokkien erityisongelma on, että ne on varustettu erillisillä tehokkailla imurikaapeilla, jotka poistavat turvallisesti erilaisten kokeiden höyryjä.

– Nythän on ollut kuitenkin niin, että kun imuri laitetaan päälle, ei varsinainen ilmastointi säädy sen mukaisesti. Luokkatilaan syntyy alipaine, ja kattorakenteiden tiiveysongelmat saavat muun muassa välikaton villapölyä kulkeutumaan luokkahuoneisiin. Tämä ei ole missään nimessä YIT:n vika, vaan ongelmat korostuvat näissä luokissa. Ja kyllähän epäpuhtauksia siirtyy myös muihin tiloihin, jos reikäiseen ontelopalkkiin on asennettu yläpuolelta tiivistämätön ilmanvaihtoputki. isoimmat aukot ovat sellaisia, että onteloista saa otettua kuvan kännykkäkameralla. Kun olemme kartoittaneet reikiä, on niiden kohdalla usein kova veto. Reikiä on todella paljon, joissakin luokissa yli 20, Korpi paljastaa.

Korven oma arvio on, että koulun sisäilmaongelmien pääsyyllinen on tiloihin vuotojen takia kulkeutuva lasivilla- ym. pöly, ei niinkään mikrobit.

– Ilmanvaihto joudutaan säätämään uudestaan, kun rakennus on saatu tiivistettyä. Sitten joudutaan tekemään uudet mittaukset ja kuuntelemaan tarkalla korvalla henkilökuntaa sen suhteen, että ovatko asiat parantuneet vai huonontuneet aistinvaraisesti tarkasteltuna. Tuntemukset ovat kuitenkin henkilökohtaisia asioita, toiset kärsivät ja toiset eivät. Myöskään lapset eivät ole kovin hanakoita valittamaan.

– Emme halua tehdä ylhäällä mitään, ennen kuin välipohja on tiivis. Syksyllä katsomme mikä on tilanne. Kaikki käydään läpi siinä vaiheessa. Lämmityskausi tulee kuitenkin vastaan, jos päädymme ratkaisuun, että villat pitää poistaa. Tämä on meidän ykkösjuttumme, vaikka paljon on myös muita. Töissä koulussa on kunnan henkilökuntaa, mutta lapsien hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeätä, sillä he ovat parhaimmillaan tässä kiinteistössä 12 vuotta ykkösluokalta lukioon, Korpi päättää.